Lue keskustelun säännöt.
Erilainen elämäntilanne kavereiden kanssa
21.02.2019 |
Mulla on kaksi kaveria, jotka pariutuivat ja perustivat perheen melko nuorena, kun itse elelin sinkkuna tai kevyemmissä suhteissa. Tuolloin tapasin näitä kavereita heidän suhteidensa/lastensa ehdoilla, ei puhettakaan, että oltaisiin lähdetty esim. naisporukalla reissuun, vaan kahviteltiin jonkun kotona jne. Nyt roolit on toisin päin, itse olen onnellisessa suhteessa ja elän pikkulapsiaikaa, nuo kaverini eronneet ja lapset jo isompia. Nyt sitten sopisi heille yhteinen baari-ilta vaikka joka viikonloppu, risteilyjä, matkoja ehdotellaan, eikä ymmärretä, että haluaisin matkustaa ihan perheenikin kanssa joskus, eikä siihen ole varaa, jos lähden mukaan kaikille heidän ehdottamilleen matkoille. Miten selvitä tilanteesta niin, että onnistuisin säilyttämään sekä ystäväni että perheeni? Koko ajan tuntuu, että toiselle uhrattu aika on toiselta pois. Ja minulla kun on muitakin ystäviä, jotka haluaisin pitää, enkä uhrata kaikkea "ystäväaikaani" näille kahdelle. Olenko tosi tökerö, jos muistutan, millaista meillä oli 10 vuotta sitten, kun itse kaipailin bileseuraa ja he olivat perheidensä kanssa?
Kommentit (3)
Nostan vielä, jos jollain olis neuvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se varmaankaan ole kovin tökeröä, jos sanoo ettei pienten lasten takia pysty lähtemään joka paikkaan, ja muistuttaa että sellaistahan se on heilläkin aikanaan ollut. Eri asia sitten, haluatko nostaa vuosien takaisen loukkaantumisen/ulkopuolisuuden tunteen esiin ja käsitellä sitä nyt. Ehkä toisaalta olisi fiksuinta keskittyä itselleen tärkeisiin ihmisiin ja jakaa "ystäväaikakin" sen perusteella, kenen seurassa itse viihtyy tällä hetkellä parhaiten. Bileseuraa kärttävät ystävät ymmärtävät jos ymmärtävät.
Nosto