Eskarilainen tekee ekaluokan tehtäviä?
Itselläni on yksi 3v lapsi ja omat kokemukset eskariajan oppimisesta ovat kaukana. En siis tiedä, tehdäänkö näin yleisestikin ja jos, niin miksi.
Kävin siis tänään kylässä ystävälläni, jolla eskari-ikäinen lapsi. Hämäännyin hetkeksi, kun huomasin pöydällä olevan ekaluokan äidinkielen harjoitusvihkon ja siinä samalla eskarilainen teki matikan kirjaa. Sitä kun selailin hetken, niin ekaluokan laskujahan ne olivat. Kommentoin hölmistyneenä, että eikös sun pitänyt olla eskarissa. Lapsi siihen, että joo kyllä mä oon, mut äiti on ostanut jostain mulle näitä kun mua kiinnostaa laskeminen ja kirjaimet ja mä osaan näitä jo aika hyvin. Sanoin vain, että okei, vaikka oikeastaan olisi pitänyt kysyä lapsen äidiltä että miksi ihmeessä :D Se vain tuntui siinä tilanteessa vähän töykeältä, siis että olisin alkanut kauheasti ihmetellä että miten te nyt noin.
Mutta onko tämä siis yleistäkin? Että jos lasta kiinnostaa, vanhempi hankkii lapselle jostain jotain lisäoppia tai haastetta tiedonjanoon? Mikä tuossa on pointtina? Entä, kun vaikka tuo eskarilainen menee oikeasti sinne ekalle; onko mahdollista että esim. matikka onkin liian helppoa ja lapsi tylsistyy? Vai järjestetäänkö lapselle tarvittaessa lisähaastetta koulun taholta?
Ihan vilpittömän kiinnostuneena kyselen, kun oma lapsi on tosiaan vielä niin pieni että nämä asiat ei ole lainkaan ajankohtaisia vielä.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Eipä sitä haastetta ole peruskoulussa. Odota että lukio alkaa. Pitkä matematiikka ja kaikki kurssit fykebi. Kaikki kurssit psyka.historia.gilosofia.yhteiskuntaoppi ja esim 5 kieltä Venäjä ja Kiina mm.
Heh, oman lapsen koulujuttuja en ole vielä edes miettinyt.. Mutta siis sunko näkemys on se että peruskoulun haasteettomuuden vuoksi näin tehdään? Siis järkätään jotain "haastetta" kotiväen toimesta? :)
Ap
No miksi ei tarjoaisi haastetta kerta lapsi sitä haluaa?
Itse en hankkinut lapsille koulukirjoja, mutta onhan kirjakaupat täynnä erilaisia opettavaisia puuhakirjoja, joiden tehtävät vastaavat ekaluokan oppisisältöjä. Meillä näitä tehtiin innokkaasti 4-5 ikäisenä. Kaikki tuntemani akateemiset äidit ovat opettaneet lapsilleen luku- ja laskutaidon kotona jo ennen eskari-ikää.
Omituinen ajatuksenjuoksu sulla ap.
Ajattelitko itse tehdä niin, että jos lastasi kiinnostaa joku asia niin tarkastat koska siitä puhutaan koulussa ja kerrot sitten, että tästä asiasta saat kiinnostua vasta kahden vuoden päästä?
Mitä jos lapsesi oppii tekemään kuperkeikan tai seisomaan yhdellä jalalla ennen kuin neuvolan mukaan täytyisi osata niin alatko estelemään lapsesi fyysisten taitojen kehitystä?
Vai olisiko kuitenkin ihan normaalia jopa kannustaa lasta liikkumaan, ja tukea lapsen harrastuneisuutta?
On ihan normaalia vanhemman tukea lapsen kiinnostuksen kohteita, etenkin jos ne ovat jotain tuollaista hyödyllistä mihin kohdistaa huomionsa.
ymmärrän. Mun lapseni oli kiinnostunut kirjaimista jo kolmen vanhana. Kysyin yheltä tutulta opelta,niin sanoi että herkkyysvaihe kannattaa huomioida,eli tarjotaan mahdollisuutta oppia. Se loppuu kyllä jos ei kauempaa kiinnosta. No,hän oli kiinnostunut ja osasi neljä v lukea. Ekalla luokalla oli lukenut siis liki 3vuotta. Ope antoi muita kirjoja kuin aapisia ja "tenttasi" ,siis kyseli luetun ymmärtämistä.
Nyt on jo aikuinen,ja lukeminen kiinnostaa edelleen,kaikella tapaa. On lahjakas sanankäyttäjänä ja on oppinut vieraita kieliä noin vaan!
Eli anna lapsen tehdä niitä juttujaan ja sitten pidätte huolta ettei koulu lyttää innokasta tiedonhankkijaa.
Kannattaa olla kiinnostunuty lapsen koulunkäynnistä sitten kun sen aika tulee.
