Huonokäytöksinen 5-vuotias (kummilapsi)
Vietän melko paljon aikaa kummilapseni kanssa ja olen todella huolestunut hänen käytöksestään. Lapsi on 5, täyttää pian 6. Hän on todella voimakastahtoinen, hyppii helposti silmille ja kokeilee rajojaan. Kotona hän on aina saanut olla pikku kuningas. Vanhemmat eivät jaksa tai osaa laittaa lasta kuriin ollenkaan. Pikkupomo saa tehdä mitä haluaa ja mm. kiusaa jatkuvasti nuorempia sisaruksiaan. Käytöstapoja ja rajoja ei ole, ei sitten minkäänlaisia.
Käydään kummilapsen kanssa välillä tekemässä jotain mukavaa, kuten leikkipuistossa, eläintarhassa, hoplopissa tai jossain muussa hänelle sopivassa paikassa. Reissut menevät nykyään siihen, että lapsi yrittää terrorisoida muita lapsia, pyrkii komentamaan minua ja turvautuu fyysiseen väkivaltaan, jos ei muuten saa haluamaansa. Jotakin saattaa mennä perille reissun aikana ja lapsi alkaa tajuta, etten ole määräiltävissä ja huono käytös johtaa seurauksiin (lähdetään pois paikasta, jos hän ei käyttäydy). Silti reissut ovat aina epämukavia, kun ei tiedä, mitä se lapsi seuraavaksi keksii.
Tilanne tuntuu vain pahenevan lapsen kasvaessa. Vanhemmat ovat varmaan väsyneitä ison perheen arjen pyörittämiseen ja sokaistuneet tämän esikoisensa käytökselle. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta vanhemmat ovat täysin puolustuskannalla. Isä vetoaa siihen, että lapsi varmaan rauhoittuu iän kanssa ja äiti taas suosii jonkinmoista vapaata kasvatusta.
Voinko lapsen ja hänen perheensä läheisensä puuttua tämän enempää? Yritän olla perheelle avuksi ja pidän kyllä lapsesta, eihän tämä hänen vikansa ole.
Kommentit (7)
En kyllä viitsisi viedä tuollaista penskaa enää mihinkään.
Heillä on siis paljon lapsia? Tätä ihmettelen, lapsia pitää tehdä iso liuta, vaikkei ole mitään kykyä ja halua myös kasvattaa heitä.
Et voi tehdä muuta kuin olla lapselle se mahdollisesti ainoa turvallinen aikuinen, jonka seurassa lapsen ei tarvitse päättää ja hallita.
No eikös osa vastuusta lapsen kasvatuksen suhteen ole juuri kummilla? Eli siitä vaan lykkäät nenäsi asiaan, kaikki vanhemmathan pitävät siitä, kun heitä 'opastetaan' lastenkasvatuksessa.
Kerrot lapselle, että sinun kanssasi noudatetaan sinun sääntöjäsi, koska sinä määräät, koska sinä olet aikuinen ja tiedät miten asiat tehdään.
Sitten vain pidät kiinni niistä säännöistä. Voi ihmetellä ensin, mutta soputuu kyllä.
Lapsen etu on, että joku kertoo hänelle, ettei hänen tarvitse päättää asioista, koska päättäminen kuuluu aikuisen tehtäviin. Lapsi saa sitten olla turvallisesti lapsi, kun hän tietää rajat ja sen, että asiat tehdään kuten sinä sanot.
Kasvatustyö onnistuu kun kaikki vetävät yhtä köyttä : vanhemmat, kummit, mummit ja päiväkoti. Toki lapsella voi olla neurologista häikkää. Tuossa kouluiän kynnyksellä ongelmat alkavat yleensä näkyä.
Kannattaa vanhemmille sanoa suoraan, mitä ongelmia sinulla on lapsen kanssa. Voit myös sanoa että et halua ja jaksa viedä lasta enää minnekään. Ehkä vanhemmatkin heräävät tajuamaan että homma on menossa metsään.
En ole yrittänyt 'opastaa' vanhempia, vaan ilmaissut suoraan huoleni siitä, ettei lapsi käyttäydy, ei pärjää muiden lasten seurassa ja käyttää väkivaltaa. Vanhemmat eivät vain halua ymmärtää, että tämä on iso ongelma ja lapsi tulee tästä vielä kärsimään tulevaisuudessa.
Äiti on kotona kolmen lapsen kanssa, tämä kummilapsi on pariskunnan esikoinen. Isällä lisäksi kaksi teini-ikäistä ex-vaimonsa kanssa. Käsittääkseni teinit eivät mielellään vietä aikaa isänsä luona, koska tämä 5-vuotias on niin mahdoton ja teinit eivät jaksa kuluttaa vapaata viikonloppuaan taistellen tämän kanssa.
Täytyy varmaan sitten tehdä niin, etten vie lasta enää mihinkään, jos ja kun tämä jatkuu. Viimeksi lähdettiin leikkipaikasta pois, kun lapsen ainoa huvi oli yrittää kiusata kaikkia muita lapsia.
Sanot että reissut loppuu siihen jos ei osaa käyttäytyä. Itse en ainakaan veisi huonokäytöksistä lasta mihinkään kivaan paikkaan jos sielläkin käyttäytyy noin.