Onko teidänkin suvun/tuttujen järjestämissä juhlissa vaivaantunut tunnelma??
Vierailin hiljattain juhlissa, joissa tunnelma oli todella kiusaantunut. Ihmiset eivät kunnolla tunteneet toisiaan, eikä kukaan tehnyt aloitetta jutellakseen toisille. Onko suomalaisissa juhlissa aina tällaista?
Kommentit (23)
Jep. Todella vaivaannuttavia, katselee kelloa ja jes pari tuntia mennyt, pääsee lähteen pois.
Ei todellakaan vaikkei edes läträtä alkoholilla.
Yhdet kaveri- ja suku häät oli 20v sitten, odotettiin vaan koska kehdataan löhteä pois
Ei ole, 95%:sesti rento ja mukava tunnelma!
Suomalaiset nyt vain ovat usein hiljaisia ja vaivaantuneita vieraiden seurassa, sukulaisten kanssahan ei yleensä olla tekemisissä kuin sukujuhlissa ja perinnönjaossa lopullisesti erotaan :D eli jos ei ole juotavaa niin aika vaivaantuneita ovat juhlat olleet.
En tiedä mistä johtuu. Olen itse asunut Englannissa ja siellä on paljon sukulaisiakin, ja ne järjestää paljon juhlia, joissa on aina tosi hyvä tunnelma. Ei mitään pönötystä, jos joku haluaa esittää jotain, niin sitten esittää milloin tahtoo, eikä mitään suomalaistyyppistä kirjallista suunnitelmaa tapahtumien etenemisestä. Tuntemattomat esitellään toisilleen ja minuutin päästä keskustelu käy jo vilkkaana. Ajattelin aina, että se on asenteesta kiinni, ja että kyllä Suomessakin saa jutun kulkemaan kun itse vaan yrittää, mutta aika monta kertaa olen huomannut, että ei. Yksin on vaikea keskustella.
Suomalaiset on kyllä tosi tylsää ja persoonatonta jengiä kun aina tarvitaan viinaa, jotta edes tavalliseen jutusteluun pystyttäisiin. Muualla ihmiset osaa olla hauskoja ja kiinnostavia ilman viinaakin.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan vaikkei edes läträtä alkoholilla.
Sama juttu. Oon onnellinen ihanasta suvustani.
Ilo ilman viinaa on teeskentelyä!
Ei. Meillä on avoimia iloisia ihmisiä suvussa ja ystävinä:)
On aina kun isoäitini, suvun "matriarkka", järjestää päivälliskutsut noin kerran vuodessa. Ne kutsut ovat kuin jostain brittikomediasta. Kaikilla perheillä on huonot tai riitaisat välit keskenään, mutta niitä ei oteta esille päivällispöydässä - sen sijaan puhutaan väkinäisesti niitä näitä, kaikkea turhaa. Setäni ottaa aina liikaa kuppia ja vetää showta pöydässä, täti taas heittää hyiseviä kommentteja milloin kenellekin. Se on tuskaa, mutta yritetään sinnitellä kaksi tuntia. Odotan aina kammolla, milloin noihin taas tulee kutsu.
Muuten en menisi, mutta isäni loukkaantuu, jos en osallistu. Samoin loukkaantuu isoäiti, siitä en muuten niin välitä, mutta vanhempani saavat tuntea sen nahoissaan.
Meillä ei ole, mutta ollaankin tosi läheinen ja tiivis suku. Poikaystäväni aikanaan jännitti etukäteen ensimmäisiä sukujuhlia joihin osallistui, sanoi että kiusaantuu jo valmiiksi ajatuksestakin. Juhlien jälkeen oli innoissaan että näemmä kaikki sukujuhlat eivät olekaan samanlaista kiusallista pönöttämistä kuin heidän juhlansa.
Suku on paras. <3
Vierailija kirjoitti:
On aina kun isoäitini, suvun "matriarkka", järjestää päivälliskutsut noin kerran vuodessa. Ne kutsut ovat kuin jostain brittikomediasta. Kaikilla perheillä on huonot tai riitaisat välit keskenään, mutta niitä ei oteta esille päivällispöydässä - sen sijaan puhutaan väkinäisesti niitä näitä, kaikkea turhaa. Setäni ottaa aina liikaa kuppia ja vetää showta pöydässä, täti taas heittää hyiseviä kommentteja milloin kenellekin. Se on tuskaa, mutta yritetään sinnitellä kaksi tuntia. Odotan aina kammolla, milloin noihin taas tulee kutsu.
