Mihin kaikkeen teinien kanssa menee rahaa vs pikkulapset?

Elektroniikka: kännyj lisäksi kouluun tarvitaan läppäri, ja kotona pitää olla vielä pelikonekin. Kaverit kun ovat netissä, jos näitä ei ole, niin ei ole oikein kavereitakaan. Tämä on ainakin poikien maailma.

Vaatteita ei saa enää käytettynä. Merkkituote täytyy toisilla olla.

Ruoka. Teinipoika syö kaiken, mitä näkee.

No lukio 1. luokkaan on mennyt 2000e tähän mennessä.

Harrastuksiin saa upotettua vaikka 10 000e/vuosi, omalla teinillä onneksi vain 50e/kk salikortti

Vaatteet ja meikit tyttö maksaa taskurahoillaan joita saa isoäidiltään

Harrastuksiin menee aika paljon rahaa, vaatteet, elektroniikka, mopokortti, ajokortti yms..

Vierailija kirjoitti:

Elektroniikka: kännyj lisäksi kouluun tarvitaan läppäri, ja kotona pitää olla vielä pelikonekin. Kaverit kun ovat netissä, jos näitä ei ole, niin ei ole oikein kavereitakaan. Tämä on ainakin poikien maailma.

Vaatteita ei saa enää käytettynä. Merkkituote täytyy toisilla olla.

Ruoka. Teinipoika syö kaiken, mitä näkee.

Usein varmaan näin, mutta nyt on tämä kierrätysmuoti tullut trendikkäämmille alueille. Kalliit merkkivaatteet on siellä vain junteilla. Omaperäisesti yhdistelty kirpparisetti on tyylikkäämpi. 

Amis-porukka taitaa suosia näitä DC-vaatteita yms.

Meillä eniten menee teinipojalla elektroniikkaan ja pelitietokonehärpäkkeisiin. Teinin vaatteet ja kengät maksavat 10 kertaa enemmän kuin pikkulapsen. Polkupyörät, urheiluvälineet ja muut samoin. Oma teini lopetti harrastuksensa, mutta jos niitä on, ne maksavat aina enemmän mitä vanhemmaksi tulee. Samoin esim. harrastukseen liittyvät vakuutukset ja lisenssit.

Teini kaipaa myös omaa käyttörahaa, jolla voi ostaa herkkuja ja käydä kavereiden kanssa leffassa,syömässä, pelitapahtumissa jne. Bussikortti maksaa,ja välillä se katoaa ja pitää ostaa uusi.

Ja ne ruokamenot, jestas sentään. Teinit syö kuin hevoset.

Matkakulut, harrastukset, ajokortit, mopot, autot, kolarit, vakuutukset, kampaaja, vaatteet, opinnot jne.

Pienestä kivasta harrastuksesta alkanut urheilu vie meillä 350€/kk. Päälle varusteet, ylimääräiset turnaukset ym. niin pelkän harrastuksen kulut ovat noin 5000€/vuosi.

Tähän päälle elektroniikka, vaatteet, kengät, muut pakolliset koulu- ym. varusteet, pyörä, skeittilauta, bussikortti, leffat, ulkona syömiset ja muu järjetön ruokakulu, tulevat rippijuhlat jne.jne. Lista on ihan loputon. Kun sain lapseni, tuttavapiirissä oli buumi saada vähintään 3 lasta. Ihan normaaleissa töissä olevat ihmiset siis, ei mitään rikasta porukkaa olla kukaan. Olen monesti miettinytkin, että miten he taloudellisesti selviävät tästä teinivaiheesta. Tosin moni on joutunut lopettamaan lapsensa kalliit harrastukset yms.

Pikkulapsi, vauvasta noin kymmenvuotiaaksi kuluttaa vain murto-osia siitä mitä teinit.

Ja monissa asioissa ja paikoissa loppuu edulliset lasten hinnat, esim. parturi, ravintolat, laivareissut yms.

Meidän pojilla rahaa kuluu pelikoneisiin, niiden varusteisiin ja päivittämiseen, peliostosten tekemiseen, pelituoleihin, merkkivaatteisiin (Tommy Hillfiger, Hugo Boss, Gucci jne.) kalsareita myöten (yksi takki maksaa paljon enemmän kuin kalleinkaan toppahaalari. Kengät, niitä kuluu valtava määrä kun jalka kasvaa ja kengät kuluu, eikä ole edullisia kenkiä. Rahaa kuluu nettiostoksiin, kavereiden kanssa pizzalla käymiseen, ja vaikka mihin. 

