Raskaana ja ulkomailla - kellään kokemuksia?
Ollaan jo yli kolmekymppisiä ihmisiä, ja plussasin marraskuussa. Pitkällisten harkintojen jälkeen päätettiin pitää lapsi.
Mutta nyt... ollaan riidelty erityisen paljon. Luulin, että kaikki on ollut muuten hyvin, mutta toissapäivänä mies täräytti useita asioita meidän suhteesra, joiden on muututtava.
Oon aivan paniikissa täällä. Mitä jos en pysty muuttamaan tapojani vaan päädytään erilleen? En haluaisi jäädä yksin tänne tanskaan vain siksi, että lapsen isä on täällä, mutta tässä tilanteessa ilmeisesti olisi pakko?
Onko kellään kokemuksia lapsen saamisesta ulkomailla?
Aion huomenna jutella peloista neuvolassa, mutta ajattelin jos täältä löytyisi kohtalotovereita.
Kommentit (16)
Etkö pystyisi palaamaan Suomeen, jos parisuhde menee poikki? Tai kannattaako noin epävarman tuntuiseen suhteeseen jäädä lainkaan?
Muuta Suomeen. Silloin vauva syntyy Suomessa ja huoltajuuskiistat ratkaistaan Suomen lakien mukaan.
Miehesi käytös kuulostaa henkiseltä väkivallalta.
Suomen kansalaisena voit koska tahansa muuttaa Suomeen. Kannattaa muuttaa pian, jos haluat Suomesta äitiyspäivärahaa.
Mies ei oikeasti ole paha, vaan ei tykkää että hänestä tuntuu että rajoitan hönen menojaan. Luulen, että minussa on eneän vikaa kuin hänessä oikeasti. Mies on se muita ajatteleva, ja itse tunnun olevan itsekeskeinen oman edun tavoittelija. No, en ehkä täysin, mutta tällainen olo.on riitojen jälkeen.
Suomeen muuttaminen ei tuntuisi oikealta, kun yhdessä ollaan... En voisi tehdä niin miehelle.
Mutta olen vihainen siitä, miksi näitä epäkohtia ei voitu tuoda esille silloin kun mietittiin mitä lapsen kanssa tehdään! (Ehkäisy petti.)
Vierailija kirjoitti:
Etkö pystyisi palaamaan Suomeen, jos parisuhde menee poikki? Tai kannattaako noin epävarman tuntuiseen suhteeseen jäädä lainkaan?
Mutta miten se isä tapaisi lastaan, jos minä otan ja muutan Suomeen?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö pystyisi palaamaan Suomeen, jos parisuhde menee poikki? Tai kannattaako noin epävarman tuntuiseen suhteeseen jäädä lainkaan?
Mutta miten se isä tapaisi lastaan, jos minä otan ja muutan Suomeen?
Ap
oletteko naimisissa?
Isähän voisi matkustaa Suomeen tapaamaan lastaan aina halutessaan.
Itse synnytän pian ulkomailla. Jossain vaiheessa raskautta olin hormonien takia alakuloinen, huolestunut, stressaantunut ja ärtynyt, ja tuli siinä myös pohdittua, haluanko todella olla tämän miehen kanssa jne. Hulluja mietteitä nyt jälkikäteen ajateltuna, mieshän on ihana ja meillä menee hyvin :D tarinani kautta haluan tsempata, että ehkä teidänkin ikävämpi vaihe parisuhteessa muuttuu vielä parempaan. Tosin jos teillä mies kiukuttelee etkä sinä, niin sinun voi olla vaikeampi asiaan vaikuttaa. Myös miehelle isäksi tuleminen on todennäköisesti stressaava ja uudenlainen fiilis, vaikka isäksi haluaisikin. Joten: kenties asia ratkeaa ja pysytte onnellisina yhdessä Tanskassa :)
Mutta jos eroatte, myöhemmin tai nyt heti mikäli parisuhdetta ei kannata jatkaa, et tietenkään jää ulkomaille asumaan, jos et halua. Ei sinne ole pakko isän takia jäädä tietenkään!
Kysyisin vielä, minkälaisista asioista sitten riitelette ja mitä tapoja sun pitää muuttaa? Oletko itse samaa mieltä siitä, että sinun tulisi jotenkin muuttua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö pystyisi palaamaan Suomeen, jos parisuhde menee poikki? Tai kannattaako noin epävarman tuntuiseen suhteeseen jäädä lainkaan?
Mutta miten se isä tapaisi lastaan, jos minä otan ja muutan Suomeen?
Ap
oletteko naimisissa?
Isähän voisi matkustaa Suomeen tapaamaan lastaan aina halutessaan.
Emme ole naimisissa.
Miksi musta tuntuu että oon ainoita joiden mielestä on moraalisesti arveluttavaa muuttaa toiseen maahan, jos lapsen isä asuu toisessa? Toki tällaista tapahtuu, mutta jotenkin... Äh.
