Lue keskustelun säännöt.
Sitran tavoite: Kohti täysin hiilineutraalia päästötöntä Suomea!
16.05.2019 |
Sitran raportti kehoittaa suomalaisia tavoittelemaa hiilijalanjäljäljeksi nollaa, mutta millainen on nolla kun vegaaniruokavaliollakin on sitran raportin mukaan vielä liian korkea hiilijalanjälki? Tuntuu ettei riitä että luopuisi kokonaan autoista ja julkisen liikenteen kulkuneuvoisto. Tavoite on kuitenkin on saavuttaa täysin hiilivapaa suomi vuoteen 2030 menneessä ja siihen tarvitaan radikaaleja elämäntapamuutoksia, esim lopetettava vaatteiden ja muun turhan sälän ostelu. Onko tämä nollajalanjälki edes tavoitettavissa?
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006106713.html
Kehitysmaiden ähennystarve on 23–84 prosenttia, Suomen jalanjälki on kuitenkin kolmekertaa suurempi kuin Kiinan, Brasilian ja Intian hiilijalanjälki yhteensä eli Suomella on eniten vähennettävää. Ilmaston lämpeneminen maksaa Suomelle satoja miljoonia, jopa miljardeja euroja, tarvitaan siis nopeita muutoksia jos lämpeminen halutaan pysäyttää 1.5% asetettuun määräaikaan mennessä.
Kommentit (25)
Älä unohda lentämistä ja matkustelua. Lentamisestä ja matkustelusta suomalaisten suurimmat päästöt. Jokaisen suomalaisen kuitenkin tulee pyrkiä leikkaamaan omaa hiilijalanjälkeään 80-90% riippumatta siitä paljonko kuluttaa ja matkustelee. Mikään pikkunyhväys ei tosiaan auta vaan vaaditaan kertakaikkinen valtaisa radikaali elämänmuutos kuten tuossa sanotkin. Harva on kuitenkaan siihen valmis vapaaehtoisesti joten tullaan tarvitsemaan kovempia keinoja ja lainsäädäntöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just....ei taida sitran mammoilla olla matkaa lähimpään kauppaan 37km. Jos muutan kaupunkiin jää noin miljoona suomalaista vaille valkosipulia ja porkkanaa.....valitkaa meenkö kauppaan vai pistänkö viljely puljun kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Lomalennoista ei puhuta, eikä hurjasti kasvaneista rahtilennoista.
Vuoden 2012 jälkeen en ole ostanut mitään mikä on tuotettu Suomen ulkopuolella. Olen ostanut ainoastaan vain Suomessa tuotettuja tavaroita ja kasvatettua ruokaa. Kehotan muitakin tekemään samoin ja välttämään kokonaan ulkomailta tuotujen ruokien ja tavaroiden ostamista. Samoin ettei osta ollenkaan uusia vaatteita vaan että mieluummin kierrättää ja korjailee vanhoja. En myöskään ole ostanut uusia vaatteita 2003 jälkeen eikä ole ollut tarve. On täysin typerää tuhlata rahoja turhiin vaatteisiin. Sekin pienentää hiilijalanjälkeä.
Vierailija kirjoitti:
Just....ei taida sitran mammoilla olla matkaa lähimpään kauppaan 37km. Jos muutan kaupunkiin jää noin miljoona suomalaista vaille valkosipulia ja porkkanaa.....valitkaa meenkö kauppaan vai pistänkö viljely puljun kiinni.
Sitra toimi alunperin Kuopiossa, mutta kaupunki ei houkutellut tutkijoita ja puljussa oli kokoajan miesvajetta. Siksi se siirettiin helsinkiin ja nyt sitrassa on laaja kansainvälinen tutkijaverkosto. Ei ketään kiinnosta elää maaseudulla keskellä ei mitään ilman palveluja ja kouluja. Lisäksi välimatkat on hirveän pitkiä, ei siis yhtään helpota ilmastonmuutosta että matkoja pitäisi taittaa autolla on kävely ja pyöräily ovat paljon ympätistöystävällisiä vaihtoehtoja. Se toki täysin on jokaisen oma valinta missä haluu asua, mutta jos haluaa palveluja ja että lapset pääsee kouluun niin sitten kannattaa asua kaupungissa.
Sitra: Punainen liha pannaan ja omat autot vapaa-ajalla kotiin – ilman ennennäkemättömän kovia tekoja ilmastotavoite karkaa Suomessa.
