Antaisitteko puolisonne olla koskaan missään tekemisissä entisen ihastuksensa kanssa?
Entä antaisitteko hänen olla tekemisissä sellaisen tyypin kanssa, joka olisi ollut joskus puolisoonne ihastunut? Jos kyllä, niin minkä verran sallisitte näiden olevan tekemisissä? Olisiko esim. ystävyys ehdoton ei?
Kommentit (18)
Mieheni on edelleen kaveri entisen ihastuksensa kanssa, olivat pitkään kavereita ja jossain vaiheessa molemmat ovat olleet ihastuneita toisiinsa, mutta syystä tai toisesta siitä jutusta ei mitään koskaan tullut. Minä en tuosta naisesta kauheasti välitä, kohteli minua todella tökerösti, kun ensimmäisen kerran tavattiin, selvisi myöhemmin mustasukkaisuudeksi, meillä on asialliset välit, koska kuuluu laajempaan ystäväpiiriin ja toisinaan häntä minäkin tapaan. Mies saattaa joskus käydä vanhalla porukallaan ulkona ja tuo nainen on siellä mukana. Ei haittaa minua.
Puolisoni ei ole koira, jonka annan tai en anna tehdä asioita, vaan ihminen, jolla on ihan oma vapaa tahto, ja jonka mukaan voi haluamallaan tavalla toimia
Juu. Minkäs sille mahtaa. Kunhan eivät kovin intiimisti ole, eivät jaa meidän asioitamme, eivät keskustele liian syvällisesti eivätkä eksy samaan sänkyyn. Pääasia että oma suhde on kunnossa ja siinä on vahvoilla. Eihän sen entisen ihastuksen pitäisi sitten vaikuttaa.
'Antaisinko' olla? Siis puolisoni on 51 v. = aikuinen. Tekee niin kuin haluaa, ja kantaa sitten myös teoistaan vastuun.
Voi herraisä taas. Minkä ikäinen olet? Ensinnäkin aikuinen ihminen päättää itse tekemisistään. Toiseksi mistä ihmeestä minä hänen ihastuksensa tietäisin?
Täällä taas nämä "aikuisen" puolison ymmärtäjät vauhdissa. "Hän tekee niin kuin haluaa." Ja paskat, sanon minä! Parisuhteessa ei kukaan ole niin kuin haluaa, se on vissi. Ja miehiin tepsii samat konstit kuin lapsiinkin: uhkailu, kiristys, rangaistukset ja palkitseminen.
Itse kysymykseen sanoisin, että riippuu ihan siitä ihastuksesta. Joidenkin kanssa saa olla tekemisissä, joidenkin ei, ja jos siitä lipsuu niin että jää kiinni, niin se oli sitten siinä meidän osalta!
Kyllähän aikuista ihmistä voi kieltää esim. uhkailemalla että ottaa eron, jos hän on tekemisissä entisten ihastusten kanssa. -ap
No kylläpä kuulostaa taas terveeltä suhteelta, huhhuh. Toivottavasti te kiristäjäuhkailijat trollaatte.
Miksi rajoittaisin toisen elämää?
Miesystäväni on tekemisissä lastensa äidin kanssa pari kertaa kuukaudessa. Kyläilevät toisillaan ja yhdessä käyvät yhteisen lapsenlapsen luona. Sopii minulle, vaikka joskus tuntuu pahalta etten minä kuulu tuohon perheeseen, vaan olen vain naisystävä.
Vierailija kirjoitti:
No kylläpä kuulostaa taas terveeltä suhteelta, huhhuh. Toivottavasti te kiristäjäuhkailijat trollaatte.
Se on my way tai highway.
En minä tiedä kehen mies on elämänsä varrella ollut ihastunut. Joistain hän on kertonut, ja he ovat kavereitamme tai kuuluvat samaan porukkaan. Tottakai ovat tekemisissä.
Enkä tietenkään "anna lupaa" mihinkään tai "kiellä tekemään" mitään. Tässä suhteessa on kaksi vapaaehtoista aikuista, jotka päättävät itse tekemisistään.
