Lue keskustelun säännöt.
Tunnen paljon adhd/add-tyyppejä ja suurin osa heistä huokuu älykkyyttä tai viisautta
01.03.2019 |
Olen addi itsekin. Ns. normaalit kaverit pitävät taas heitä usein rasittavina/outoina/hulluina/yms.
He eivät vain ymmärrä hyvän päälle.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmyys ja itsekeskeisyys niistä yleensä huokuu.
Tuskin olet poikkeus kirjoituksestasi päätellen.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys ja itsekeskeisyys niistä yleensä huokuu.
Tuskin olet poikkeus kirjoituksestasi päätellen.
Ehkä sinä vain tiedät vain sellaisia adhd/add-tyyppejä, jotka ovat tyhmiä. En ole väittänytkään, että kaikki sellaiset olisivat viisaita/älykkäitä, mutta onneksi minun elämässäni heitä on useita.
Ehkäpä ymmärryksesi ei vain riitä?
En sanoisi, että suurimmalla osalla, mutta merkittävällä osalla kuitenkin lanttu leikkaa niin hyvin, että tavisten ajatuksen juoksu ei siihen yllä. Omakohtaista kokemusta.
aspergeri ADHD
Minäkin tunnen. Ovat niin viisaita että jättävät laskunsa maksamatta, unohtavat kaikki menonsa ja käyttäytyvät impulssiivisesti niin pikkuasioissa kuin isoissakin. Osa on myös aggressiivisia.
Vankiloissa heistä on yliedustus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että suurimmalla osalla, mutta merkittävällä osalla kuitenkin lanttu leikkaa niin hyvin, että tavisten ajatuksen juoksu ei siihen yllä. Omakohtaista kokemusta.
aspergeri ADHD
Aspergerit erikseen. Heillä se on tutkittu neurobiologinen ominaisuus, epätasainen kykyprofiili. Huippuälykkäitä esim matemaattisesti, mutta sitten polkupyörällä ajo tuottaa ongelmia eikä rusettia opita solmimaan ikinä, näin esimerkkinä.
Sama täällä. Huvittaa joidenkin taviskavereideni halveksuva suhtautuminen ADHD-frendiini, joka antaa tosin aina silloin tällöin hieman kylähullumaisen kuvan itsestään. Silloinkin hän yleensä shokeeraa ihmisiä ihan vaan huvin vuoksi. Intiimeissä keskusteluissa sitten pääseekin nauttimaan niin kekseliäästä ja erikoisesta tajunnanvirrasta, että olen jäänyt totaaliseen koukkuun hänen seuraansa ja juttuihinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin tunnen paljon add/ahdh-tyyppejä, jotka kyllä hyvänä hetkenä pääsevät paljastamaan älykkyytensä, mutta yleensä tuo ominaisuus hautautuu sekoilun alle. On todella vaikeaa pitää erityisen fiksuna ihmistä, joka ei osaa huolehtia omasta taloudestaan, aikatauluistaan tai kykene keskittymään keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tunnen paljon add/ahdh-tyyppejä, jotka kyllä hyvänä hetkenä pääsevät paljastamaan älykkyytensä, mutta yleensä tuo ominaisuus hautautuu sekoilun alle. On todella vaikeaa pitää erityisen fiksuna ihmistä, joka ei osaa huolehtia omasta taloudestaan, aikatauluistaan tai kykene keskittymään keskusteluun.
Mutta annappa sellaiselle ihmiselle lääkettä hänen keskittymisvaikeuksiinsa, niin johan alkaa tapahtumaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntemani ADHD:t ovat ilkeitä kiusaajia. Hienoa, jos joukossa on myös muun tyyppisiä ihmisiä.
Muistuttaisin vaan, että elämänhallinnan ongelmat ja yleinen häröpallous ei aina tarkoita välttämättä, että ihmisellä on ADD/ADHD.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat narsistilta.
Tiedoksesi, kaiken negatiivinen haukkuminen on paljon varmempi narsismin merkki, kun positiivinen kehuminen. Koska narsistilla on salaa sairaalloisen huono itsetunto.