Sitran mukaan EU:n kaavailemat tiukemmat tavoitteet eivät riitä Suomen kaltaisille maille.
Ajatushautomo Sitra on julkistanut hurjat ilmastolaskelmat.
Sitran tilaamien laskelmien mukaan edes EU:n kaavailemat tiukemmat tavoitteet eivät riitä Suomen kaltaisille maille. Sitran laskelmat koskevat tarkemmin vain Suomea ja Japania.
Laskelmien tulokset avaavat näkymän siihen, miten suomalaisten pitää nopeasti muuttaa sitä miten syömme, liikumme ja asumme.
Sitran listaamilla isoilla ja lukuisilla pienemmillä ilmastoteoilla Suomessa päästään ilmaston kannalta kestävälle pohjalle ja kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n arvioiman melko turvallisen 1,5 asteen lämpötilan nousun vaatimalle tasolle.
Laskelmien mukaan suomalaisten päästöjä pitäisi vähentää jo vuoteen 2030 mennessä 75 prosenttia. Tavoitteen haasteellisuudesta kertoo se, että maiden tähän asti tekemät sitoumukset eivät riitä edes Pariisin sopimuksen mukaisen kahden asteen tavoitteen saavuttamiseen. Sitran laskelmissa Pariisin vielä voimassa olevan tavoitteen saavuttamiseen vaaditaan Suomessa vajaan 60 prosentin vähennys.
– Auton vaihtaminen tai maalämpöjärjestelmän asentaminen ovat isoja muutoksia, jotka eivät tapahdu käden käänteessä. Meillä on kuitenkin paljon pientä hyvää arkista tekemistä, joilla saadaan, mitä useampi niitä tekee, sitä isommat purot. Kokonaisvaikutuksella saamme ison muutoksen liikkeelle, ennakoi johtava asiantuntija Anu Mänty Sitrasta.
Yksikään taho ei ole aikaisemmin vaatinut suomalaisilta vastaavan suuruisia ja nopeita tekoja ilmaston eteen. EU:n tämän hetkinen tavoitetaso vuodelle 2030 on 40 prosentin tuntumassa. EU:n uudesta tiukemmasta tavoitteesta tehdään linjaukset tämän vuoden aikana. Suomen ilmastopaneeli on ennakoinut sitä, että Suomen tavoitetaso voisi liikkua lähellä 60 prosenttia.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran laskelmissa suomalaisten hiilijälki pitäisi laskea nykyisestä yli 10 tonnista 2,5 tonniin vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raportin tekijöihin kuuluva Aalto yliopiston tutkija Michael Lettenmeierin mukaan viime syksynä julkistetun IPCC-raportin tavoite tarkoittaa, että suomalaisen pitää pyrkiä vähentämään joka vuosi 12 prosenttia ilmastopäästöjään.
Nopeasti syntyvistä leikkauksista on Lettenmeierin mukaan näyttöä muun muassa Porvoosta, jossa yhteishankkeessa (siirryt toiseen palveluun) tutkittiin kuukauden aikana keinoja vähentää kotien arjessa syntyviä päästöjä. Hankkeessa mukana olevissa perheissä löydettiin nopeasti noin 30 prosentin leikkaukset muun muassa muuttamalla syömä- ja liikkumistapoja.
Sitran esittämissä elämäntapavaihtoehdoissa esimerkiksi muut kuin työmatkat tehdään jatkossa pääsääntöisesti junalla, bussilla tai sitten jalan tai satulassa. Lähes yhtä suuri vaikutus on täysin vegaaniksi siirtymisellä. Maitoa ja kananmunia sisältävällä kasvisruokavaliolla ei päästä ihan niin hyvään tulokseen.
Sitran tarkoituksena on ollut osoittaa kuluttajilla olemassa olevia keinoja siirtyä ilmastoviisaaseen elämäntapaan. Esimerkiksi suomalaisten on joko vähennettävä liikkumistaan etenkin omilla autoilla ja lentokoneilla tai korvattava liikkumista julkisilla tai polkupyörillä.
Pidän sitä (julkisiin siirtymistä) mahdollisena, vaikka ei sitä nyt kuitenkaan joka kolkassa ole mahdollista täydellisessä mitassa toteuttaa. Kysymys on myös siitä, että voidaanko harrastaa lähempänä, tutkija Michael Lettenmeier
Se, millä ja miten suomalaiset liikkuvat vaikuttaa tutkija Lettenmeierin mukaan tällä hetkellä kaikkein eniten suomalaisten hiilijälkeen. Suomalaisten auto- ja lentoliikenteen päästöt ovat kasvaneet vuosi vuodelta.