Ap
Miten niin muka vain sinun pitää muuttua ja kaikki vika on sinussa? Tuo kertoo siitä, että mies haluaa alistaa ja nujertaa sinut.
Vierailija kirjoitti:
Itse synnytän pian ulkomailla. Jossain vaiheessa raskautta olin hormonien takia alakuloinen, huolestunut, stressaantunut ja ärtynyt, ja tuli siinä myös pohdittua, haluanko todella olla tämän miehen kanssa jne. Hulluja mietteitä nyt jälkikäteen ajateltuna, mieshän on ihana ja meillä menee hyvin :D tarinani kautta haluan tsempata, että ehkä teidänkin ikävämpi vaihe parisuhteessa muuttuu vielä parempaan. Tosin jos teillä mies kiukuttelee etkä sinä, niin sinun voi olla vaikeampi asiaan vaikuttaa. Myös miehelle isäksi tuleminen on todennäköisesti stressaava ja uudenlainen fiilis, vaikka isäksi haluaisikin. Joten: kenties asia ratkeaa ja pysytte onnellisina yhdessä Tanskassa :)
Mutta jos eroatte, myöhemmin tai nyt heti mikäli parisuhdetta ei kannata jatkaa, et tietenkään jää ulkomaille asumaan, jos et halua. Ei sinne ole pakko isän takia jäädä tietenkään!
Kysyisin vielä, minkälaisista asioista sitten riitelette ja mitä tapoja sun pitää muuttaa? Oletko itse samaa mieltä siitä, että sinun tulisi jotenkin muuttua?
Kiitos pitkästä vastauksesta. Mukava kuulla, että teillä on mennyt hyvin. (Ja että en ole ainoa ihminen maailmassa raskaana ulkomailla :D)
Me riidellään ajankäytöstä tavallaan. Mies on vastuullisessa duunissa, joten ylitöitä on toisinaan ja se on ok. Mutta ilmeisesti työnkuvaan kuuluu myös after workit kerran viikossa, koska niitä ei lasketa baaritteluiksi vaan asioiksi joihin on työn puolesta pakko (??) osallistua. Njoo, tosi rasittavaa raskaana olevan näkökulmasta.
Mutta mies siis kokee että rajoitan häntä. Ulkomailla asuvat tietääkin usein, että siitä kumppanistaan on aivan erilailla riippuvainen kuin suomessa. Maksaisin maltaita, että saisin laajan ystäväpiirini suomesta tänne. Pitäisi siis kuitenkin olla osata ärsyyntymättä miehen baaritteluista. Ja ehkä mies on tässä oikeassa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten niin muka vain sinun pitää muuttua ja kaikki vika on sinussa? Tuo kertoo siitä, että mies haluaa alistaa ja nujertaa sinut.
Mies ei ole sanonut näin, vaan koen itse näin kaikkien riitojen jälkeen.
Riidat on siis hyvin raastavia ja vaikuttaa mun itsetuntoon. Toki tässä nyt saattaa vielä olla joku hormonikoktaili mukana.
Ap
Mikä on murheesi, ap? Lapsen isä tiesi puutteistasi, ja niistä huolimatta, siitti sinut.
Hän ei voi lapseen vedoten vaatia, että muutat persoonallisuuttasi tai teeskentelet muuttuneesi. Kerro siis hänelle, että rakastat häntä ja toivot perheellenne vain parasta, mutta tapojen muuttumista et voi taata. Ei ne tavat muutu painostamalla, vaan positiivisten asioiden (rakkaus, luottamus) kautta, jos on muuttuakseen. Haluaako mies keskittyä kanssasi hyviin asioihin, vai ei?
Miksi miehen baarittelu ärsyttää?? Miehellä - ja myös naisella - on oltava myös omat juttunsa!! Ei saa olla liian itsekäs.
Toivon, että pystyt ajattelemaan ensisijaisesti tulevaa lasta. Ettei hän menetä isäänsä - se on lapselle valtava menetys... Vain siksi, että isä ei luovu omista menoistaan miellyttääkseen sinua täydellisesti?
Toisaalta ap, jos miehen kanssa ei ole hyvä olla, et tarvitse siihen "järkisyytä" (koska sydän on viisaampi, vaikka mieli ei osaisi sitä sanoiksi pukea). Vaatii paljon kypsyyttä ihmisenä, rakastaa kumppania, vaikka hän on epätäydellinen. Joskus rakkaus ja tahtokaan ei kuitenkaan riitä... kun riidoille herkistyy, ja haluaa etäisyyttä. Koetko, että pystyt omalla käytökselläsi vaikuttamaan siihen, miten mies sinua kohtelee? Onko hän erityisen hallitseva?
Hyvin se lapsen saaminen menee sivistysvaltiossa. Luottoa tulevaisuuteen!