Nukkuuko lapsi paremmin jos saa sarkylaaketta vaikka ei tarvetta, siis ei kipua? Kuinka monet koliikkivauvan , tms. syyn takia vauvan huonon

Särkylääke auttaa nimenomaan kipuihin! Mahavaivoihinkin. Mutta ei sitä huvikseen voi antaa. Ei ole hampaillekaan hyvästä.

Mutta toki lääkepöhnä voi hiukan unettaa. Unenlaatu voi silti olla huonoa eli kitisee kuitenkin.

Nukahtaa ehkä helpommin, mutta ei välttämättä tosiaan nuku paremmin. Eikä lääkkeisiin turruttaminen ole hyväksi kenellekään, aikuisellekaan.

Haluat lääkkeiden avulla pitää vauvasi hiljaisena, ja tiedät jopa ettei vauvalla ole kipuja!? Jos tietäisin kuka olet, tekisin ilmoituksen neuvolaan tai lastensuojeluun!

me emme aina tiedä, johtuuko lapsen yöllinen kitinä tulossa olevista hampaista vai kävelemään opettelusta. Jotka siis molemmat ajankohtaisia. Joskus kun on epäilty enemmän hampaista johtuvaa kipua, on annettu lääke ja se on rauhoittanut. Mutta kun ei voi olla varma auttoiko kipuun vai vaan uneen. Ei olla uskallettu paljoa antaa

Mä en ole antanut lapselle kipulääkettä kuin korvatulehduksessa, silloinkin vain pahimman hetken ennenkuin antibiootit alkoi vaikuttamaan. Kai te nyt pienet kitinät kestätte ilman lapsen myrkyttämistä!!??



4:n äiti

sopiva kipulääke (Panadol, Burana) lasta mitenkään nukuta, eli jos se on auttanut niin kyllä lapsella on silloin kipuja ollut.

käytin ehkä huonoa sanaa. Kitinä ei ehkä kuvaa tilannettamme oikein. Koko perhe, siis isommat sisarukset mukaan lukien, on valvonut aika paljon viime aikoina, kun nuorimmainen tekee kaikki hampaansa tässä putkeen ja opettelee samalla kävelemään. Muilla lapsilla tämä vaihe ei ole ollut näin rankka. Pienen kitinän ja valvomisen kyllä kestääkin, mutta nyt on kyse myös muista lapsista ja ihan tämän pienimmänkin hyvinvoinnista.



Kiitos kympille!



- 8

Turha huudattaminen on turhaa. Synnärilläkin antavat ennen piikkiä (verinäyte) tilkan sokerilientä.



Olen antanut Panadolia, suun kautta annettavaa, jos olen huomannut, että vauva ( nyt 8 kk) on tuskissaan. Mutta eipä vauvat meillä läpi yön riekkuneet. Mutta siis, että samoin kuin lääkitsen itseäni, tohdin myös antaa lapselle särkylääkettä.



Mutta jos sulla ei ole ensimmäinen, niin tiedät, mikä on normaalia ja mistä sit pitää viedä lääkäriin.

hampaiden tullessa tai flunssaisena, niin annan särkylääkettä, mutta en tietenkään muuten. Ei kai kukaan tervejärkinen sellaista tee? Mutta muutama vuosi sitten julkaistiin tutkimus, jossa todettiin, että pienet lapset kärsivät kipuja turhaan eli lapsia, erityisesti vauvaoja lääkitään turhan varovaisesti eli pihdataan sitä kipulääkettä, vaikka tarvetta olisi. Minä siis annan tarvittaessa, mutta en ilman kipuepäilyä.

mutta kun se on vain epäilyä.



Itse kun en ole montaakaan särkylääkettä eläissäni syönyt, eikä ole mieskään eikä ole tarvittu isommilla lapsillakaan. Siitä meillä varovaisuus

suolisto kestää? Jos ei aikuisellekaan suositella kuin satunnaisesti särkylääkkeitä niin ei kai lapselle sen paremmin.



Pienistä kitinöistä - mun lapseni itki koliikkia 8kk ikään saakka, valvotti yöt 3v ikäiseksi eikä edes tullut mieleen lääkitä hiljaiseksi. Eikä sisarukset ja isä tuosta häiriintyneet, vain minä joka valvoin. Mutta ehkä mä vain olen vanhanaikainen. Ottaahan täällä äidit supistuksiinkin kipulääkkeitä pitkin raskausaikaa:D Mulla supisteli vkolta 14 alkaen kivuliaasti enkä ottanut lääkitystä siihen. Synnytyksetkin meni pelkällä ilokaasulla.....

Vierailija:

suolisto kestää? Jos ei aikuisellekaan suositella kuin satunnaisesti särkylääkkeitä niin ei kai lapselle sen paremmin.

