Koulukiusaamisesta aiheutuneet pitkäaikaisvaikutukset

Halla-aho on hyvä esimerkki koulukiusaamisen vaikutuksista. Pitkästä poliittisesta urasta huolimatta esiintyminen on vieläkin vaikeaa. Entisenä koulukiusattuna voin samaistua häneen hyvin. Olisin itse varmaan samanlainen "nieleskelijä" tuollaisissa tilanteissa.

Ihmisviha, epäluottamus, kyynistyminen ideaalien murentuessa, halu olla erossa ihmiskunnasta, masennus, persoonallisuushäiriöt, ylikompensaatio-ongelmat... onhan näitä.

Toisaalta myös korostunut oikeudentunto ja ymmärrys olla lähtemättä mukaan ihmisten alhaiseen toistensa kyykyttämiskisaan, valtahierarkiaan ja hiekkalaatikkoleikkeihin, koska pystyt näkemään niiden läpi.

Halla.aho on suosikkini ja rehellinen, teeskentelemätön. 

Ketään muita en viitsi kuunnella noista paskanpuhuja poliitikoista. 

Omalla kohdalla lähinnä se, että olen yliherkkä sille että joku torjuu minut. Reagoin nopeasti jos näen vaikka jonkun katsovan minua negatiiviseen sävyyn. Saatan luulla että joku inhoaa minua vaikka minulla ei olisi asiasta mitään muita todisteita kuin vaikka pari vihaista katsetta tai joku tyly kommentti.

Tätä on vaikea selittää, mutta näen uhkia siellä, missä normaalin nuoruuden elämän eläneet näkevät mahdollisuuksia. Pärjään sosiaalisesti ihan ok, mutta on vaikeaa tutustua uusiin ihmisiin. Pelkään että uudet tuttavuudet eivät kuitenkaan pidä minusta.

Pelkään käydä kaupassa jos se on täynnä kiusaajiani kun minut tunnetaan. Ja kaikki tietää ettei mulla oo kavereita. Tykkään olla yksin enkä halua bilettää kännissä kylillä

Pitkäaikaisvaikutukset on siinä että en tunne minkäänlaista rakkautta ati sympatiaa ihmisiin tai ees vauvoihin tai heidän onnettomuuksiin tai vastoinkäymisiin. Eläimiä sen sijaan rakastan, koska ne ovat viattomia luontokappaleita, eikä niissä ole pahuutta. Minun puolestani tämä maailma saa täyttyä liekkeihin minä hetkenä hyvänsä. En kaipaa ketään, enkä halua kenenkään sääliä tai apua. Siitä huolimatta olen onnellinen maailman kuningas ja halveksin teitä kaikkia. Kohtalotoverit kiinnostavat vielä vähemmän.

Itsetuntoni on huono. Ihmisiin tutustuminen on vaikeaa, koska luulen kaikkien inhoavan minua. Töissä kuvittelen muiden puhuvan pahaa selän takana. Olen kaikessa epävarma ja herkkä arvostelulle. Häpeän ja pelkään tuoda itseäni esille ja jään ryhmässä hiljaiseksi. Kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta.

Vierailija kirjoitti:

Halla-aho on hyvä esimerkki koulukiusaamisen vaikutuksista. Pitkästä poliittisesta urasta huolimatta esiintyminen on vieläkin vaikeaa. Entisenä koulukiusattuna voin samaistua häneen hyvin. Olisin itse varmaan samanlainen "nieleskelijä" tuollaisissa tilanteissa.

lol

Vierailija kirjoitti:

Halla.aho on suosikkini ja rehellinen, teeskentelemätön. 

Ketään muita en viitsi kuunnella noista paskanpuhuja poliitikoista. 

Halla-Aho on hyvä tyyppi.

En kaipaa seuraa, rakastan olla yksin, muiden seurassa olen jatkuvasti varpaillani. Koen että kaikki pitävät minua rumana ja viallisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halla-aho on hyvä esimerkki koulukiusaamisen vaikutuksista. Pitkästä poliittisesta urasta huolimatta esiintyminen on vieläkin vaikeaa. Entisenä koulukiusattuna voin samaistua häneen hyvin. Olisin itse varmaan samanlainen "nieleskelijä" tuollaisissa tilanteissa.

lol

Ei ole mikään naurun asia. Moni koulukiusattu tapaa alkaa näkemään asiat kyynisesti ilman kaunisteluja, romantisointeja ja ideaaleja sellaisina niinkuin ne ovat. Tosin löytyy niitäkin, jotka alkavat varajeesuksiksi ja eivät näe ideologiansa läpi mitään kunnolla enää - heissä on jotain hyvin pelottavaa toisinaan, jotain josta eivät ole itsekään ehkä tietoisia.