Vaatteiden hintoihin tuli kunnollinen tasokorotus siinä kohtaa kun siirryttiin lastenosastolta aikuisten osastolle. Mutta toisaalta tytön kasvukin loppui ja 10-vuotiaana ostettu talvitakki (pienellä kasvuvaralla) oli lopulta käytössä kahdeksan talven ajan. Kun huomattiin, ettei enää kasva, niin siinä kohtaa raaski sitten ostaa vähän kalliimpia takkeja sillä mielellä, että ne menevät 5 vuotta vähintään. Kenkien kanssa sama juttu, kun tiesi ettei seuraavana talvena tarvitse heti uusia ostaa, niin pystyi ostamaan kalliimmat. Toki ne päivittäisessä käytössä olevat kengät kuluvat nopeammin, mutta esim. mekkojen kanssa käytettävät saappaat ja villakangastakki on sellaisia mitä käytetään harvemmin ja kestävät siinä käytössä vähintään viisi vuotta ellei pidempään. 

Meillä iso kuluerä oli hampaiden oikomahoito, joka alkoi jo ennen kuin lapsi oli 10-vuotias. 16-vuotiaana homma oli edennyt siihen pisteeseen, että siitä hautaan riittää kaksi käyntiä vuodessa suuhygienistillä. Tuo oli vähän sellaista vaiheittaista hommaa, välillä oli pidempiä taukoja kun odoteltiin hampaiden kasvua, välillä siellä oikomahammaslääkärillä käytiin kerran kuussa, 130€/käynti. Tämä on ihan tuuripeliä, osuuko tuollainen oman lapsen kohdalle vai ei, mutta meillä se oli tuhansien eurojen menoerä, onneksi useammalle vuodelle jaettuna. 

Melkeinpä tuntuu että kallein vaihe oli lukion jälkeen. Toki lukiokin oli kallis, mutta lukion jälkeen tuli autokoulu, josta pukkasi laskua yhtä mittaa. Opiskelukämpän kalustukseen ja varustukseen meni ihan järkyttävä määrä rahaa. Laskin ne joskus yhteen enkä meinannut itsekään uskoa miten paljon siihen meni, enkä tässäkään kohtaa kehtaa summaa kertoa. Oma valintahan tämä toki oli, mutta paljon suurempi menoerä kuin mitä olin etukäteen ajatellut. Itse opiskelu on ollut halvempaa kuin lukiossa, ensimmäiselle vuodelle taisi tulla vain yksi kirja ostettavaksi, muu materiaali on verkossa. 

Tietokone on meillä ollut sellainen mihin panostetaan ja lukioläppäri maksoi 1800€. Sama läppäri on edelleen käytössä korkeakouluopinnoissa. Pöytäkoneen osia on päivitetty matkan varrella, osa osista kierrätyksenä mieheltä joka aina välillä päivittelee osia parempiin. Isoin remontti oli siinä kohtaa kun tyttö oli 13 ja hänelle ostettiin piirtopöytä. Sen seurauksena meni paljon rautaa vaihtoon, että saatiin piirtopöydän ja piirto-ohjelman vaatimat tehot. Mutta esim. sama näyttö taisi olla käytössä melkein 10 vuotta, että ei tuokaan mikään jatkuva menoerä ole ollut. Urheilevalla teinillä menee varusteisiin varmasti enemmän kuin nörtillä. 

Nyt on kyllä ihana vaihe kun näyttää että tämä projekti alkaa pikku hiljaa olla voiton puolella, kun teini on nyt osa-aikaisesti töissä ja kesällä kokopäiväisesti, syksyllä luultavasti jatkaa taas osa-aikaisena. Toki autamme tarpeen tullen ja varsinkin suuremmissa hankinnoissa, mutta jatkossa hän ei tarvinne enää niin paljon tukea kuin nyt ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tämä loppusuora tuntuu toisaalta myös jotenkin ahdistavammalta kuin ne aiemmat vuodet. Tämä on vähän niin kuin viimeiset päivät ennen kesälomaa, ei millään jaksaisi kun loma jo häämöttää. Tässä alkaa tulla sellainen tuskastuminen, että eikö tämä rahanmeno jo lopu. Mutta kyllä se pikku hiljaa loppuu ja sitten voi miettiä mitä tekee kaikilla niillä ylijäävillä rahoilla. Rahanmenon tulevaa lakkaamista enemmän ilahduttaa se, että teini näyttää pärjäävän. Pääsi opiskelemaan ja sai jo lukion jälkeen ensimmäistä kertaa oman alan töitä kesätöiksi ja nyt ekan vuoden keväällä sai lisää oman alan töitä. Paremmin on päässyt alkuun kuin mitä etukäteen toivoin ja siitä olen todella iloinen. 

