Onko teidän perheessä ns. "ykkösvanhempaa"?

Eli onko toinen vanhemmista lapsille läheisempi tai tärkeämpi. Tietysti molemmat vanhemmat on lapselle tärkeitä, mutta ainakin meidän perheessä (valitettavasti) isä on lapsille selvästi ykkönen, koska viettää, kolmivuorotyöstäni johtuen, enemmän aikaa lasten kanssa.

Tuntuu, että lapset eivät edes halua tehdä kanssani mitään, vaan aina se on se "isi, isi!" Olen selvästi lapsille kakkonen ja se tuntuu tosi kurjalta. Ei sillä, että haluaisin olla "suositumpi", vaan niin, että molemmat olisivat yhtä tärkeitä.

Muilla kokemuksia?