Sitran laskelmien toteutuminen perustuu siihen, että kunnianhimoiset keinot on saatava laajalti käyttöön. Jotta keinoilla on vaikutusta jo vuonna 2030, keinovalikoiman pitäisi läpäistä kattavasti koko maan. Sitrassa lasketaan, että keinot pitäisi olla 75 prosenttisesti käytössä, jotta tavoitteeseen päästään Suomen osalta.
Sitrassa on laskettu myös sitä, miten tiukennuksia jatketaan aina vuoteen 2050 asti. Silloin suomalaisen hiilijäljestä olisi jäljellä enää alle kymmenesosa nykyisestä eli edessä olisi yli 90 prosentin vähennys nykyisestä.
Vuoden 2050 tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan Sitran mukaan vielä enemmän vaihtoehtoja ja isoja muutoksia siinä, mitä ja miten tuotteita valmistetaan ja otetaan käyttöön.
– Meidän täytyy nähdä valtionhallinnossa ja yrityksissä tekoja, konkreettisia kädenojennuksia, jotta koemme, että siirtymä on suomalaisille turvallinen ja mieluisaa, Mänty kertoo isojen muutosten vaatimuksista.
Näin Sitran esitykset pitäisi toteutua 2030
- liikkumisen hiilijalanjälki pienenee 84 prosenttia
- asumisen hiilijalanjälki pienenee enimmillään 69 prosenttia
- elintarvikkeiden hiilijalanjälki pienenee enimmillään 58 prosenttia
2050-tavoitteen saavuttaminen edellyttää Sitran laskelmien mukaan sitä, että jokainen suomalainen ottaisi kaikki selvityksessä mukana olevat yksittäiset keinot käyttöön. Vaikka kaikki suomalaiset käyttäisivät hurjasti enemmän julkista liikennettä, eivät söisi punaista lihaa ja asuisivat nykyistä paljon ilmastoystävällisemmin, tämän lisäksi tarvitaan avuksi vielä tekniikkaa tai tapoja ottaa hiiltä talteen keinotekoisesti tai luontoon.
Laskelmissa on käytetty sellaisia ilmastomalleja, joissa niin sanottujen hiilinielujen varaan ei ole laskettu kovin paljon tavoitteiden saavuttamiseksi. Sitran Anu Männyn mukaan näin ei ole tehty, koska esimerkiksi hiilentalteenottotekniikan eli CCS-tekniikan kehittyminen on vielä epävarmaa.
– Meidän täytyy olla realisteja ja ajatella niin, että arkiset muutokset on otettava täysimittaisesti käyttöön, vaikka saisimme hiilen talteenotossa merkittäviä edistysaskelia tulevina vuosina, Mänty kertoo muutoksen laajuudesta.
Sitran laskelmien eroja EU:ssa käytettyihin laskentatapoihin tutkija Michael Lettenmeier selittää sillä, että heidän laskelmissa huomioidaan myös sitä, mitä Suomeen tuodaan maailmalta ja muun muassa sitä, miten suomalaisesta sellusta tehdään Kiinassa vessapaperia. EU:n laskentatavoissa hiilipäästöjen kansainvälisiä liikkeitä unionin alueen ulkopuolelle ja takaisin ei huomioida.
Tiedot siitä, miten kansainvälinen kauppa ja kansainvälinen liikenne vaikuttaa kunkin maan ja sitä kautta kansalaisen hiilijalanjälkeen, ovat vielä melko karkeita. Tutkija Lettenmeier puolustaa elämäntapoihin perustuvia laskelmia sillä, että niistä saa melko hyvän kuvan siitä, miten suomalaiset kuluttavat ja päästävät sekä Suomessa että maailmalla. Tulokset ovat Lettenmeierin mukaan samansuuntaisia kuin Suomen ympäristökeskus on saanut (siirryt toiseen palveluun) suomalaisten kulutuksen hiilijäljeksi.
– Elämäntapamalleja ei ole kovin paljon huomioitu ilmastomalleissa.
Lettenmeier pitää myös riskinä, että päästökeinoissa lasketaan liian paljon nielujen varaan. Niihin sisältyy hänen mukaansa kuitenkin riski, että ne eivät kasva tarvittavalla tavalla. Puiden kaataminen on aina päästö.
