Tulen toimeen kaikkien kanssa, kaikki pitävät minusta - kuulemma

mutta silti ei ole ystäviä, eikä edes kavereita. Olen mukana monessa, järjestöissä, saan arvostusta, opiskeluissa olen kokenut olleeni pidetty, kanssani on haluttu tehdä ryhmätöitä jne. illanviettoihin on kutsuttu jne. Töissä nyt olen pienessä perhefirmassa, joten siellä ei ole mahdollistakaan kenenkään ystävystyä, olen vielä ainoa nainen. Tuntuu, että olen pidetty kuin tuuliajolla oleva kissapentu, jota kaikki ruokkivat ja paijaavat, mutta kukaan ei ota omakseen. Mies on ja kaksi lasta, mutta muuten jään aina vähän ulkopuoliseksi kuitenkin kaikesta. Syy on varmasti omani, mutta en tiedä, miten pitäisi muuttua.