(niin,on se kiinnostus sitten vaikka musiikki,urheilu,piirtäminen,jumppa,tanssi,luistelu jnejne,niin tukekaa)
Minulle on ollut itsestään selvää, että jokainen lapseni saa edetä omien kiinnostuksiensa ja kykyjensä mukaan. Eli kyllä, jollekin lapselle olen ostanut ylimpien luokkien kirjoja tai itse opettanut esim. matikkaa siitä kiinnostuneelle lapselle.
En ymmärrä, miksi lapsi ei saisi kehittyä omaan tahtiinsa myös siihen toiseen suuntaan, eli nopeutettuna. Tuskin kukaan kieltäisi ilmeisen lahjakkaalta lapselta musiikin tai jonkin urheilulajin harrastusta, vaikka se tarkoittaisikin, että hän edistyisi muita nopeammin ja pidemmälle. Mutta kun tulee kyse siitä, että lapsi imee kuin sieni kaikkea mahdollista tietoa ympäriltään, kyselee yksivuotiaana kirjaimet, lukee 5-vuotiaana tieteen kuvalehteä jne. heti ollaan päivittelemässä ja kuvitellaan, että vanhemmat pakottavat, että saisivat kehuskella.
Kuinka sairas on maa, jossakäytetään valtavia summia erityislasten roikottamiseen muiden mukana, mutta lahjakkaiden lasten koulutus jää käytännössä vanhempien harteille. Ja jottei joku erityislapsen vanhempi vetäisi tuosta hernettä nenuunsa, olen itsekin erityislapsen äiti. Ja joskus se lapsi on samaan aikaan erityislapsi ja poikkeuksellisen lahjakas.
Siellä peruskoulussa on aika monella lapsella tylsää. Tottakai antaisin lapsen opiskella, kerran kiinnostaa. Peruskoulussa sitten voi käydä tylsistymässä, niin tein itsekin. En ole tehnyt läksyjä, en opiskellut kotona tai muutakaan vastaavaa - matematiikka ja moni muukin aine voi olla todella helppo ja näin ollen tylsistyttää kuoliaaksi. Häiriköin kyllä joskus, mutta yleensä vain piirtelin kaiken aikaa. Tylsistyminen teki huonon opiskelijan, vaikka Ka oli 9 peruskoulun lopussa. Se oli saatu aivan olemattomalta työmäärällä. Kävin kyllä lukion, sitten AMK ja nyt olen johtavassa asemassa työelämässä.
EN näe mitään ongelmaa siinä, että on kiinnostunut ja innostunut. Tylsää se peruskoulu on jokatapauksessa.
Ei eka luokka ole mikään yhdyssana. Ensimmäisen luokan, ekan luokan tehtäviä kuuluu oikea asu.
Osaahan moni lukea jo kolmevuotiaana ja eskari on täysi vitsi alkukirjainten opetteluineen. On vain asiallista antaa lapselle lisämateriaalia. Outoa, että joku sellaista ihmettelee.
anneki kirjoitti:
ymmärrän. Mun lapseni oli kiinnostunut kirjaimista jo kolmen vanhana. Kysyin yheltä tutulta opelta,niin sanoi että herkkyysvaihe kannattaa huomioida,eli tarjotaan mahdollisuutta oppia. Se loppuu kyllä jos ei kauempaa kiinnosta. No,hän oli kiinnostunut ja osasi neljä v lukea. Ekalla luokalla oli lukenut siis liki 3vuotta. Ope antoi muita kirjoja kuin aapisia ja "tenttasi" ,siis kyseli luetun ymmärtämistä.
Nyt on jo aikuinen,ja lukeminen kiinnostaa edelleen,kaikella tapaa. On lahjakas sanankäyttäjänä ja on oppinut vieraita kieliä noin vaan!
Eli anna lapsen tehdä niitä juttujaan ja sitten pidätte huolta ettei koulu lyttää innokasta tiedonhankkijaa.
Kannattaa olla kiinnostunuty lapsen koulunkäynnistä sitten kun sen aika tulee.
(niin,on se kiinnostus sitten vaikka musiikki,urheilu,piirtäminen,jumppa,tanssi,luistelu jnejne,niin tukekaa)
Nykyisin ei nopeasti edistyneille oppilaille anneta mahdollisuutta edetä pitemmälle itsekseen tai lueskella kirjoja tehtävät tehtyään, vaan heidät pannaan heikompien oppilaiden apuopettajiksi.
Vierailija kirjoitti:
anneki kirjoitti:
ymmärrän. Mun lapseni oli kiinnostunut kirjaimista jo kolmen vanhana. Kysyin yheltä tutulta opelta,niin sanoi että herkkyysvaihe kannattaa huomioida,eli tarjotaan mahdollisuutta oppia. Se loppuu kyllä jos ei kauempaa kiinnosta. No,hän oli kiinnostunut ja osasi neljä v lukea. Ekalla luokalla oli lukenut siis liki 3vuotta. Ope antoi muita kirjoja kuin aapisia ja "tenttasi" ,siis kyseli luetun ymmärtämistä.
