Lue keskustelun säännöt.
Menisitkö exän hautajaisiin
Kommentit (46)
Mulla ei ole exiä (ihan tosi), mutta jos olisi, niin vastaus riippuisi tietysti siitä, että olisinko ollut hyvissä vai huonoissa väleissä ja olisiko yhteisiä lapsia jotka tarvis vielä saattajaa vai ei.
Veisin arkulle jotain valkoista mitä nyt kukkakaupasta saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Kävisin ehkä vilkaisemassa hautaa jälkeenpäin jos haudataan samalla hautuu maalle missä muita sukulaisiani.
Voisin mennä jos olisi hyvät välit. Jotain huomiota herättämätöntä kukkaa veisin, en siis mitään punaisia ruusuja sydämen muotoon sidottuna tms.
Menisin, koska en koskaan häntä lakannutkaan rakastamasta vaikka minut jättikin 25 vuoden jälkeen. Jos ei päästettäisi niin menisin sitten yksin haudalle ainakin heti kun mahdollista. Ja punaisen ruusun veisin, koska se kertoo rakkaudesta.
No viimeisimmän eksäni hautajaisiin en menisi mistään hinnasta. Oli niin karmea tyyppi ja niin karmea parisuhde että ei hetkauttaisi hänen kuolema kyllä tippaakaan. Eipä tarvitsis pelätä törmäävänsä siihen enää ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menisin. Jos elämä menee ns. ennalta arvattavaa uomaa, niin hänen hautajaiset on ennen minua. Hän on vanhempi ja elintavat on karmeat.
Tummanpunaisen ruusun veisin. Ei typeriä muistolauseita. Hiljaa mielessäni sanoisin, että kiitos lapsista. Hyvää matkaa toivottaisin, että vihdoin saisi rauhassa olla, elämänsä kun oli niin rauhaton ja täynnä ahdistusta ja vaikeutta. Kuiskaisin, että kyllä minä rakastin, yhteiselo vaan oli mahdotonta.
Kävisin kakkaamassa se sian haudalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pisimmän liiton exän hautajaisiin en menisi. Mutta kyllä muiden hautajaisiin menisin jos kutsu/tieto tulisi.
Menisin. Ei hän tässä vaiheessa elämää ole pelkkä exä vaan myös ystäväni ja lapseni isä. Valkoinen olisi väri josta hän itse pitäisi joten sen värisiä kukkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eikös tuo nyt ole siitä kiinni onko kutsuttu vai ei. En ajattelisi että mä ja mun tunteet ja mun eksän ja mun entinen suhde on se peruste, vaan kunnioittaisin hautajaisten järjestäjien toiveita.
Menisin, kukkaa en välttämättä veisi enkä menisi arkulle patsastelemaan. Muistotilaisuuden jättäisin väliin, ellei sitten olisi yhteisiä lapsia, joiden tueksi menisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse menisi, lapset voivat mennä.
Vierailija kirjoitti:
Aivan hyvin menisin, punaisen ruusun.
Eikö tuo olisi aika mautonta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menisin. Olisin tervetullutkin. Ja olisin lasten tukena. Välit on hyvät, hän on lasteni isä ja sikäli merkittävä ihminen elämässäni. Miehen ex on semmoinen k***pää että mikäli mieheni kuolis ni on kyllä suuri kiusaus ilmoittaa ettei ole tervetullut. Mut katson et kuolema on sellainen asia, ettei kellään ole oikeutta sen edessä henk.koht tunteilla ole tuollaista valtaa. Miehen ex on kyllä niin syvällä katkeruuksissaan ettei varmaan tuliskaan. Ja hyvä niin.
En.
Se olisi epäkunnioittavaa uudelle naisystävälleni.
Vierailija kirjoitti:
En.
Se olisi epäkunnioittavaa uudelle naisystävälleni.
Nyt en tajua miten jos sinut sinne kutsutaan?
Vierailija kirjoitti:
En.
Se olisi epäkunnioittavaa uudelle naisystävälleni.
Miksi? Tämä logiikka on minusta aina ollut outo.
Muuten menisin, mutta... hän vaihtoi minut toiseen. Luulin vielä senkin jälkeen, että olemme ystäviä, mutta kävi ilmi että emme ole, emme ole edes kavereita... hän on osoittanut tämän käytöksellään.
Lisäksi eron jälkeen on paljastunut niin paljon valheita... ja mitkä exäni elämänarvot ovat oikeasti. Joten en.
Muut exät ovat jo niin kaukaista menneisyyttä, etteivät ole kuuluneet elämääni yli neljännesvuosisataan, joten minua ei kutsuta heidän hautajaisiinsa.
Menisin, ja menin ex-mieheni hautajaisiin. Avioliitto oli tosi vaikea ja jopa vaarallinen eksän alkoholismin
vuoksi, mutta koska minut oli kutsuttu ja olen hyvissä väleissä eksän sukulaisten kanssa, vaikka aikaa erosta
on jo vuosikymmeniä, tottakai menin hautajaisiin. Kukkien sijasta vein kynttilän haudalle.
Aivan hyvin menisin, punaisen ruusun.