"Menkää töihin"

Miten menet töihin jos ei ole muuta kun lääkärin, opettajan tmv paikkoja auki.

Olen katsellut uutta paikkaa jo ennen kun edellisestä lähtenyt, irtisanomisajalla sekä esimiehem tai muun suosittelemana päässyt toiseen paikkaan.

Sitä kutsutaan ammatilliseksi verkostoitumiseksi. Verkostot syntyvät vuosien varrella ja niiden ylläpito on pitkäjänteistä toimintaa. Verkostoituminen on muun muassa oman osaamisen kehittämistä, ammattitaidon päivittämistä ja tiedon välittämistä. Olemista aktiivinen oman ammattikunnan tapahtumissa tai vaikkapa ammatillisissa some-ryhmissä, kursseilla sekä työnhakuun liittyvistä tapahtumissa käymistä.

Verkostoituminen aloitetaan jo opiskellessa. Mennään ja tutustutaan alan ihmisiin, niin että saat jalansijaa ja annat hyvän, positiivisen ja innokkaan ja osaavan vaikutelman itsestäsi. Näille tyypeille löytyy aina töitä, eikä tarvitse lähetellä edes mitään hakemuksia. Työnantajat soittavat heille ja pyytävät töihin.

Verkostoituminen on sitä, että jo yliopisto tai kouluaikaan alat haalimaan kaikki mahdolliset tyypit linkedin kaveriksesi. Eli, jos jonkun yrityksen edustaja käy teillä luennoimassa pyydät rohkeasti häntä vaan kaveriksesi. Ei sulla tarvi olla mitään hajua kuka tyyppi on, mutta kunhan olet kerran edes nähnyt jossakin.

Sellaisiahan nämä on nämä nykyajan verkostoitujat. Ihmisiä ei juurikaan tunneta, mutta tärkeätä on saada naama naamaksi muiden joukkoon. Yhtään ei suositella muita, kunhan vaan itse saa jotakin ja itsellä on mahdollisimman monta naamaa siellä rivissä.

Kun tämä aalto vihdoin kääntyy, tulee aika jolloin myös merkityksellisyys korostuu näissä yhteyksissä. Ei se määrä vaan laatu ajattelu saa jalansijaa. Silloin alkaa introvertitkin menestymään paremmin. Siis ne jotka ovat menestyjiä arvojensa ja osaamisensa puolesta, mutta joita nykyaika ei vielä pidä arvossaan, kun he eivät halua silmänlumetta luoda esimerkiksi tuonne linkediniin. Ihan oikeasti riittää kunhan sulla on ne muutamat työkaverit siellä tuttuina, jos aloitit linkedinin vaikkapa vähän myöhään etkä kehtaa sinne vuosien takaisia yhteistyökumppaneita enää pyytää eikä ole yhteystietojakaan.

Kyllä me rekrytoijat nähdään sun meriiteistä onko sussa potentiaalia. Muutamat kontaktit riittää. Esimiesasemassa olevan kaveri haluaa olla kaikki, koska se näyttää hyvältä. Osa haalii sadoittain kontakteja, koska se näyttää hyvältä. Ei se kontaktien lukumäärä kerro paljon mitään. Pääasia kunhan sulla on niitä muutamaja pystyt osoittamaan joidenkin kohdalla suhteenne. Esim. klikkaamalla suosituksia joistakin aiheista tai suosittelemalla muita. Harva kirjoittaa suosituksia vapaaehtoisesti, vaikka ne on merkityksellisempi osa linkediniä kuin se yhteyksien määrä.

Onnea työnhakuun. Palkkaan mielelläni työttömiä, jos vaan voin. Työttömyys ei toimi siis luotaantyöntävänä ominaisuutena. On hyvä saada työttömille merkityksellisyyden tunne. Itsekin olin työtön joskus ja tiedän miltä se voi tuntua tässä yhteiskunnassa. 

Silloin kun minä olin yliopistossa, ei vielä ollut linkediniä, eikä vastaavia. Yritystä verkostoutua kyllä oli, mutta kun oli ikää jo siinä vaiheessa enemmän kuin 25v, ja "väärä" sukupuoli, niin ei otettu vakavasti. En saanut harjoittelupaikkaakaan muualta kuin yliopistolta. Sairastuin heti valmistumisen jälkeen. Kun olin taas työkunnossa, oli peli jo menetetty, koska en ollut enää vastavalmistunut, eikä silti ollut vielä oman alan työkokemusta muualta kuin yliopistolta.

(Joidenkin mielestä kai se sairastuminenkin oli oma valintani, tai vähintäänkin omien valintojeni seurausta.)

P.S. Ennen yliopistoon menoa (pääsin sisään ekalla yrittämällä), sain pätkätöitä milloin mistäkin, mutta valmistumiseni jälkeen en ole enää saanut niitäkään.

asiaa