Viilteystä eroon

Aina kun tekee mieli viillellä niin laske ämpäri täyteen jääkylmää vettä ja pidä käsiä siellä niin pitkään kuin pystyt. Vaihtoehtoja: poppamiehen karkkien imeskely, kuminauhan räpsyttely rannetta vasten, rankka urheilu.

Käy juttelemassa koulun terveydenhoitajalle tai varaa aika terveyskeskukseen. Voit halutessasi saada kontaktin nuorisopsykiatriaan, jossa tämän tyyppisiä asioita käsitellään.

(Ilmoitin ensimmäisen kommentin asiattomaksi, toivottavasti se poistetaan. Taitaa olla aika paha olo kommentoijalla itselläänkin.)

Voi rakas. <3 Viiltelystä ei ole tosiaankaan mitään hyötyä muuta kuin se hetkellinen helpotus. Se jättää kuitenkin elinikäiset jäljet. Olen itse 25-vuotias, ja minulla on käsivarsissa kymmenen vuotta vanhoja arpia joista osa on edelleen selkeitä ja näkyviä. Ne muistuttavat pahasta olosta edelleen, vaikka olen nykyään todella onnellinen. Vaikeinta on yrittää selittää omalle lapselleen, mistä arvet ovat peräisin. Voiko sanoa, että äidillä oli niin paha olo nuorempana että satutti itseään? Ei niin pieni ihminen sellaista voi ymmärtää. Sanoin vaan että siinä on pipi, ja lapsi silitteli ja puhalsi "ettei sattuisi enää". 

Minulla ei ole oikein mitään vinkkejä antaa, mutta lupaan että kaikki muuttuu paremmaksi pian. Yläasteaika voi olla välillä ihan hirveää, jo lukiossa ihmiset tuntuvat järkiintyvän ja kypsyvän huomattavasti. Minulle oli todella suuri helpotus kun menin eri lukioon kuin "kaikki muut" samalta yläasteelta, tuli uusia kavereita ja uudessa koulussa oli paljon parempi yhteishenki. Pahaa oloa helpotti se, kun oli ihania ihmisiä ympärillä. Ja välillä jos oli tosi huono hetki, saatoin soittaa kaverille tai laittaa viestiä ihan vaan saadakseni jotain muuta ajateltavaa. Ei tarvitse edes puhua siitä viiltelystä, voi jutella ihan muita asioita kunhan pääsee hetkeksi niistä ajatuksista pois. Ehkä se on minun vinkkini. Juttele ihan mitä tahansa, vaikka ihan tyhjänpäiväisiä juttuja jonkun kaverin kanssa, niin se paha hetki menee nopeammin ohi.

Sen lopettaminen vaatii hurjasti itsekuria. Juttelu auttaa, mene vaikka kouluterkkarille tai koulupsykologille tai ketä siellä koulussa nyt sattuu olemaan.

Ihan konkreettisia vinkkejä kerrottiin tossa ylempänä. Mulla on auttanut pahimpaan hätään just esimerkiksi tuo että työntää kädet jääkylmään veteen ja pitää niitä siellä sen verran kun tarvii. Jääpalojen puristaminen kädessä on myös yksi keino. Nykyään aina mietin jos tulee niin karmea olo että tekee mieli vahingoittaa itseä että ei se sen jälkeinen morkkis ja häpeä ole sen arvoista nyt kun on pidempään ollut ns. kuivilla

Vierailija kirjoitti:

(Ilmoitin ensimmäisen kommentin asiattomaksi, toivottavasti se poistetaan. Taitaa olla aika paha olo kommentoijalla itselläänkin.)

Voi rakas. <3 Viiltelystä ei ole tosiaankaan mitään hyötyä muuta kuin se hetkellinen helpotus. Se jättää kuitenkin elinikäiset jäljet. Olen itse 25-vuotias, ja minulla on käsivarsissa kymmenen vuotta vanhoja arpia joista osa on edelleen selkeitä ja näkyviä. Ne muistuttavat pahasta olosta edelleen, vaikka olen nykyään todella onnellinen. Vaikeinta on yrittää selittää omalle lapselleen, mistä arvet ovat peräisin. Voiko sanoa, että äidillä oli niin paha olo nuorempana että satutti itseään? Ei niin pieni ihminen sellaista voi ymmärtää. Sanoin vaan että siinä on pipi, ja lapsi silitteli ja puhalsi "ettei sattuisi enää". 

Minulla ei ole oikein mitään vinkkejä antaa, mutta lupaan että kaikki muuttuu paremmaksi pian. Yläasteaika voi olla välillä ihan hirveää, jo lukiossa ihmiset tuntuvat järkiintyvän ja kypsyvän huomattavasti. Minulle oli todella suuri helpotus kun menin eri lukioon kuin "kaikki muut" samalta yläasteelta, tuli uusia kavereita ja uudessa koulussa oli paljon parempi yhteishenki. Pahaa oloa helpotti se, kun oli ihania ihmisiä ympärillä. Ja välillä jos oli tosi huono hetki, saatoin soittaa kaverille tai laittaa viestiä ihan vaan saadakseni jotain muuta ajateltavaa. Ei tarvitse edes puhua siitä viiltelystä, voi jutella ihan muita asioita kunhan pääsee hetkeksi niistä ajatuksista pois. Ehkä se on minun vinkkini. Juttele ihan mitä tahansa, vaikka ihan tyhjänpäiväisiä juttuja jonkun kaverin kanssa, niin se paha hetki menee nopeammin ohi.

Ensimmäinen kommentti on poistunut. Hienoa, kiitos mode