En jaksa tätä elämää
Tuntuu että kaikki haluavat hyötyä tai manipuloida minua. Kukaan ei aidosti välitä. Kellekään ei voi enää uskoutua.
Kommentit (9)
Niin aina. Erota ei voi ja on yhteinen yritys ja mitä vielä.
No niinhän se menee. Olet päässyt perille ihmisen perusluonteesta. Onnittelut.
En minäkään, joten aion unohtaa koko elämän. Aion vähintään kolme vuotta tässä vain löhötä tekemättä mitään töitä tai muutakaan järkevää. Kyllä, voin tehdä niin ilman sosiaalitukia.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään, joten aion unohtaa koko elämän. Aion vähintään kolme vuotta tässä vain löhötä tekemättä mitään töitä tai muutakaan järkevää. Kyllä, voin tehdä niin ilman sosiaalitukia.
Hieno mies.
Tai nainen.
Ap, mulla ihan sama kokemus. Suurimmalle osalle olen toki pelkkää ilmaa, mutta ne muutama muukin pelaavat ihan omaan pussiinsa.
Olen ottanut etäisyyttä, erityisesti henkistä etäisyyttä. En tukeudu muihin ihmisiin, kerron asioistani ylimalkaisesti, en anna vettä juorumyllyihinsä. Vietän roisinaan aikaa ihmisten kanssa, etten ala kuvittelemaan olemattomia. Parasta on kuitenkn olla itsensä kanssa keskenään suurimman osan aikaa. Ihmisiltä ei saa juuri mitään henkistä ravintoa, joten miksi vaivautua.
Tuttuja tuntemuksia, joskin oma elinpiiri ei tunnu aivan yhtä pahalta. Hyviä ja sydämmellisiä ihmisiä on myös, joskin harmittavan harvassa. Ja sitten jos sattuu olemaan merkittävästi keskimääräistä fiksumpi, niin henkisesti mielekkäiden ihmissuhteiden määrä sen kuin putoaa. Enkä nyt tarkoita että ihmiset on ihan tyhmii ja sillee, mutta kukapa normaalikaan lasten kanssa jaksaa pelkästään vaihtaa ajatuksia, vaikka he yleensä mukavia ovatkin.
Yksinäisyyden tunteesta voi myös ammentaa paljon.
Ihmiset ottaa enemmän kuin antaa. Poikkeuksia on harvassa.
Tuu setämiehelle seksiorjaksi, pidän susta hyvää huolta. Oothan 18-25v, kaunis ja hoikka?