Työn yliarvostus suomessa

Voiko suomessa mennä yhtään minnekään, ilman että ollaan ensimmäisenä onkimassa tietoa siitä, oletko työtön vai työssä? Olen itse työssäkäyvä nainen, mutta en jaksa puhua työstäni vapaalla ei-alalla olevien kanssa. Edes parturissa ei voi käydä ilman että aletaan heti onkimaan tuota kaiken määrittelevää tietoa. Olisi kiva olla nuo pienet arjen luksus-hetket, kuten käynti kampaajalla tai hierojalla keskittyen johonkin muuhun, kuin stressaavasta työstä kertomiseen, mutta ei.. Heti halutaan saada selville onko asiakkaana veronsa maksava kansalainen vai muiden elätti. Samoin jos ei ole vuoteen nähnyt jotakin ihmistä ja yhtäkkiä siihen törmää vaikka uimahallin saunassa, niin eikö ensimmäinen kysymys koskekin työssäolemista. Eikö ihmisellä ole muuta arvoa, kuin työntekijän rooli? Eikö edes vapaa-ajallaan saa miettiä muuta kuin työtä? Miksi työ pitää vetää joka hetkeen mukaan?