Lue keskustelun säännöt.
Olen raskaana, en halua lapsen isää elämääni
03.03.2019 |
Tilanne lyhykäisyydessään: minulla oli yhden illan juttu, jossa ehkäisy kuitenkin petti ja olen nyt raskaana. Aion pitää lapsen, minulla on ennestään jo yksi lapsi. Mies on ihan mukava, mutta ei sen kummempaa. En halua häneltä mitään, enkä halua häntä elämääni. Olen tyytyväinen elämääni näin, esikoiseni isän kanssa meillä on hyvät välit ja hän on tiiviisti mukana lapsensa elämässä. Hänen kanssaan meillä olikin pitkä suhde ennen eroa. Tuleva isä ei tiedä raskaudestani. Onko täysin kamalaa olla kertomatta hänelle lapsesta?
Kommentit (53)
On kamalaa. Kerrot että mies on mukava. Miksi et anna hänen osallistua lapsen hoitoon, saisit itse enemmän vapaata ja mieskin sisältöä elämäänsä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, eihän se ole kuin hänenkin lapsensa myös.
Haluaisin kyllä tietää jos mulla olisi lapsi...
No asetupa miehen asemaan! Sekä oman lapsesi, kyllä hänellä on oikeus tietää kuka isänsä on. Tottakai kerrot miehelle!
On kamalaa. Jos tekisit abortin, niin ymmärtäisin jos et kertoisi miehelle. Mutta jos aiot pitää lapsen, niin miehellä on oikeus tietää siitä. Sinun mielesi voi muuttua tai lapsi voi haluta tietää isänsä, olisi aika törkeää jos sitten joskus 10 v päästä miehelle selviää, että hänellä on lapsi josta ei tiennyt. Miehellä on oikeus suunnitella ja elää elämäänsä kaikki olennaiset hänen elämäänsä mahdollisesti vaikuttavat asiat tuntien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä kuin nro 2. Jos mies on mukava niin miksi et anna hänen olla osana lapsen elämää? Lapsi kuitenkin ansaitsee isän, ja jos isä on mukava niin mikäs sen parempi?
Toivon että tää on provo, eikai kukaan tee lapselleen/ isälle tuollaista karhunpalvelusta, jos isä on mukava?
Kertomisessa on se riski, että hän alkaa ajan myötä hakuta enemmän...
Siis vaatia tapaamisia jne
En kertoisi.
T. N41 ja 2 aikuista lasta
(Mitä vaistosi sanoo? Käskee olemaan kertomatta. Tee niin.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä isä on lapselle hyvin tärkeä. Antaisin mahdollisuuden heidän suhteelleen.
Vierailija kirjoitti:
Kertomisessa on se riski, että hän alkaa ajan myötä hakuta enemmän...
Siis vaatia tapaamisia jne
En kertoisi.
T. N41 ja 2 aikuista lasta
(Mitä vaistosi sanoo? Käskee olemaan kertomatta. Tee niin.)
Vaatia tapaamisia??? No miksi ei vaatisi, hänen isänsä! Mikä teitä ihmisiä vaivaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kertoisi. Lapsen kysellessä sanoisin, etten tiedä tai että se on kuollut. Miksi haalia mitään häiriötekijöitä elämäänsä. Kaikki ihmiset nyt ei vaan tunne isäänsä. No biggie.
On kamalaa. En kettu vieköön voi ymmärtää näitä äitejä, jotka eivät anna lapsen isän osallistua. Voisin maksaa miljoonan, että näin yksinhuoltajana isä ottaisi edes hieman vastuuta lapsesta, mutta se on turha toivo. 3 vuotta ollaan tapeltu, että hoitaisi myös lasta vaan ei sovi hänelle. Näkee lasta joskus ja "jouluna". Ja sen lisäksi, että harmittaa oma tukiverkottomuus ja vapaa-ajattomuus, niin onhan isän tapaaminen myös sen lapsen oikeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juurikin näin. Olin tullut Helsinkiin vuonna 1995, etsinyt ja löytänyt työtä ja asunnon ja elämä alkoi näyttää siedettävältä kaiken lapsuudessa kokemani surkeuden jälkeen. Aika oli kylläkin ulkonaisesti yhä edelleen ankeata, elettiinhän laman jälkeisiä vuosia, mutta nuori mukautuu vaivattomasti kulloisinkiin olosuhteisiin. Menin kihloihin 20-vuotispäivänäni. Olin tutustunut itseäni 11 vuotta vanhempaan mieheen, joka oli ammatiltaan konelatoja. Kun pitkän seurustelumme jälkeen ilmoitin odottavani hänelle lasta, haihtui hän vähin äänin muualle. Vain sen sain tietää, että hän oli kaiken aikaa ollut entuudestaan naimisissa. Minulle syntyi sittemmin tyttö, suloinen lapsi niin kuin lapsi