Vierailija kirjoitti:

Pitkäaikaisvaikutukset on siinä että en tunne minkäänlaista rakkautta ati sympatiaa ihmisiin tai ees vauvoihin tai heidän onnettomuuksiin tai vastoinkäymisiin. Eläimiä sen sijaan rakastan, koska ne ovat viattomia luontokappaleita, eikä niissä ole pahuutta. Minun puolestani tämä maailma saa täyttyä liekkeihin minä hetkenä hyvänsä. En kaipaa ketään, enkä halua kenenkään sääliä tai apua. Siitä huolimatta olen onnellinen maailman kuningas ja halveksin teitä kaikkia. Kohtalotoverit kiinnostavat vielä vähemmän.

Miksi tuntea sympatiaa eläimiä kohtaan? Samanlaisia p#skakasoja nekin olisivat, jos niillä olisi ihmisen tasolle kehittynyt ego. Pahuuden ja typeryyden siemen kytee jokaisessa eläimeksi luokiteltavassa olennossa. Kykenen arvostamaan ainoastaan kasveja ja alkeishiukkasia, mutta enpä jäisi kaipaamaan niitä minäkään mikäli maailmanloppu tulisi huomenna.

Olen 45v. Peruskoulussa kiusattiin, koska olin luokan paras ja ylipainoinen. Yläasteella eristettiin porukoista. Joskus tuli ihan fyysistäkin, muistan saaneeni ihan lyöntejäkin.  Eipä siinä sitten. Minulla on akateeminen koulutus, kiva työ ja perhe, olen varakas. Olen kuullut, että osa kiusaajista on jo kuollutkin, eipä heistä juuri mitään tullutkaan. Pitkäaikaisseuraukset ilm. tulleet heille vaikka rehellisesti sanottuna reppanoitahan ne oli jo kouluaikoinakin.

Mulla niin että olen tosi herkkä torjunnalle eikä yhtäkään kaveria ole jäänyt kouluajoilta. Muuten olen ihan menestyvä ja asun nykyään kaukana synnyinkaupungista.

Katkeroituminen, käytetään tekosyynä joka asiaan joka menee pieleen, ei oteta vastuuta itse itsestään ja omasta elämästä, vaan aina otetaan kiusaaminen esiin, kun ei osata mennä eteenpäin elämässä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halla-aho on hyvä esimerkki koulukiusaamisen vaikutuksista. Pitkästä poliittisesta urasta huolimatta esiintyminen on vieläkin vaikeaa. Entisenä koulukiusattuna voin samaistua häneen hyvin. Olisin itse varmaan samanlainen "nieleskelijä" tuollaisissa tilanteissa.

lol

Ei ole mikään naurun asia. Moni koulukiusattu tapaa alkaa näkemään asiat kyynisesti ilman kaunisteluja, romantisointeja ja ideaaleja sellaisina niinkuin ne ovat. Tosin löytyy niitäkin, jotka alkavat varajeesuksiksi ja eivät näe ideologiansa läpi mitään kunnolla enää - heissä on jotain hyvin pelottavaa toisinaan, jotain josta eivät ole itsekään ehkä tietoisia.

Relaa. En mä kiusaamiselle naura, vaan Halliksen hermostuneelle nieleskelylle. Joka sanan välissä "gulp", onhan se nyt vähän huvittavaa. Hienoa mies silti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkäaikaisvaikutukset on siinä että en tunne minkäänlaista rakkautta ati sympatiaa ihmisiin tai ees vauvoihin tai heidän onnettomuuksiin tai vastoinkäymisiin. Eläimiä sen sijaan rakastan, koska ne ovat viattomia luontokappaleita, eikä niissä ole pahuutta. Minun puolestani tämä maailma saa täyttyä liekkeihin minä hetkenä hyvänsä. En kaipaa ketään, enkä halua kenenkään sääliä tai apua. Siitä huolimatta olen onnellinen maailman kuningas ja halveksin teitä kaikkia. Kohtalotoverit kiinnostavat vielä vähemmän.

Miksi tuntea sympatiaa eläimiä kohtaan? Samanlaisia p#skakasoja nekin olisivat, jos niillä olisi ihmisen tasolle kehittynyt ego. Pahuuden ja typeryyden siemen kytee jokaisessa eläimeksi luokiteltavassa olennossa. Kykenen arvostamaan ainoastaan kasveja ja alkeishiukkasia, mutta enpä jäisi kaipaamaan niitä minäkään mikäli maailmanloppu tulisi huomenna.

Tämä on ihan totta. Eläimet ovat vielä ihmisiäkin raaempia, ne mm. syövät toisiaan elävältä. On olemassa hyvin leppoisiakin lemmikkieläimiä, mutta kummallisen iso osa ihmisten koiristakin vaikuttaisi olevan agressiivisia sekä varuillaan ja valmiina väkivaltaan olevia. Monien kanssa joutuu olemaan varuillaan. Lisää vihaa ja vaaraa vain maailmaan lemmikkieläintenne muodossa, oikein kiva.