Pienistä kitinöistä - mun lapseni itki koliikkia 8kk ikään saakka, valvotti yöt 3v ikäiseksi eikä edes tullut mieleen lääkitä hiljaiseksi. Eikä sisarukset ja isä tuosta häiriintyneet, vain minä joka valvoin. Mutta ehkä mä vain olen vanhanaikainen. Ottaahan täällä äidit supistuksiinkin kipulääkkeitä pitkin raskausaikaa:D Mulla supisteli vkolta 14 alkaen kivuliaasti enkä ottanut lääkitystä siihen. Synnytyksetkin meni pelkällä ilokaasulla.....

Keskimmäiseni on kärsinyt laryngiiteistä, ja aina kun flunssa alkaa, hän ensimmäisenä yönä alkaa yskiä. Olenkin nykyään antanut heti ensimmäiseksi yöksi Pronaxenia, koska silloin lapsi nukkuu paremmin. Voihan hänellä ollakin jotain kipuja, esim. päänsärkyä, tai muuten vain kurja ja tukkoinen olo, johon särkylääke auttaa. Flunssaisena keskimmäiseni uni on katkonaista ja hän saattaa itkeskellä, mikä saa kurkunpään turpoamaan. Eli jos hän nukkuu lääkkeen avulla paremmin, annan lääkettä.



Onneksi yksi yö särkylääkettä/flunssa on riittänyt, mutta joskus tulee huteja, kun se laryngiitti tulee tosiaan heti ensimmäisistä flunssaoireista. Olen sitten välillä antanut turhaan ääkettä kun lapsi on illalla näyttänyt että olisi tulossa flunssaan, mutta seuraavana päivänä onkin ollut jo ihan normaali.

Täällä naiset itkevät jo puolikkaasta murusesta kerran vuodessa. Kun se pilaa koko lapsen, joka oli pyhä ja koskematon. NYYH! Minun lapsestani tulee huumeveikko, annan sille särkyyn ja kuumeeseen lääkettä. BYÄÄ!

Mä en nyt käsitä, että pitäisikö mun alkaa itkeä siitä, etten ole opettanut häntä kärsimään ja valvomaan?!

Mutta väärin on sekin, ettei auta lasta kivuissa! Eivät lääkkeet mitään myrkkyjä ole normaalisti käytettyinä! Jos aikuinen itse pärjää kipunsa ilman lääkettä, se ei tarkoita sitä, että lapsen kipua ei tarvitsisi lääkitä.



Sääliksi käy, jos joku sanoo, että kuukausikaupalla lapsi kärsii hampaantulokipuja ja vanhemmat eivät anna kuin yhden tai kaksi suppoa koko aikana. Eihän kyse ole siitä, kestääkö aikuinen lapsen itkun vaan siitä, että lapsen olo paranisi. Enkä tarkoita jatkuvaa lääkitsemistä, en jokapäiväistä tietenkään! Mutta kuten joku sanoi, ei se todellakaan narkkaria tee, vaikka 30 päivänä vuodessa saisi kipulääkettä kipuihinsa.

Nykylääkkeet ovat hyvin tutkittuja ja turvallisiksi todettuja, kunhan noudattaa annostusta ja ei jatkuvasti käytä. Mutta esimerkiksi pari kertaa kuussa ei ole " jatkuvasti" , jos on tarvetta.

Siis alle kolmen kuukauden ikäisellehän ei saa särkylääkettä edes antaa ilman lääkärin määräystä. Annostus on pienelle vaikeaa. Ja koliikki loppuu yleensä kolmen neljän kuukauden iässä.

kipulääkettä. Se on ihan riittävä syy. Ja jos auttaa niin silloin on kipua. Jokaisen tutkimuksen lasten kipuihin suhtaudutaan liian varovaisesti, ne alidiagnosoidaan ja hoidetaan liian huonosti ihan jopa terveydenhuollossa, saatikka sitten kotona.



Itse en käsitä näitä " ei turhaan lääkettä lapselle" tyyppejä. Se ei ole turhaa jos lapsen olo siitä helpottuu. Pienet lapset kokevat kivun hyvin kokonaisvaltaisesti ja isommatkin osaa huonosti paikallistaa kipua, voi olla vaan yleistä ärtymystä tms.



Satunnaisesti annettusta kipulääkkeestä ei ole haittaa lapselle, mutta hoitamattomasta kivusta on. Ja parasetamoli ei vaikuta keskushermoston kautta joten ei aiheuta uneliaisuutta. sairaanhoitaja ja farmaseutti

tai muutenkaan vaikene tönkkönä. Maailmassa on valitettavasti paljon lapsia, jotka joutuvat käyttämään todella vahvoja lääkkeitä, eivätkä hekään välttämättä ole tönköksi ja hiljaisiksi lääkittyjä. Tai se ei ainakaan ole tarkoitus.