Lue keskustelun säännöt.
Mun mielestä om kiva seurustella jonkun itseäni rumemman miehen kanssa
13.04.2019 |
Tai kauniisti sanottunu vaatimattomamman. Se on hauskaa, kun ihmiset arvuuttelee, että miten tuo mies on saanut tuollaisen naisen omakseen :D
Kommentit (13)
Silloin ihmiset ajattelevat, että tuossa on joku todella poikkeuksellinen mies ja haluavat ehdottomasti päästä tutustumaan häneen. Tällöin on huonompi juttu, jos mies onkin tavis eikä jokin guru, jonka ympärille kaikki jäävät kuin taiottuina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mustakin on kiva esittää kiinnostunutta ja sitten kun mies ihastuu ja aivan onnessaan, sanon että en mä oikeesti ala sun kanssa olemaan vtun rumilus
"Sä olet niin ruma, että mun oli pakko saada sut"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuuko hyvältä avautumisesi.
Tuntuu.
No nyt on taas sellainen aloitus, että ei voi kuin päätä pyöritellä ihmeissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No nyt on taas sellainen aloitus, että ei voi kuin päätä pyöritellä ihmeissään.
Teini puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt on taas sellainen aloitus, että ei voi kuin päätä pyöritellä ihmeissään.
Teini puhuu.
Teinitytöillä on nykyisin tapana kutsua keskenkasvuisia jonneja miehiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko vaikeuksia löytää sellaisia?
Vierailija kirjoitti:
Onko vaikeuksia löytää sellaisia?
On ihania vaatimattoman nköisiä miehiä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus nuorena ja huonoitsetuntoisena aloin seurustella ylipainoisen ja ruman miehen kanssa. Ajattelin, että ainakaan muut naiset eivät siitä kiinnostu eikä kukaan vie sitä minulta. Mies oli erittäin sosiaalinen ja karismaattinen, ja niihin ominaisuuksin minä hänessä ihastuin, ulkonäöstä huolimatta. Kävikin ilmi, että miehellä oli todella paljon myös naisia kavereina sekä aika ajoin ympärillä pyöri myös jos jonkinlaista flirttailijaa. Tämä oli minulle vaikea pala niellä. Jouduin toteamaan, että aliarvioin miehen pahemman kerran.
Otin opikseni.
lääkkeet taas unohtuneet