Lettenmeier kuitenkin näkee, että ruoan kulutuksessa on mahdollisuuksia päästä jopa lähelle nollapäästöjä vuonna 2050.
– Näkyvissä on hyvin lupaavia keinoja, joilla voidaan sitoa maahan hiiltä.
Nielukysymys on ajankohtainen myös Suomen osalta. Suomi joutuu tarkentamaan EU:lle antamiaan metsänielujen määrää koskevia arvioita ja muutos voi johtaa siihen, että metsiä ei voi hakata nielujen pienenemisen takia niin paljon kuin on suunniteltu.
Suomen kannalta kysymys on keskeinen, koska Suomen metsänielu vastaa tällä hetkellä laskennallisesti vajaata puolta kaikista Suomessa syntyvistä kasvihuonepäästöistä. Tämä voi osaltaan helpottaa sitä, minkälaisia haasteita Suomella on sopeutua ilmastotavoitteiden tiukennuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitra on toivottavasti luopumassa työsuhdeautoista jo vuoden vaihteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm... mitäs sitten kun Suomi ei enää saastuta maapalloa mutta maailma ei pelastunutkaan kun muut maat jatkaa omia touhujaan?
Vierailija kirjoitti:
Hmm... mitäs sitten kun Suomi ei enää saastuta maapalloa mutta maailma ei pelastunutkaan kun muut maat jatkaa omia touhujaan?
Siihen voi mennä aikaa. Muistaakseeni jossain jutussa joskus sanottiin että Suomen ois leikattava ilmastokauppojen vuoksi jopa noin 350% päästöistään. Ilmastokauppa merkitsee lähinnä sitä että leikataan päästöjä jonkun toisen puolesta ja saadaan siitä vielä rahaa. Suomi on myynyt näitä mm. Kiinalle, Yhdysvalloille ja monille muille valtioille sillä ehdolla että nämä saavat jatkaa päästelyä ja Suomi vähentää heidän puolestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laskelmat koskevat ainoastaan Suomea ja Japania? Mihin nämä laskelmat perustuvat?
Ennen kuin tulet palstalle, opettele kirjoittamaan ääliö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin tulet palstalle, opettele kirjoittamaan ääliö.
Ääliö. Saanko nyt palstailla?
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin tulet palstalle, opettele kirjoittamaan ääliö.
Sinä ääliö voisit pysyä myös pois palstalta.
Voishan se toimia tuo autoton elämä jos aikataulut joustais aina tarpeen mukaan. Voisin minäkin mennä töihin bussilla ja olla myöhässä joka aamu sen 35-45 minuuttia. Mutta jos työnantajalle vaan menis kaaliin että ilmastosta tässä on kyse. Lisäksi ilmaston vuoksi pitäsi lähteä puolisen tuntia aiemmin. Iltoja ja viikonloppuja ei enää tarvisi tehdä. Meidän pitäisi varmaan yhteiskuntana luopua tästä pingottamisesta ja tavoitteellisuudesta. Koska kasvu ja vähentäminen ei sovi samaan tilanteeseen. Eli jos halutaan hiilijalanjälkeä pienemmäksi niin ei voida enää olettaa että yhteiskunta pyörii samalla tavalla.
Suomi olisi paljon helpommin hiilineutraali, jos porukka ei kävisi lainkaan palkkatöissä, vaan kaikki asuisi ns. maalla, jokaisella olisi oma pieni puutarhaläntti ja kasvihuone, lämmönlähteenä maalämpö. Ilmaston kannalta itsekasvatettu ruoka (ei tarvetta käydä kaupassa tai hankkia ulkomaisia tuotteita) on paras vaihtoehto. Eniten meillä saastuttaa työ!
Tavoitteita kannattaa lukea nyt aika kriittisesti. 2050-vuoden tavoite on niin pieni, että sen saavuttamiseksi kaikkien pitää varmaan asua suurkaupungeissa 20-neliön yksiöissä ja käydä kävellen tai pyörällä töissä.
Ei omia asuntoja, ei autoja, ei ulkomaanmatkoja eikä ehkä kotimaanmatkojakaan. Kasvisruokakaan ei riitä, varmaan pitää syödä jotain levää. Tätä kannattaa tavoitella!
Lomalennoista ei puhuta, eikä hurjasti kasvaneista rahtilennoista.