Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kun leski kuolee, miten hänen osuutensa ensin kuolleen puolison omaisuus menee

Vierailija
17.03.2019 |

Eli vaimo (jolla oli lapsia toisen miehen kanssa) on kuollut, leski saa avio-oikeuden nojalla puolet kuolleen omaisuudesta. Kun leski kuolee myös, meneekö hänen osuutensa ensin kuolleen jäämistöstä suoraan hänen perijöilleen vai palautuuko se vaimon lapsille perittäväksi?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
17.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Leski saa puolet yhteisestä omaisuudesta. Jos hänellä on oma omaisuutta, sen ensisijaisesti. Eikä mikään saatu palaudu.

Vierailija
2/3 |
17.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei leski saa puolta kuolleen omaisuudesta! Leski saa puolet avioparin yhteisestä omaisuudesta TAI jos hänen oma omaisuutensa on enemmän kuin puolison, niin leski saa pitää oman omaisuutensa kokonaan (ellei halua antaa tasinkoa pesälle). Joka tapauksessa leski ei saa puolta vainajan omaisuudesta!

Esimerkki: yhteinen omaisuus on 200 000 e, josta vainajan osuus on 50 000 e ja lesken 150 000 e. Leski pitää oman omaisuutensa, rintaperilliset perivät vainajan osuuden eli 50 000 e.

TAI

Yhteinen omaisuus on 200 000 e, josta vainajan 150 000 e ja lesken 50 000 e. Leski saa avio-oikeuden perusteella yhteisestä omaisuudesta puolet eli vainajan omaisuudesta 50 000 e. Hän ei siis peri sitä. Loput 100 000 e menee vainajan rintaperillisille.

Kun leski kuolee, hänet perivät hänen omat rintaperillisensä, eivät edesmenneen puolison rintaperilliset.

Ja tässä koko ajan oletuksena, että ei ole testamentteja, ei avioehtoja, ei avio-oikeuden poissulkevia testamentteja jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
17.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska ensin kuolleella vaimolla oli lapsia, ei lesken omaisuudesta palaudu mitään hänen kuoltuaan vaimon perillisille. Tilanne olisi eri, jos kummallakaan ei olisi ollut lapsia (eikä olisi testamenttia). Siinä tapauksessa leski olisi perinyt vaimonsa, mutta lesken kuoltua osa omaisuudesta olisi palautunut vaimon perillisille.

Tosin jos vaimon kuoltua ei ole tehty ositusta ja perinnönjakoa, vaan kuolinpesä on jätetty jakamatta, niin ositus ja perinnönjako tehdään sitten lesken kuoltua. Tällöin kysymys ei kuitenkaan ole pelkästä lesken omaisuudesta, vaan jakamattomasta kuolinpesästä, jonka osakkaina ovat olleet vaimon lapset ja leski. Ei ole mitenkään harvinaista, että ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen kuolinpesää ei vielä jaeta, vaan se pidetään jakamattomana toisen puolison kuolemaan asti. Tosin tämä on tavallisempaa tapauksessa, jossa puolisoilla on vain yhteisiä lapsia. Minäkin olen osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, jossa vainaja on kuollut vuonna 1992.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi yksi