Lue keskustelun säännöt.
Kun avioliitto "kyllästyttää"
-perheen orja (=äiti)-
01.03.2019 |
Liitto toimii jotenkuten, seksiä on, läheisyyttä ei. Mieli ja silmät tutkiskelevat avioliiton ulkopuolta.. Miten olette tilanteen ratkaisseet? Odottaneet että kipinä taas syttyy vai pikkuhiljaa siirtyneet eroa kohti?
Lapsia (suht. pieniä) on ja elämä mukavan tasaista taloudellisesti.
Kommentit (30)
Ja tuon takia rikot lasten perheen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kipinä ei syty itsestään. Parisuhteen vaaliminen vuosien läpi on aktiivista työtä.
Entäs jos olet se kipinänvaalija ja toisen manperiods on kestänyt pari vuotta?
Kannattaa muistaa, että sinä olet se parisuhteen toinen työntekijä, eli et voi vain odotella toisen tekevän jotakin. Se olet sinä, joka omalta osaltaan voi tehdä parisuhteen eteen hyvin paljon. Sinä mietit miten läheisyyttä saisi lisää, miten kommunikointia voisi parantaa ja miten suhteeseen saa lisää virtaa, naurua ja yhdessäoloa. Älä siis ala velttoilemaan ja kädet ristissä odottelemaan, että se jokin tapahtuu, vaan työstät parisuhdetta aivan kuin mitä muutakin projektia. Asetat tavoitteita, teet ehdotuksia, kuuntelet muita, teet töitä, joustat ja pidät tunnelman hyvänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-perheen orja- kirjoitti:
Entäs jos olet se kipinänvaalija ja toisen manperiods on kestänyt pari vuotta?
Pyöräytät tilanteen kokonaan päinvastaiseksi, lopetat nöyristelyn, ymmärtämisen ja uhriutumisen, annat toiselle vastuuta ja innostut toisen yrityksistä sitten kun niitä alkaa tulemaan. Kaikki yritykset eivät ehkä ole hyviä, mutta voit jalostaa niistä parempia.
Ihme lynkkausta. Olen se joustavampi osapuoli joka on yrittänyt kohta kaiken mahdollisen ja mahdottoman jotta puoliso edes hymyilisi joskus. Aina vaan murjottaa ja kuittailee takaisin vaikka kuinka paljon pinnaani joka suuntaan venytän. Ikinä enää ei suostu lähtemään ulos yhdessä, eikä omien kavereidensa kanssa vaikka minä hänen kaverinsa pyytäisin. Luulen että mies masentunut tms. Nyt jo parin vuoden ajan olen vetänyt perässäni kuin kivirekeä ja lapset lähes yksin samalla hoitanut. Lähes kaikki suunnitelmallisuutta vaativat asiat hoidan minä; kauppa, ruoka, lääkärit, neuvola jne.
En enää jaksa ehdottaa ja yrittää lähestyä ihmistä joka vain kiukkuaa ja murjottaa kellon ympäri.
Mitä onnellisuus on ja saanko tavoitella omaa onneani?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä Chad hakuun vaan sitten, sellainen joka mielellään pahoinpitelee että saat vuoristorataa elämääsi!
Oi, siistiä! Vihdoin pillu kutisee!
Perheen orja? Typerä nimimerkki kertoo kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä Chad hakuun vaan sitten, sellainen joka mielellään pahoinpitelee että saat vuoristorataa elämääsi!
Oi, siistiä! Vihdoin pillu kutisee!
Pitää varmaan harkita. Ei tarvitsisi hoitaa kuin omat lapset ja omat asiat. Yksi manchild saisi jäädä keskenään kiukkuamaan.
-perheen orja- kirjoitti:
Ihme lynkkausta. Olen se joustavampi osapuoli joka on yrittänyt kohta kaiken mahdollisen ja mahdottoman jotta puoliso edes hymyilisi joskus. Aina vaan murjottaa ja kuittailee takaisin vaikka kuinka paljon pinnaani joka suuntaan venytän. Ikinä enää ei suostu lähtemään ulos yhdessä, eikä omien kavereidensa kanssa vaikka minä hänen kaverinsa pyytäisin. Luulen että mies masentunut tms. Nyt jo parin vuoden ajan olen vetänyt perässäni kuin kivirekeä ja lapset lähes yksin samalla hoitanut. Lähes kaikki suunnitelmallisuutta vaativat asiat hoidan minä; kauppa, ruoka, lääkärit, neuvola jne.
En enää jaksa ehdottaa ja yrittää lähestyä ihmistä joka vain kiukkuaa ja murjottaa kellon ympäri.
Mitä onnellisuus on ja saanko tavoitella omaa onneani?
Ai hitsi, meidän olisi pitänyt lukea asia rivien välistä!
No joo, eroa sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko meillä kaikilla huono päivä?
Kuuluu modernin naisen elämänvaiheisiin. Perusmies on tehtävänsä täyttänyt ja nyt aika kúllíkarusèlli vol.2:seen. "Oma kepeä aika". Oman naiseuden ja seksuaalisuuden etsintä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten seksi hoidetaan jos läheisyyttä ei ole? Onko se silloin seksiä vai pelkkää pane..sta?
Avioliitto tappaa intohimon jossain vaiheessa enkä ymmärrä miksi olla saman ihmisen kanssa koko elämä.Ei se kipinä palaa vaan tasaisen tappavaa puurtamista tulee olemaan.
Etsi parempi mies sitten. Olet varmaan sen jo tehnytkin.
Koeta saada mies hoidon piiriin, selviäisi onko kysymys masennuksesta, hormonivajeesta tai muusta terveydellisestä seikasta.
Itse raahasin samanlaista kivirekeä ihan liian pitkään. Kun lasten hyvinvointi vaarantui liikaa, päästin irti narusta. Elämä keventyi kaikin puolin.
Vierailija kirjoitti:
Etsi parempi mies sitten. Olet varmaan sen jo tehnytkin.
Kuvittelen olevani aikuinen joten yritän ensin miettiä ja pohdiskella asioita ja toimia vasta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto tappaa intohimon jossain vaiheessa enkä ymmärrä miksi olla saman ihmisen kanssa koko elämä.Ei se kipinä palaa vaan tasaisen tappavaa puurtamista tulee olemaan.
Miksi vanhempani ja appivanhemmat ovat olleet yhdessä ja avioliitossa onnellisina yli 50 vuotta? Miksi naapurin Mirjami ja Henrik ovat olleet avioliitossa jo 70 vuotta ja vieläkin he käyvät kävelyllä käsi kädessä? Me olemme olleet mieheni kanssa yhdessä yli 20 vuotta ja olemme vieläkin kuin vastanaineet. Viimeksi eilen rakastelimme mieheni kanssa todella intohimoisesti ja mies oli aamullakin vielä tosi herkkänä, halaili ja silitteli monta minuuttia vaikka rakastelua on kuitenkin pari kolme kertaa viikossa, miksi?
Yritystä itseltäkin ja asennemuutosta. Kyllä kipinä palaa.