Lue keskustelun säännöt.
INFJ ja "ulkopuolisuus" - muita kohtalontovereita?
Outsider
14.05.2019 |
Olen INFJ ja olen aina tuntenut oloni jotenkin ulkopuoliseksi erilaisissa "porukoissa". Koulussa en koskaan ollut mikään joukkosielu ja kavereita oli vain muutama (en tosin enempää kaivannutkaan), opiskeluaikana sama juttu, enkä pyorinyt edes missään opiskelijabileissä. Ja nyt aikuisena työelämässä toistuu sama kaava: en koskaan oikein siihdy missään pakollisissa yhteistilaisuuksissa, vaikka tykkään jutella muiden kanssa kahvipöydässä.
Niin ja sitten vielä tämä: vaikka nainen olenkin, tunnen oloni jotenkin rennommaksi porukassa, jossa on sekä miehiä että naisia, pelkässä naisporukassa tunnen oloni jotenkin hankalammaksi ja vielä ulkopuolisemmaksi.
Onko muita, joilla samoja tuntemuksia/kokemuksia?
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana tunsin, en enää. Olen 50 v. Nykyään ajattelen, että ulkopuolisuuteni johtuu siitä, etten jaksa jauhaa peetä. Tykkään puhua asiasta.
:D Sama juttu! Mäkään en jaksa jauhaa peetä! Se kai selittää paljon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana tunsin, en enää. Olen 50 v. Nykyään ajattelen, että ulkopuolisuuteni johtuu siitä, etten jaksa jauhaa peetä. Tykkään puhua asiasta.