Lue keskustelun säännöt.
Raskauspahoinvointi ei mene ohi!
31.05.2008 |
Hei! Onko kellään kokemusta kovasta raskauspahoinvoinnista? Itse olen kärsinyt siitä pian kolme kuukautta, joista olen joutunut olemaan pois töistä kaksi ja vähän ylikin. Olen nyt siis jo viidennellä kuulla ja pahoinvointi vaan jatkuu. Oksentelu on vähentynyt, vaikka vieläkin oksennan useamman kerran päivässä, mutta en tahdo kestää enää huonoa oloa. Onko kenelläkään mitään vinkkejä? Olo on muuttunut niin, että nyt aina ruoan jälkeen tulee etova olo, joka ei sitten mene pois. Onko kenelläkään mitään vinkkejä?
Lisäksi olisin kysellyt, tiedättekö onko ihan normaalia se, että kun viime yönä kuuden aikaan oksensin, mahassa oli vielä sulamattomana edellisenä iltana n. klo 21 syömääni ruokaa. Eikö sen nyt kaiken järjen mukaan tuossa ajassa olisi jo pitänyt sulaa (aina ennen kun olen oksentanut yöllä, maha on ollut ihan tyhjä). Onko myös outoa se, että kun oksennan aamulla tyhjästä vatsasta, multa ei tule sappinestettä vaan jotain väritöntä hapanta. Anteeksi yksityiskohdat...
Kommentit (6)
Otan osaa... Valitettavasti en voi auttaa sikäli et ekassa raskaudessani pahoinvointi/oksentelu kesti noin viikolta 8 synnytykseen asti... Nykyisessä alkoi helpottaa onneksi jo viikon 17 jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esikoista odottaessani oksensin loppuun saakka, toisesta "vain 3kk" ja nyt kolmannesta ollaan 5kk ja oksennus jatkuu jos syön jotakin vain... mutta syömättähän ei ihminen voi olla... :( neuvolassa vain paskaa niskaa.
Itse onksensin viimeisen kerran sairaalassa synnytyksen yhteydessä. Ja tosiaan huomasin saman, että ruoka suli todella hitaasti. aamuilla syötyjä muroja sai ykäillä vielä tuntien päästäkin.
Minä myös olin käytännössä koko molempien raskauksien ajan sairaslomalla. Silloin kun olin töissä kiersin työmatkat puskien kautta, mutta muutaman kerran oksennus tuli keskellä Esplanadia ja kerran jouduin pysähtymään Tuusulan moottoritiellä etten oksenna autoon. Joku paheksuva mummo tietysti puistossa jupisi, että olen kännissä keskellä päivää.
Jos voimat katoaa, mene heti tiputukseen. Sen jälkeen on pari päivää vähän parempi olo.
Eipä tunnu tosiaan kenelläkään mitään hyvää vinkkiä olevan. Musta on todella outoa, ettei raskauspahoinvointiin ole keskitytty niin että siihen olisi löydetty jotain helpotusta. Lääkärithän ei edes tiedä, mistä se johtuu! Kaikki vaan sanoo että ihan normaalia ja menee kyllä ohi ja pitää vaan kestää kun lopussa se kiitos seisoo. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty silloin kun olo on ihan hirveä viikko- ja kuukausitolkulla. Joku kiva tutkijanalku voisi kiinnittää tähän vähän huomiota...
T. ap
http://www.hs.fi/omaelama/
artikkeli/Raskausajan+kuvotus+on++kahden+perim%C3%A4n+kahnausta/
HS20060815SI1AT01xna
Heti alkuun toivotan sinulle tsemppiä ja pahoittelen, jos tämä viesti vain masentaa sinua.
Aloin odottaa esikoistamme touko-kesäkuun vaihteessa -06. Kesäkuun alussa oksensin jo ennen raskaustestiä, olisikohan ollut 3+4 ja siitä se sitten alkoi. Oksensin ihan jatkuvasti syyskuulle saakka, jolloin olo hiukan helpotti (rv20+) Välillä olin tiputuksessa, mutta ei se asioita ratkaissut. Joulukuun alussa oksentelu ja pahoinvointi alkoi uudestaan niin rajuna että minut otettiin sairaalaan sisälle. Helmikuulle sitä jatkui, mutta tuloksena oli ihana poika.
Mitään vinkkejä en varsinaisesti voi antaa. Minulle koko raskauden saldo oli lopulta +7kg, alkuun paino putosi rajustikin. Hiukan oloa helpotti raskaus-multitabsien jättäminen pois. Joskus niin voimakas b-vitamiiniannos voi tehdä huonovointisuutta. Kannattaa syödä kaikkea, mikä vaan vähänkin maistuu, jos pahoinvointi on oikein rankkaa. Itse söin McDonaldsin juustohampurilaisia, kun ne pysyivät sisällä. Lähin mäkkäri on 30km päässä, eli en siellä tietty ihan joka päivä päässyt käymään.
Itselläni ongelmia aiheuttivat myös ennenaikaiset supistukset ja melkein raskausmyrkytys. Lisäksi lapsivesi meni etuajassa ja lapsi sai bakteerin ja joutui synnyttyään keuhkokuumeen vuoksi teholle. Lopputulos on kuitenkin tärkein!