Lue keskustelun säännöt.
Tiedättekö sen tunteen
05.04.2019 |
Kun on hirveästi (liikaa) kaikkea, kalenteri täynnä, stressitasot jatkuvasti todella korkealla, et meinaa muistaa pienimpiä asioita ja tästä syystä sattuu pieniä (tai vähän isompiakin) mokia, vaikka yrittäisit olla kuinka huolellinen tahansa ja lopulta kun et enää jaksa, pullahtaa vaan itkuun pienestäkin mokasta joka ei todellisuudessa vaikuta mihinkään ja ole maailmanloppu. Sitten solvaat itseäsi ja pidät itseäsi huonona kun ”mikään” ei onnistu.
Itsellä tällainen fiilis ollut koko kevään ha stressitasot helpottaa vasta kun vaihtuu kesäkuu :( en oikein saa edes apua mistään enkä pysty jättämään mitään pois.
Kommentit (3)
Tiedän, muutaman kerran olen itseni siihen ajanut, mutta on myös ollut niinkin että minulle on annettu liikaa hommaa. Itku tulee pienestäkin ja kun haluaisi tehdä kaiken hyvin, sitä solvaa itseään noista pienistäkin virheistä (jotain pilkkuvirhettä myöten).
Itseään ei saisi päästää siihen pisteeseen. Alisuoriudut vain jo siksi ettei vain riitä enää ernergiataso, hätäpäissään korjailee virheitä ja sitten ei siinäkään enää onnistu. Yritä tsempata AP mitä sitten teetkin. Pienikin apu johonkin jo auttaa, koita saada apua jostain. Mistä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pillahdat* pitäisi lukea ei pullahtaa... :/
Kamala teksti yhteen pötköön, mutta menkööt. En jaksa edes tuollaiseen enää keskittyä.