Lue keskustelun säännöt.
Onko synnytyksen tai raskauden helppous tai vaikeus vaikuttanut suhteeseesi vauvaan?
21.01.2008 |
Lainattua toisesta ketjusta:
" Minulla taas traumaattinen alatiesynnytys varjosti suhdetta keskimmäiseen lapseeni pitkään.
Ensimmäiseen helpohkolla alatiesynnytyksella syntyneeseen rakastuin parissa viikossa pienen alkuihmettelyn jälkeen. Toinen synnytys oli erittäin hankala ja tunsin jopa vihaa vauvaa kohtaan, koska " hänen takiaan" minulle oli käynnyt niin huonosti. Hoidin toki hänetkin, mutta rakkautta häneen tunsin kunnolla vasta joskus yli vuoden kuluttua synnytyksestä ja edelleenkään suhteeni häneen ei ole yhtä hyvä kuin esikoiseen ja kuopukseen, vaikka tietoisesti satsaan eniten juuri suhteeseeni häneen. Kuopus syntyi sitten suunnitellulla sektiolla johtuen tuosta toisesta synnytyksestä ja häneen itse asiassa rakastuin nopeiten ja häneen minulla oli pikkuvauvana läheisempi suhde kuin kumpaankaan vanhemmista lapsista samanikäisenä. Edelleenkin hän välillä tuntuu lapsista läheisimmältä."
Onko teillä synnytys tai raskausaika vaikuttanut siihen, millainen suhde vauvaan on muodostunut? Erityisesti kiinnostavat niiden kokemukset, joiden synnytyksillä tai raskausajoilla on ollut paljon eroa eri lasten välillä.
Kommentit (6)
Hätäsektio, alipainoinen huonosti voiva lapsi lastenosastolle keskoskaappiin. Itse olin kipeä monta päivää. Edelleen, kun lapsi on jo koululainen, suhde on vähän vaikea, joskin tähän toki vaikuttaa lapsen temperamentti, joka on aika vaativa. Toinen lapsi syntyi erittäin luonnollisesti alakautta ja kaikki meni loistavan hyvin, lapsi oli ihanan punainen ja paksuposkinen eikä tarvinnut pelätä, että menee rikki jos nostaa syliin ;) Suhde tähän lapseen on aivan toista maata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja molemmat synnytykset taas tosi vaikeita. Rakkaus molempiin lapsiin on ollut käsittämättömän suuri heti syntymästä - " selvittiinpä tästä molemmat - sinä ja minä" .
Ei olis vähempää voinut kiinnostaa koko vauva. Oli niin ruma ja ärsyttävä. En ollut nukkunut lähes kahteen vuorokauteen, ja sitten piti ottaa toinen vierihoitoon. Inhosin itseäni, koska inhosin vauvaa.
Ensimmäinen synnytys pitkä. Valvoin vuorokauden. Suhde vauvaan oli alussa vaikea. Myöhemmin muuttunut kyllä.
Toinen synnytys. Nopea, käynnistetty, helpompi. Sga-vauva syntyi, ja alusta asti rakkaus ollut vahvaa.
ja vaikka vauva oli pienikokoinen repesin ja alapääni myös leikattiin. rakkaus syttyi kuitenkin siinä hetkessä kun hänet nostettiin ensi kerran rinnalleni ihmettelemään.
molemmat ovat repineet minut todella pahasti.
Silti minulla on lapsiini erilaiset suhteet. Tykkään kovasti molemmista, mutta tällä hetkellä en jaksa 4-vuotiaan jatkuvaa touhottamista ja meteliä, ja vauva tuntuu nyt omemmalta. Toisaalta 4-vuotiaani on hyvinkin älykäs pohdiskelija, joten tykkään siitäkin silti kauheasti.
Arvelen, että minulla on vaiheittaista, kummasta tavallaan tykkään enemmän. Se, joka on melu- ja riehuntavaiheessa, saa tuta enemmän motkotusta minulta.