Minkä ikäisen herätät kouluun ja huolehdit esim.kokeisiin valmistautumisen

Mulla on 7 vuotias, jolle laitan herätyskellon päälle iltaisin. En herätä, herää itse.

Olen yllättynyt että jopa lukiolaisia herätellään ja äiti stressaa tulevista kokeista ja käyttää tunteja kokeisiin valmistautumiseen yläkouluikäisten kanssa. Olen ajatellut että sen ikäiset huolehtivat itse heräämisen ja kokeet.

No mulla on lapsia eskarilaisesta nyt peruskoulun päättävään ja kaikki heräävät aamulla itse. Kuulustelen kokeeseen jos tuntuu olevan tarvetta tai erikseen pyydetään. Meillä tämä toimii hyvin.

Ekaluokkalaisen herätän kouluun (olen itse kotona aamulla siihen aikaan normaalisti koska olen opettaja), vitos- ja kasiluokkalaiset heräävät itse, mutta herätän jos meinaavat nukkua pommiin. Lukiolainen herää itse ja jos ei herää, jätän nukkumaan. Lähes täysi-ikäisen on otettava vastuu opiskelustaan jo kaikin puolin.

Meidän 8-luokkalainen laiska ja mukavuudenhaluinen poika herätetään ja kokeisiin lukua valvotaan. Pari kertaa on mennyt ”mä oon jo lukenut ja osaan”- lausunnolla kokeeseen —> 7. Kun edellisenä iltana käydään alue läpi ja kysellään, tulos on 9:llä alkava lähes aina.

Toisaalta harmittaa mutta toisaalta on päätetty ettei päästetä kokonaan putoamaan kärryiltä. Päätä olisi mutta ”motia” ei. Mutta en halua peräkammarin piereksijää taloon, tässä vaiheessa vielä autan. Joskus myöhemmin voi sitten Siperia opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Meidän 8-luokkalainen laiska ja mukavuudenhaluinen poika herätetään ja kokeisiin lukua valvotaan. Pari kertaa on mennyt ”mä oon jo lukenut ja osaan”- lausunnolla kokeeseen —> 7. Kun edellisenä iltana käydään alue läpi ja kysellään, tulos on 9:llä alkava lähes aina.

Toisaalta harmittaa mutta toisaalta on päätetty ettei päästetä kokonaan putoamaan kärryiltä. Päätä olisi mutta ”motia” ei. Mutta en halua peräkammarin piereksijää taloon, tässä vaiheessa vielä autan. Joskus myöhemmin voi sitten Siperia opettaa.

Eli milloin pojan pitää ottaa itse vastuu? Yläkoulun jälkeen vai vielä yliopistossa opiskelevaa käytte auttamassa, jos ei ole motia sittenkään?

No herää ja hoitaa läksyt yms mut vahdin koejutut. 8-luokkalainen poika.

18-v asti saa asua kotona ja peruskoulun jälkeen on pakko mennä jonnekin. Keskiasteen jälkeen kotona ilmaiseksi asuminen loppuu.

Itse on tällä hetkellä menossa lukioon; siellä saa itse hoitaa koulunsa. Jos pyytää kyselemään tai apua, niin autetaan. Samalla tavalla on tällä hetkellä tuettu perheen lukiolaista; esim matikassa/kemiassa ja fysiikassa on joskus kaivannut apua. Pyritään myös patistamaan lukiolaista lejtien lukemiseen/ ajankohtaisohjelmien seuraamiseen jne yleissivistyksen ylläpitämiseen.

Ei ehkä liity täysin aiheeseen mutta:

Jouduin taannoin muuttamaan remontin tieltä vanhempieni luokse pariksi viikoksi ja mutsi tuli joka arkiaamu tarkistamaan olenko herännyt jos en ollut antanut mitään merkkejä itsestäni. Oudon asiasta tekee se että peruskoulusta päästyäni kun olin amiksessa niin mutsin linja oli se että jos en itse tajua herätä niin saan kärsiä seuraukset itse eli korvata ne tunnit joilta myöhästyn. Nyt olin kuitenkin jo yli kolmekymppinen ja huolehti siitä että kerkeän töihin vaikka olin todellisuudessa kyllä ihan hereillä ja en missään vaarassa myöhästyä. Mistähän moinen voi johtua? Mutsi tullut vanhaksi?

Ehkä alakoulun puolella enää muistuteltiin kokeisiin valmistautumisesta ja kyseltiin enemmän omasta aloitteesta. Nyt yläkoulussa hoitaa kaiken itse, pyytää apua jos tarvitsee.