Muuten en menisi, mutta isäni loukkaantuu, jos en osallistu. Samoin loukkaantuu isoäiti, siitä en muuten niin välitä, mutta vanhempani saavat tuntea sen nahoissaan.
Voi kun saisit striimattua tämän meille.
On mutta se johtuu riidoissa olevista sukulaisista.
Olin kerran häissä, joissa morsian oli naama hyisellä elefantinelimellä ihan koko ajan. En tunne kyseistä ihmistä, enkä noiden häiden perusteella todellakaan haluaisikaan. Huvittavinta on, että näistä häistä on nyt jo pian 10 vuotta, ja aviopari on vieläkin naimisissa. Miesparka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aina kun isoäitini, suvun "matriarkka", järjestää päivälliskutsut noin kerran vuodessa. Ne kutsut ovat kuin jostain brittikomediasta. Kaikilla perheillä on huonot tai riitaisat välit keskenään, mutta niitä ei oteta esille päivällispöydässä - sen sijaan puhutaan väkinäisesti niitä näitä, kaikkea turhaa. Setäni ottaa aina liikaa kuppia ja vetää showta pöydässä, täti taas heittää hyiseviä kommentteja milloin kenellekin. Se on tuskaa, mutta yritetään sinnitellä kaksi tuntia. Odotan aina kammolla, milloin noihin taas tulee kutsu.
Muuten en menisi, mutta isäni loukkaantuu, jos en osallistu. Samoin loukkaantuu isoäiti, siitä en muuten niin välitä, mutta vanhempani saavat tuntea sen nahoissaan.
Voi kun saisit striimattua tämän meille.
Se olis kyllä hyvä, omakin tuska lieventyisi kun saisin jakaa tuon tapahtuman monien ihmisten kanssa :D
Ei tosiaan eikä edes juoda alkoholia, paitsi häissä jonkin verran. Ennemminkin aika menee nopeasti ja jälkeenpäin harmittaa, ettei ehtinyt jutella kunnolla kaikkien kanssa. Ei edes nähdä muuta kuin sukujuhlissa, mutta läheiset välit on silti.
En ole nähnyt sukulaisiani 15 vuoteen joten en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset on kyllä tosi tylsää ja persoonatonta jengiä kun aina tarvitaan viinaa, jotta edes tavalliseen jutusteluun pystyttäisiin. Muualla ihmiset osaa olla hauskoja ja kiinnostavia ilman viinaakin.
En sanoisi että tylsää ja persoonatonta, kyllä meillä jokaisella jurommallakin ihan oma persoona on. Mutta ei vaan olla kovin sosiaalisia. Jos suvussa on paljon introverttejä, ja lisäksi välit ei ole kovin läheiset koska suku on hajaantunut ympäri maata, niin että luontevaa juteltavaa käytännössä vieraille ihmisille ei oikein ole, niin onhan siinä vähän hiljaista. Kun introversio tekee sen ettei oikein edes kiinnosta jutella kellekään vaan mieluiten olisi yksin kotona, ja sitten vielä jos ajattelisikin että tapojen vuoksi olisi hyvä pitää juttua yllä vaikkei huvita, niin vaikea keksiä mitä ihan vieraille ihmisille puhuu.
Alkoholi "auttaa" siinä mielessä, kun moni silloin hölöttää vaan kaiken mitä mieleen tulee miettimättä yhtään kiinnostaako se ketään. Ja sitten kun kaikki on hilpeässä nousuhumalassa, niin kaikki ihan tyhmätkin jutut kiinnostaa tosi paljon, ja ne ihmisetkin jotka ei muuten kiinnosta.
Mutta joo, itse olen ainakin niin ääri-introvertti että kaikki tuollaiset juhlat on kamalia mulle, mutta alkoholin voimin pystyn jokusen tunnin sietämään niitä.
Kaikissa niissä on, joissa ei juoda reippaasti alkoholia. En edes ollut tajunnut tätä ennen, kuin olin suvun häissä, joissa pariskunnan uskonnollisen vakaumuksen vuoksi ei tarjottu lainkaan alkoholia. Siellä istuttiin todella vaivautuneena ja hiljaa pöydissä. Itse yritin vähän vääntää jotain small talkia, toivoen että kunhan joku tekee aloitteen, "jää murtuu" ja ihmiset alkavat puhua. Mutta ei, minulle vastattiin vain lyhyesti ja sitten jatkettiin vaivautunutta olemista. Loppuillasta eräs sukulaismies sanoi että on kyllä kuivat häät.