Nyt on jo aikuinen,ja lukeminen kiinnostaa edelleen,kaikella tapaa. On lahjakas sanankäyttäjänä ja on oppinut vieraita kieliä noin vaan!
Eli anna lapsen tehdä niitä juttujaan ja sitten pidätte huolta ettei koulu lyttää innokasta tiedonhankkijaa.
Kannattaa olla kiinnostunuty lapsen koulunkäynnistä sitten kun sen aika tulee.
(niin,on se kiinnostus sitten vaikka musiikki,urheilu,piirtäminen,jumppa,tanssi,luistelu jnejne,niin tukekaa)
Nykyisin ei nopeasti edistyneille oppilaille anneta mahdollisuutta edetä pitemmälle itsekseen tai lueskella kirjoja tehtävät tehtyään, vaan heidät pannaan heikompien oppilaiden apuopettajiksi.
Mikä auttaa heitä sisäistämään tiedon paljon syvemmälle ja sitä kautta taas luo vahvaa pohjaa uuden oppimiseen. Jotta voit opettaa, täytyy itse ensin ymmärtää.
Ettei anneta mahdollisuutta edetä pidemmälle???? Miten sen estää käytännössä? Esim. serkkuni lapsi, joka jo ennen kouluikää kiinnostui kielistä, opetteli netistä useiden kielten alkeet ja myöhemmin käytti niitä eri palstoilla. Miten koulu olisi voinut estää tämän? Vanhemmat tietysti olisivat voineet sulkea netin, mutta olisiko ollut jotain järkeä?
Moni pelkää myös sitä, että lapsi tylsistyy koulussa. Yksi lähipiirissäni oleva lapsi käytti ylimääräisen ajan uusien lautapelien suunnitteluun ja vähän vanhempana alkoi hahmottaa mielessään kirjaa, jota nyt parikymppisenä on alkanut kirjoittaa. Mielenkiinnolla odotan tuotosta.
Muistan kun ala-asteen kolmannella sain muka hyvän idean ja laskin matikan kirjasta kaikki tehtävät. Suuri idea oli ettei tarvi sitten tehdä siitä läksyjä. Sviddu se opettaja antoi mulle lisätehtäviä kun luuli että olen jotenkin intona matematiikkaan. No jos siitä jotain hyvää pitää sanoa niin numerot ei koskaan valehtele. Paitsi tilastoissa kuten työttömyys.
Hienoa että koti järkkää. Kodin vastuullahan se viime kädessä on miten kunnianhimoisesti ja pitkälle lapsi kouluttautuu. Toivottavasti vanhemmat alkavat hankkia myös tukiopetusta ja lisäopetusta jälkikasvulleen. Töitä ei tulevaisuudessa riitä kuin parhaille, joten kotien kannattaa alkaa panostaa lastensa koulutukseen. Koulut on ajettu pisteeseen jossa ne ovat sosiaalihuollon jatke, ei paikka oppimiselle.
Vierailija kirjoitti:
Osaahan moni lukea jo kolmevuotiaana ja eskari on täysi vitsi alkukirjainten opetteluineen. On vain asiallista antaa lapselle lisämateriaalia. Outoa, että joku sellaista ihmettelee.
Moni lapsi ei lue kolmivuotiaana. Mutta muuten olen samaa mieltä että hyvä että annetaan vaativampaa tekemistä.
Joissakin eskareissa alkaa jo ensimmäinen vieraskieli nyt syksyllä. Englanti. Omien lasten viskareissa 5 vee oppi moni jo lukemaan ja laskemaan. Parempi mennä lapsen omien taitojen mukaan, eli henk.kohtanen opetussuunnitelma.
Kiitos vastauksista. En siis missään nimessä tarkoittanut että kyseinen äiti menettelisi jotenkin väärin, mutta yllätyin tuosta näin äkkiseltään. Omani kohdalla en tosiaan ole tällaisia vielä miettinyt, vaikka paljon kaikenlaista lapseni kanssa puuhailenkin.
Totta kai itsekin lähestyn asioita lapsen kiinnostuksen ja vahvuuksien näkökulmasta, tällä hetkellähän muksua tuntuu kiinnostavan kaikki. :) Mutta sitten myöhemmin jotkut asiat varmasti nousevat esille vaiheissa. Voisin myös kuvitella, että menettelisin samoin.
Mutta kiinnostavaa kuulla ajatuksianne ja kokemuksianne tästä. Saa toki kertoa lisääkin.
Ap
Eipä sitä haastetta ole peruskoulussa. Odota että lukio alkaa. Pitkä matematiikka ja kaikki kurssit fykebi. Kaikki kurssit psyka.historia.gilosofia.yhteiskuntaoppi ja esim 5 kieltä Venäjä ja Kiina mm.