Kalliisiin harrastuksiin, viimeisimmän mallin puhelimeen, merkkivaatteisiin.

Paitsi, että meillä ei mene.

Vierailija kirjoitti:

Vaatteiden hintoihin tuli kunnollinen tasokorotus siinä kohtaa kun siirryttiin lastenosastolta aikuisten osastolle. Mutta toisaalta tytön kasvukin loppui ja 10-vuotiaana ostettu talvitakki (pienellä kasvuvaralla) oli lopulta käytössä kahdeksan talven ajan. Kun huomattiin, ettei enää kasva, niin siinä kohtaa raaski sitten ostaa vähän kalliimpia takkeja sillä mielellä, että ne menevät 5 vuotta vähintään. Kenkien kanssa sama juttu, kun tiesi ettei seuraavana talvena tarvitse heti uusia ostaa, niin pystyi ostamaan kalliimmat. Toki ne päivittäisessä käytössä olevat kengät kuluvat nopeammin, mutta esim. mekkojen kanssa käytettävät saappaat ja villakangastakki on sellaisia mitä käytetään harvemmin ja kestävät siinä käytössä vähintään viisi vuotta ellei pidempään. 

Meillä iso kuluerä oli hampaiden oikomahoito, joka alkoi jo ennen kuin lapsi oli 10-vuotias. 16-vuotiaana homma oli edennyt siihen pisteeseen, että siitä hautaan riittää kaksi käyntiä vuodessa suuhygienistillä. Tuo oli vähän sellaista vaiheittaista hommaa, välillä oli pidempiä taukoja kun odoteltiin hampaiden kasvua, välillä siellä oikomahammaslääkärillä käytiin kerran kuussa, 130€/käynti. Tämä on ihan tuuripeliä, osuuko tuollainen oman lapsen kohdalle vai ei, mutta meillä se oli tuhansien eurojen menoerä, onneksi useammalle vuodelle jaettuna. 

Melkeinpä tuntuu että kallein vaihe oli lukion jälkeen. Toki lukiokin oli kallis, mutta lukion jälkeen tuli autokoulu, josta pukkasi laskua yhtä mittaa. Opiskelukämpän kalustukseen ja varustukseen meni ihan järkyttävä määrä rahaa. Laskin ne joskus yhteen enkä meinannut itsekään uskoa miten paljon siihen meni, enkä tässäkään kohtaa kehtaa summaa kertoa. Oma valintahan tämä toki oli, mutta paljon suurempi menoerä kuin mitä olin etukäteen ajatellut. Itse opiskelu on ollut halvempaa kuin lukiossa, ensimmäiselle vuodelle taisi tulla vain yksi kirja ostettavaksi, muu materiaali on verkossa. 

Tietokone on meillä ollut sellainen mihin panostetaan ja lukioläppäri maksoi 1800€. Sama läppäri on edelleen käytössä korkeakouluopinnoissa. Pöytäkoneen osia on päivitetty matkan varrella, osa osista kierrätyksenä mieheltä joka aina välillä päivittelee osia parempiin. Isoin remontti oli siinä kohtaa kun tyttö oli 13 ja hänelle ostettiin piirtopöytä. Sen seurauksena meni paljon rautaa vaihtoon, että saatiin piirtopöydän ja piirto-ohjelman vaatimat tehot. Mutta esim. sama näyttö taisi olla käytössä melkein 10 vuotta, että ei tuokaan mikään jatkuva menoerä ole ollut. Urheilevalla teinillä menee varusteisiin varmasti enemmän kuin nörtillä. 