aina äitinsä silmissä on suloinen, miten " synnissä siinneeksi" se sitten ympäristön toimesta julistetaankin. En kerro enempää tämän vaikean kriisikauden tukaluuksista, ne ovat tuttuja tuhansille yksinäisille äideille omakohtaisesti koettuina - sanoilla niitä ei pohjimmaista tuskaansa myöten voida kuvailla. Seurusteluaikoinamme hän näytti niin sanoen paremman puolensa ollen tahdikas ja kiihkeydessään hienotunteinen. Olin varma, että hän oli se oikea, jota jokainen tyttöhupakko odottaa kohdalleen tulevaksi ennemmin tai myöhemmin. Kokemukseni ihmisistä yleensä ja erittäinkin miehistä olivat silloin olemattomat, minut oli helppo hämätä. Niin menimme naimisiin. Pian häiden jälkeen silmäni kuitenkin avautuivat - niin kuin ne arvatenkin ovat vasta papin aamenen jälkeen avautuneet tuhansille muillekin naisille. Mieheni alkoi esiintyä juopuneena, vaikka oli kihloissa ollessamme vakuutellut ehdotonta raittiutta. Hän viipyi selittämättömillä retkillä pikkutunneille tai aina seuraavaan päivään. Kohtsillään hänen raha-asiansa olivat rempallaan, sormus katosi sormesta ja parempi pukukin haihtui tietymättömiin. Työpaikalla sattui hankaluuksia kuten juopoilla yleensä. Lopulta kyllästyin mieheni juomiseen ja hänen sekaviin puheisiinsa ja uhkailuihinsa sekä koskaan taukoamattomaan " krapulan parantamiseen" niin, että jätin hänet ja sain aikanaan eron.
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi. Lapsen kysellessä sanoisin, etten tiedä tai että se on kuollut. Miksi haalia mitään häiriötekijöitä elämäänsä. Kaikki ihmiset nyt ei vaan tunne isäänsä. No biggie.
No et ole sinäkään kyllä mikään biggie kenenkään kannalta, jos olet valmis jättämään toisen vanhemman pois kuvioista. Häpeäisit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten vingut yhteiskunnalta sen rahan mikä pitäisi tulla isältä? Ei käy sanottiin pankissa!
-m34
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä kuin nro 2. Jos mies on mukava niin miksi et anna hänen olla osana lapsen elämää? Lapsi kuitenkin ansaitsee isän, ja jos isä on mukava niin mikäs sen parempi?
Toivon että tää on provo, eikai kukaan tee lapselleen/ isälle tuollaista karhunpalvelusta, jos isä on mukava?
Mies vaikutti irtoseksussä mukavalta? Ja tämän perusteella sille pitäisi kertoa. Ties mikä mielipuoli kirvesmurhaaja on omassa elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi. Lapsen kysellessä sanoisin, etten tiedä tai että se on kuollut. Miksi haalia mitään häiriötekijöitä elämäänsä. Kaikki ihmiset nyt ei vaan tunne isäänsä. No biggie.
No et ole sinäkään kyllä mikään biggie kenenkään kannalta, jos olet valmis jättämään toisen vanhemman pois kuvioista. Häpeäisit.
Mistä ei tiedä siitä ei kärsi. Aphän päästää äijän helpolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä kuin nro 2. Jos mies on mukava niin miksi et anna hänen olla osana lapsen elämää? Lapsi kuitenkin ansaitsee isän, ja jos isä on mukava niin mikäs sen parempi?
Toivon että tää on provo, eikai kukaan tee lapselleen/ isälle tuollaista karhunpalvelusta, jos isä on mukava?
Mies vaikutti irtoseksussä mukavalta? Ja tämän perusteella sille pitäisi kertoa. Ties mikä mielipuoli kirvesmurhaaja on omassa elämässään.
Wtf... Nainen ei siis ollut irtoseksissä mukana mitenkään? Eli jos nainen harrastaa irtosuhteen, hän ei ole mitenkään siihen syyllinen? Häpeä kaksinaismoraaliasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi. Lapsen kysellessä sanoisin, etten tiedä tai että se on kuollut. Miksi haalia mitään häiriötekijöitä elämäänsä. Kaikki ihmiset nyt ei vaan tunne isäänsä. No biggie.
No et ole sinäkään kyllä mikään biggie kenenkään kannalta, jos olet valmis jättämään toisen vanhemman pois kuvioista. Häpeäisit.
Siittiö on jo luovutettu, joten luovuttajaa ei enää mihinkään tarvita.
Sun elämä ja lapsen elämä. Kaksi eri asiaa. Lapsella on oikeus isään. Piste.