Oletko avioliitossa ihmisen kanssa, joka on sisältä rikkinäinen?
Millaista tälläisen rikkinäisen ihmisen käytös on? Saako esim raivareita vaikka ihan mitättömästä asiasta, loukkaantuu helposti?
Rakastatko silti täydestä sydämestä toista, onko rakkaus parantanut kuitenkin ja käytös muuttunut paremmaksi?
Kommentit (8)
Kyllä olen,
Hankalaa on.
Kyllä, saa helposti raivareita, joita ei koskaan kadu, eikä pyytele anteeksi. Ja kyllä loukkaantuu kaikista toisten sanomisista ja tekemisistä, eikä huomaa että ihan samalla tavalla loukkaa muita.
Ei, en rakasta täydestä sydämestä, rakkaus ei tuota paranna. Käytös ei tule muuttumaan.
Siinähän opitte. Ja itkette. Kivempaa on olla TERVEESSÄ suhteessa kivan ihmisen kanssa. Tossa menee ikä ja terveys. Tylsää ei tietty tule olemaan. 👹
Opettele kestämään. Ja ennakoimaan. Ja juoksemaan lujaa. Jos vielä kykenet...
On maailmassa monta hakkaustarinaa. Jonon jatkoksi vaan.
Joku tarvitsee pskat kokemuksensa tietääkseen myöhemmin mitä on valita viisaasti ja itselle edullisesti.
Ja yks juttu, uunottaja aina löytää uusia uunotettavia. Ei sinussa ole mitään erikoista tälle ihmiselle. Paitsi se että olet menettänyt kyvyn ajatella selkeästi.
Jostain syystä.
N45
Olen, ja olen itsekin rikkinäinen, kuten ihan jokainen meistä.
Jos joku ajattelee ettei ole ollenkaan rikki, hän ei näe tarpeeksi syvälle tai ole ihan rehellinen itselleen. Kipua löytyy kaikista.
Mutta näillä mennään, ei tarvitse olla täydellinen itse eikä puolison kelvatakseen <3
Rakkaus parantaa jonkin verran, mutta se rakkaus on Jumalan rakkautta. Ihmisen vajavainen rakkaus ei valitettavasti ketään pelasta.
Ai niin, piti vielä lisätä. Hän ei siis ole millään tavalla väkivaltainen, ei vaikka kuinka suuttuisi.
Olin. Ja pitkään.
Ero tuli varmaan sen takia, että me etäännyimme toisistamme. Niin monta kertaa hän satutti minua sanoillaa, että useasti päätin, että siirryn henkisesti kauemmaksi. Että en koskaan enää tee sitä tai tätä.
Erokeskusteluissa mies sanoi, että syy on minussa. Kun minä olen niin etäinen.
Seksiä meillä kyllä oli loppuun asti. Ja rakastin loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Olen, ja olen itsekin rikkinäinen, kuten ihan jokainen meistä.
Jos joku ajattelee ettei ole ollenkaan rikki, hän ei näe tarpeeksi syvälle tai ole ihan rehellinen itselleen. Kipua löytyy kaikista.
Mutta näillä mennään, ei tarvitse olla täydellinen itse eikä puolison kelvatakseen <3
Rakkaus parantaa jonkin verran, mutta se rakkaus on Jumalan rakkautta. Ihmisen vajavainen rakkaus ei valitettavasti ketään pelasta.
Kutonen kommentoi:
Olet oikeassa, kaikki me olemme rikkinäisiä. Kuka enemmän ja kuka vähemmän.
Olennaista vain on, että emme kaada pahaa oloa puolison niskaan.
Olemme molemmat tavalla tai toisella vajavaisia.
Annamme anteeksi.
Kaikkiin kysymyksiin kyllä ☺