Nyt on kyllä ihana vaihe kun näyttää että tämä projekti alkaa pikku hiljaa olla voiton puolella, kun teini on nyt osa-aikaisesti töissä ja kesällä kokopäiväisesti, syksyllä luultavasti jatkaa taas osa-aikaisena. Toki autamme tarpeen tullen ja varsinkin suuremmissa hankinnoissa, mutta jatkossa hän ei tarvinne enää niin paljon tukea kuin nyt ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tämä loppusuora tuntuu toisaalta myös jotenkin ahdistavammalta kuin ne aiemmat vuodet. Tämä on vähän niin kuin viimeiset päivät ennen kesälomaa, ei millään jaksaisi kun loma jo häämöttää. Tässä alkaa tulla sellainen tuskastuminen, että eikö tämä rahanmeno jo lopu. Mutta kyllä se pikku hiljaa loppuu ja sitten voi miettiä mitä tekee kaikilla niillä ylijäävillä rahoilla. Rahanmenon tulevaa lakkaamista enemmän ilahduttaa se, että teini näyttää pärjäävän. Pääsi opiskelemaan ja sai jo lukion jälkeen ensimmäistä kertaa oman alan töitä kesätöiksi ja nyt ekan vuoden keväällä sai lisää oman alan töitä. Paremmin on päässyt alkuun kuin mitä etukäteen toivoin ja siitä olen todella iloinen. 

Sano asiat lyhyesti - ei jaksa lukea.

Tässä näitä:

- iPhone, rajaton netti jne.

- 50-100 Euron tennareita

- merkkivaatteita pitäisi saada

- urheilukamppeet

- harrastus ihan harrastetasollakin on noin tonnin vuodessa plus kuskaukset

- jos lähdetään reissuun, niin syö aikuisten annokset, hinnat aikuisen

- jos hommataan joku kevytauto yms., se vasta maksaakin, tosin taitaa tyytyä skootteriin (täyttää 15 elokuussa)

Ja syö paljon.

Lukion kirjat +muut tarvikkeet maksavat paljon.

Vaatteet. Meillä ei lukiolaispoika harrasta kierrätysvaatteuta todellakaan. Tosaalta ei kirppareilta oikein löytyisikään hänelle sopivia kamppeita, kun on pitkä ja liahksikaskin.

Kavereiden kanssa käy syömässä ja leffassa sekä välillä juhlimassa.

Tosi paljon on erilaisia bileitä ja happeningiA. Vanhojen tanssit, -risteily, penkkaRit ja siihen liittyvä oheisohjelma.

Bussilippu pitää olla.

Urheiluharrastukseen ja välineisiin menee myös paljon rahaa.

Erilaiset kielikurssit, ,abikurssit, valmennukurssit

Meillä kolme teiniä ja rahaa palaa.

Ajokortti, mopokortti, mopo + kypärä, kahdelle lukion kirjat (ei käy samat), läppärit kaikille, samoin puhelimet, harrastukset (rummut, kitara, ratsastusvermeet, soitto- ja ratsastustunnit), vaatteet ja kengät. Poikien vaatteisiin ei meilä hirveitä mene, kun eivät välitä kovin paljon mitä on päällä, kunhan on kuulemma vaatteet, toisaalta pojille ei löydy ainakaan täällä mitään kirpparilta, tytöllekään ei pahemmin (pituus 175 cm, hoikka) ja tytölle pitää ostaa muotivaatteita, ei onneksi mitään kalliita merkkejä ole vaatimassa eikä niitä ostettaisikaan. Urheiluvälineitä ja -vaatteita, salikorttia, uintilippuja, jumppakorttia, valokuvauskurssimaksua, kameravehkeitä.

Lisäksi saavat viikkorahaa, jolla voivat tehdä mitä haluavat. Pojat ostaa lähinnä pelejä ja käyvät joskus syömässä, vanhin on käynyt muutaman kerran baarissa. Tyttö käy kavereitten kanssa syömässä ja kahvilassa, elokuvissa ja ostaa meikkejä.

Meillä ei ikinä olisi varaa asua jossain oikeassa kaupungissa, nämä harrastukset yms. on mahdollista maksaa, koska asumme maaseutupaikkakunnalla ja on enää vain vähän talolainaa jäljellä. Ulkomaan reissuihin ei pahemmin ole rahaa jäänyt, mutta näin on ihan hyvä. Kohta lapset lentää maailmalle ja tämänkin rahanmeno on muisto vain.

Mutta meneehän esim. päivähoitoon se 300 e/kk per lapsi. Sillä rahalla saa aika monet merkkitennarit ja vielä kuukausirahatkin kuitattua.

Siitä olen kyllä yhtä mieltä, että teini syö paljon. Tai ainakin pojat. Meillä 11-vuotias langanlaiha poika voi syödä välipalaksi pussillisen ranskiksia ja pari kokolihapihviä. Parin tunnin päästä taas kiljuva nälkä.