Totta kai. Pahinta olisi kieltää ja kytätä.
Mun mielestä voi avutua,että se vois loukata,mutta kieltää ei voi,koska ei täällä kukaan toista omista eikä koskaan tule omistamaan. Kyllä mä sanon suoraan jos mua jotkut asiat loukkaa,mitä niitä jättää sisälle jemmailemaan.
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni on tekemisissä lastensa äidin kanssa pari kertaa kuukaudessa. Kyläilevät toisillaan ja yhdessä käyvät yhteisen lapsenlapsen luona. Sopii minulle, vaikka joskus tuntuu pahalta etten minä kuulu tuohon perheeseen, vaan olen vain naisystävä.
Mun vaimo on sen entisen miehensä kanssa edelleen tekemisissä. He eivät tosin olleet naimisissa asti, mutta olivat 13v yhdessä. Niillä on tennisvuoro vieläkin missä käyvät. On käynyt jo noin 18 vuotta. Sen exä on meidän kaksostyttöjen kummi. Se on mun yksi parhaista ystävistä. Sitä voin aidosti sanoa sanalla ystävä. Hieno mies. Se on myös hienoa, että hänen oma vaimo myös hyväksyy sen tenniksen ettei ole alkanut kiehumaan. Ollaan paljon tekemisissä ja sen exän kanssa käyn itse sit bissellä ja lätkä/fudismatseissa ja ollaan käyty ympäri eurooppaa kahdestaan matkustamassa urheilutapahtumissa.
En minä tiedä mieheni ihastuksista tai tyypeistä, jotka ovat olleet häneen ihastuneita. Emme me ole koko aikaa yhdessä ja emme kerro ihan kaikkea toisillemme, vaikka yhdessä olemme olleetkin yli 20 vuotta.
Sen tiedän, että mieheni työpaikalla on joku minua 20 vuotta nuorempi nainen lääpällään mieheeni, mutta mitä sitten? Mieheni on kertonut minulle naisen ihmeellisistä tempauksista minulle jo aika päivä sitten ja en ole asiasta ollenkaan huolissani saati ala estämään miestä menemästä töihin.
Ei miehenikään kysele minulta tällaisista asioista ja siitä ketä ihmisiä vaikka päivällä näen. Saamme molemmat mennä omien kavereiden kanssa yöelämäänkin ilman toisen epäilyjä.
Mustasukkainen kumppani ajaa puolisonsa helposti toiminnallaan loitommaksi. Syytetty osapuoli alkaa hakea tilaa hengittää, kun niskaan sataa syytöksiä, eikä vapautta henkilökohtaiseen elämään tunnu enää olevan. Jatkuva epäilyksen ja vahtimisen alla olo on hermoja raastavaa.
Koska mustasukkainen osapuoli hakee jatkuvia todisteita omasta erityisyydestään ja paremmuudestaan muihin verrattuna, ainainen todistelu ja vakuuttelu uuvuttaa puolison.
Grow up!
Miten ihmeessä aikuista ihmistä kiellät...?
No vastaan kuitenkin: minulla oli eräs kaveriporukka, jonka seurassa viihdyin oikein hyvin, mutta yksi heistä ihastui minuun, kun seurustelin mieheni kanssa. Yritti aina lämmitellä, josko ihastuisin, vaikka seurustelinkin. Kerroin tietysti miehelleni tästä, eikä hän minua kieltänyt näkemästä tätä porukkaa, vaikka tämä ihastunut mies siihen kuului, luotti minuun, kuten suhteessa kuuluukin.
Meillä oli myös mieheni kanssa yhteisiä kavereita, joista yksi nainen ihastui mieheeni. Yritti kyllä peitellä asiaa, mutta kyllähän sen huomasi ihan selkeästi. Itsellään välit kuitenkin viilenivät tuohon naiseen, kun oli paljon inhottavia asioita, joita teki.