Olen samaa mieltä! Ikävä kyllä isolla osalla menee huonosti (vankila, päihteet, mt-ongelmat jne) mutta ne, jotka ovat löytäneet keinot miten pärjää näiden ominaisuuksiensa kanssa, ovat aivan huippuja. Nopeus, luovuus, intohimo, riskinottokyky, heittäytymiskyky, pelottomuus, innostuminen, elinvoima ovat piirteitä mitä liitän ihmisiin joilla on varsinkin adhd. Jos näitä kykyjä osaa käyttää hyödykseen pääsee elämässä pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ihan päinvastasia kokemuksia. Juoppo adhd, joka on ollu linnassa pariin kertaan. Toinen on "taiteilija", joka soittaa kitaraa 2kk, tanssii 5kk ja laulaa 3kk. Ei oikeasti ole missään lahjakas. Näistä kumpikaan ei ole saanut diagnoosia tai lääkitystä ajoissa. Siitä olisi voinut olla apua.
Mun lapsella on adhd, mutta siitä nyt ei vielä voi sanoa mitään. Lääkitys on ainakin tosi hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Muistuttaisin vaan, että elämänhallinnan ongelmat ja yleinen häröpallous ei aina tarkoita välttämättä, että ihmisellä on ADD/ADHD.
Minä taas huomauttaisin vaan, että ainakaan minä en puhunut mistään yleisestä häröpalloudesta, vaan diagnoosin saaneista ystävistäni. Miksi kerroit tuollaisen itsestään selvän asian? Ap
Puolisoni on ad/hd. Voin kertoa, että raskasta on pyörittää lapsiperhearkea. Hoidan kauppareissut, ruokahuollon, kodin laskujen maksun ja pyykkihuollon sataprosenttisesti. Lisäksi meillä on sijoitusasuntoja, joiden paperityöt (sihteerihommat) hoidan myös. Käyn palkkatyössä.
Ymmmärrän puolisoani ja pidän hänestä. Vaatii tämä paljon kärsivällisyyttä, silmien ummistamista ja läpi sormien katselua.
Näppärä hän on käsistään ja ahkera, mutta tarvitsee ohjailua ja muistuttelua. Erityisen älykkääksi en häntä kuvailisi. Impulsiivinen ja elämyshakuinen hän on. Luulen, että keskimääräistä itsekeskeisempi myös. Hänellä ei ole aikaa, halua eikä keskittymiskykyä ihmisten kohtaamisiin. En tiedä olisinko perustanut perheen hänen kanssaan jos olisin tiennyt, mihin joudun. Kaksistaan hänen kanssaan pärjää hyvin, jos ymmärtää adhd-aivoja ja päästää osan asioista ohi ja ei ottaudu täysillä eteen tuleviin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Toinen on "taiteilija", joka soittaa kitaraa 2kk, tanssii 5kk ja laulaa 3kk.
En usko! Ei kukaan soita kitaraa vielä 2kk iässä, saatikka että oppisi sen ennen tanssimista.
Opin ajamaan pyörällä ja lukemaan 4 vuotiaana. Olen monipuolisesti lahjakas lukuaineissa, mutta myös käytännön taidoissa hienomotoriikassa. Karkeamotoriikassa olin lapsena hyvä jos keskitasoa, mutta kehitin sitä hyvin, koska pidin niin paljon liikkumisesta. Pidän rutiineista, joissa kohtaavat teoriatieto ja silmän ja käden yhteistyö.
Erikoista aspergeriksi minussa on juuri monipuolisesti hyvä kykyprofiili ja matemaattinen lahjakkuus. Mutta miksi en olisi monipuolinen, kun on älyä annettu? Ongelmana on, että sosiaalisissa suhteissa minua pidetään ylpeänä, ei hyväksyttävänä ja outona. Joudun toki suojelemaan itseäni, kun en jaksa aina ottaa vastaan informaatiota, joita jo kasvojen mikroilmeet (pitääkö toinen vai eikö pidä, puhuuko totta...), henkilön tuoksu (kerron joskus sairauden tuoksun perusteella, haistan myös kuoleman läheisyyden) tai vaikka äänenpaino saavat aikaan. Havainnoin niin laajalti, että en varsinkaan nuorempana osannut antaa keskusteluissa vahvistavaa palautetta. Kuuntelin melko ilmeettömänä, jolloin alitajuntani saattoi paljastaa henkilöstä nopeastikin jotain merkittävää. Toisaalta tahdoin tehdä kaikesta syvällisen analyysin.
Plussana on, että arvioni osuvat usein oikeaan. Jotkut pitävät minua selvännnäkijänä. Minun näkökulmasta on ollut ihmeteltävää, että muut eivät näe yhtä selvästi, sillä jos he näkisivät enemmän yksityiskohtia, he ymmärtäisivät kokonaisuuksia jopa paremmi eikä siinä olisi mitään ihmeteltävää. En myöskään ole ihmisenä paha, vaan tahdon kyvyilläni olla avuksi.
Kuulostat narsistilta.