Herättely lopetettiin varmaan kuudennella, puhtaasti siksi, että halusi olla hereillä ennen kuin lähdetään töihin. Eli oli sovittu, että töihin lähtiessä herätetään (ellei lapsella ollut herätys aiemmin) ja sanotaan heipat. Olisi pystynyt heräämään ihan hyvin itsenäisestikin, mutta ei halunnut.

Tein vielä abivuonna lapselleni harjoituskokeita ja luin ainekirjoituksiaan siksi, että hän toivoi tätä apua. Halvempaahan se on, että äiti toimii preppauskurssina sen sijaan, että lapselle ostetaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta apua. Kokeisiin lukemisen on joutunut hoitamaan itse, en ole istunut vierellä.

Minusta on ihan normaalia ja tavallista auttaa omaa lasta etenkin sellaisessa tilanteessa, missä hyvät numerot auttavat eteenpäin. Pääsykokeiisin ei tarvinnut mennä, kun todistus riitti sisäänpääsyyn.

Meillä on lapset ihan ekasta luokasta lähtien heränneet itsekseen herätyskelloon, mutta jos ei olisi ilmestynyt keittiöön 15 min ennen kouluunlähtöä, olisin mennyt herättämään. Kertaakaan ei tarvinnut.

Pojat ovat lukiolaisia. Taas joudun herättämään...

Minua ihmetyttää nuo "jos ei itse tajua herätä niin nukkukoon pommiin". Aivan varmasti herätän lukiolaiseni jos ei ole herätyskellonsa ääneen herännyt. Laitan myös aamupalan, perheessä kun on pienempiäkin koululaisia. Kyselen sanoja ennen kokeita tms. Käydään myös yhdessä esitelmät sun muut läpi, jos hän haluaa.

Herätän tai mies herättää aamuisin. Muistutan kokeisiin lukemisesta. Jos on vaikeaa asiaa, voin käydä sitä hänen kanssa yhdessä läpi ennen koetta. Lapsi 9 v.

Kaikki aikanaan ja jokainen lapsi on erilainen. Mikä sopii toiselle, ei sovi aina toiselle. Mun mielestä tällaisista ei kannata ottaa stressiä, sitä riittää ihan muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä liity täysin aiheeseen mutta:

Jouduin taannoin muuttamaan remontin tieltä vanhempieni luokse pariksi viikoksi ja mutsi tuli joka arkiaamu tarkistamaan olenko herännyt jos en ollut antanut mitään merkkejä itsestäni. Oudon asiasta tekee se että peruskoulusta päästyäni kun olin amiksessa niin mutsin linja oli se että jos en itse tajua herätä niin saan kärsiä seuraukset itse eli korvata ne tunnit joilta myöhästyn. Nyt olin kuitenkin jo yli kolmekymppinen ja huolehti siitä että kerkeän töihin vaikka olin todellisuudessa kyllä ihan hereillä ja en missään vaarassa myöhästyä. Mistähän moinen voi johtua? Mutsi tullut vanhaksi?

Sen ei tarvinnut enää opettaa sua. Ja oli iloinen että olit siinä passattavana.

Herätän 15 ja 17 vuotiasta. Kuopus sanoo että on kuulemma vaikea herätä aamulla.

Sanoin että niin minunkin on ja joudun sitten herättämään kahta pikku poikaa.

Eipä tuo herääminen ikää katso.

Aikanaan mies herätti mua mutta kyllästyi asiaan ja ryhdistäydyin.

Eiköhän riipu enemmän lapsen omista valmiuksista kuin iästä. Mä odotan mielenkiinnolla, koska esikoiseni kykenee heräämään omatoimisesti: hän haluaisi kyllä herätä omaan herätyskelloonsa, mutta kun ei herää! Kello soi niin kauan, että soiminen loppui, mutta lapsi ei herännyt. Ollaan kokeiltu useamman kerran. Hän on erittäin syväuninen. Onneksi men vanhemmat teemme töitä kotoa käsin, joten ollaan aina paikalla. Lapsi on nyt ekaluokkalainen.

Peruskoululaisen. Tai siis kokeisiin ei tietenkään enää "yhdessä" valmistauduta, mutta kyllä preppaan. Yläkoulun numerot kun on tärkeät.

Itse huolehtinut kaiken kuusivuotiaasta. En halunnut samaa lapsilleni.