Mikä on hyvä aika yrittää vauvaa?

Sitten kun luotat siihen, että pystyt tarjoamaan lapselle turvallisen ja rakastavan kasvuympäristön ja huolehtimaan hänen perustarpeistaan. Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, edellämainitut asiat voivat toteutua monenlaisissa elämäntilanteissa.

Toimiva, rakastava parisuhde jossa on kaksi perustervettä osapuolta on mielestäni se tärkein tekijä. Jos taloudellinen tilanne on kohtuullinen, aina parempi. Omasta kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että jos jää odottamaan rikastumistaan, lapset saattaa jäädä tekemättä. Vähemmälläkin pärjää, kunhan molemmat osapuolet ovat sitoutuneita toisiinsa ja tulevaan perheeseensä. On tärkeää, ettei lasten hankinta ole vain jomman kumman päätös, johon toinen taipuu vaan molemmat aidosti haluavat lapsen. 

Ja tietenkin, myös syntymätöntä lasta ajatellen, molempien olisi hyvä olla terveitä. 

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun luotat siihen, että pystyt tarjoamaan lapselle turvallisen ja rakastavan kasvuympäristön ja huolehtimaan hänen perustarpeistaan. Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, edellämainitut asiat voivat toteutua monenlaisissa elämäntilanteissa.

Tämä on toki tärkeintä. Fyysisistä perustarpeista huolehtiminen on helpompaa mitata, vaikkapa laskimella. Mutta miten henkiset. Miten tietää onko parisuhde tarpeeksi luja ja syvä luomaan turvallisen "kallion" lapsen elämään, vaikka kriiseissäkin? Olen nähnyt aika monen hyvänkin suhteen ajautuvan suureen kriisiin pikkulapsiaikana.

Juhannuksen aikaan. Silloin lapsi syntyy maaliskuussa, eli vuoden alussa. Vaikka syntyisi pari kuukautta etuajassa, syntyy silti alkuvuodesta. Siitä on etua että syntyy alkuvuodesta, eikä vasta loppuvuodesta.

Vertaa nyt samana vuonna syntyneitä lapsia, toinen syntynyt tammikuussa ja toinen joulukuussa. Heillä on melkein vuoden ero, ja pitäisi olla samantasoisia koulussa. Se nuorempi on vielä ihan raaka, ja on ihan tutkittu, että loppuvuonna syntyneet saavat todennäköisemmin tarkkaavaisuushäiriödiagnoosin, koska eivät vain osaa keskittyä koulunkäyntiin kun ovat liian raakoja isoihin koululuokkiin. Vika ei siis ole lapsissa, hei eivät ole tarkkaavaisuushäiriöisiä, vaan liian pieniä kouluun. Kouluunmeno pitäisikin tehdä niin, että ne jotka ovat täyttäneet sinä vuonna jo kun koulu alkaa, menevät kouluun. Tai vaikka niin että jotka ovat täyttäneet ennen elokuuta, menevät kouluun ekalle. Eli samana vuonna syntyneistä heinäkuussa syntynyt menee ekalle, syyskuussa syntynyt vasta esikouluun. Tällöin niitä tarkkaavaisuusongelmiakaan ei olisi niin paljon. Toki erityisoppilaille pitäisi antaa mahdollisuus päästä taas erityisluokkaan, pienempiin ryhmiin ja omanmukaiseen opetukseen. Sekin jo parantaisi terveiden lasten koulunkäyntimahdollisuuksia. Lisäksi ryhmäkokoja pitäisi muutenkin pienentää reilusti, max 20 oppilasta per luokka. Mielummin ehkä max 15 oppilasta.

Eli kesällä hankkiudut raskaaksi niin lapsi syntyy alkuvuodesta.

Vierailija kirjoitti:

Toimiva, rakastava parisuhde jossa on kaksi perustervettä osapuolta on mielestäni se tärkein tekijä. Jos taloudellinen tilanne on kohtuullinen, aina parempi. Omasta kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että jos jää odottamaan rikastumistaan, lapset saattaa jäädä tekemättä. Vähemmälläkin pärjää, kunhan molemmat osapuolet ovat sitoutuneita toisiinsa ja tulevaan perheeseensä. On tärkeää, ettei lasten hankinta ole vain jomman kumman päätös, johon toinen taipuu vaan molemmat aidosti haluavat lapsen. 

Ja tietenkin, myös syntymätöntä lasta ajatellen, molempien olisi hyvä olla terveitä. 

Kiitos, tämä on varmasti oikein viisasta.

Mistä voi arvata onko parisuhde niin rakastava ja toimiva, että on sitä vielä viiden vuoden päästä? Saati kymmenen, kahdenkymmenen.

Vierailija kirjoitti:

Juhannuksen aikaan. Silloin lapsi syntyy maaliskuussa, eli vuoden alussa. Vaikka syntyisi pari kuukautta etuajassa, syntyy silti alkuvuodesta. Siitä on etua että syntyy alkuvuodesta, eikä vasta loppuvuodesta.

Vertaa nyt samana vuonna syntyneitä lapsia, toinen syntynyt tammikuussa ja toinen joulukuussa. Heillä on melkein vuoden ero, ja pitäisi olla samantasoisia koulussa. Se nuorempi on vielä ihan raaka, ja on ihan tutkittu, että loppuvuonna syntyneet saavat todennäköisemmin tarkkaavaisuushäiriödiagnoosin, koska eivät vain osaa keskittyä koulunkäyntiin kun ovat liian raakoja isoihin koululuokkiin. Vika ei siis ole lapsissa, hei eivät ole tarkkaavaisuushäiriöisiä, vaan liian pieniä kouluun. Kouluunmeno pitäisikin tehdä niin, että ne jotka ovat täyttäneet sinä vuonna jo kun koulu alkaa, menevät kouluun. Tai vaikka niin että jotka ovat täyttäneet ennen elokuuta, menevät kouluun ekalle. Eli samana vuonna syntyneistä heinäkuussa syntynyt menee ekalle, syyskuussa syntynyt vasta esikouluun. Tällöin niitä tarkkaavaisuusongelmiakaan ei olisi niin paljon. Toki erityisoppilaille pitäisi antaa mahdollisuus päästä taas erityisluokkaan, pienempiin ryhmiin ja omanmukaiseen opetukseen. Sekin jo parantaisi terveiden lasten koulunkäyntimahdollisuuksia. Lisäksi ryhmäkokoja pitäisi muutenkin pienentää reilusti, max 20 oppilasta per luokka. Mielummin ehkä max 15 oppilasta.

Eli kesällä hankkiudut raskaaksi niin lapsi syntyy alkuvuodesta.

Tämäkin on toki hyvä vinkki! Itse olen syntynyt alkuvuodesta, joten en olisi edes ajatellut tälläistä näkökulmaa. Ehkä lähinnä kevät ja kesä kuulostaa hyviltä ajoilta totutella vauva-arkeen, ilman kylmyyttä, pimeyttä ja toppahaalareiden pukemisia.