Ulkomailla asuminen ja tuttujen vierailu

Miksi hän olettaa, että lähdet mukaan?

Mitkä matkakulut päälle? Millä liikut yleensä?

Ette taida olla kovin hyviä ystäviä kun et uskalla sanoa hänelle, että nähtävyydet on nähty sinun osaltasi. Mitä sinun mielestä voisitte tehdä yhdessä, ehdota sitä hanelle.

Sanot vaan, ettet tule nähtävyyksille, nähdään illallisella.

Et ole mitenkään kohtuuton. Ensinnäkin, ystäväsi on kaupungissa turisti, sinä et. Varsinkaan jos olet ko. paikat jo kiertänyt, niin miksi täytyisi mennä uudestaan, jos ei kiinnosta? Toisekseen, ystäväsi on (ilmeisesti) lomalla, kun taas sinä ehkä et. Ja joka tapauksessa, eikai teidän tarvitse olla koko aikaa yhdessä ja kävellä käsikädessä, kai nyt aikuiset ihimiset pärjää omillaankin.

Itse olen asunut Lontoossa jo yli 20 v, jona aikana on käynyt kaikki sukulaiset ja tuttavat, toiset useampaankin kertaan. Jos ovat menossa sellaiseen paikkaan mikä minua kiinnostaa, lähden mukaan jos sopii aikatauluun, muuten neuvon millä pääsevät sinne ja takaisin, ja annan vinkkiä mitä ja miten kannattaa toimia, jne. Eipä ole kukaan ottanut nokkiinsa ainakaan toistaiseksi.

Et ole kohtuuton.

Onpa omituinen ystävä, jos moisesta närkästyy. Meneekö hänellä huonosti puolisonsa kanssa..

Ihan itse valitset mihin menet mukaan.

Et tietenkään ole kohtuuton. Miten olet asiaa kommentoinut ystävällesi? Ehkä selityksesi ei ollut vaan kovin hyvä. Jos sanot, että "anteeksi nyt, mutta ei minua kiinnosta tuo museo, koska olen siellä käynyt jo, ja en viitsi maksaa kallista lippua turhan vuoksi uudestaan", luulisi fiksun ihmisen ymmärtävän.

Kuuluuko häm kategoriaan harvoin matkustavat ihmiset, jotka ovat arkoja liikkumaan omin päin ulkomailla? Eli tarvitseeko hän sinua tueksi?

Hanki etukäteen kartat ja esitteet nähtävyyksistä, sekä infoa joukkoliikenteestä. Pari ensimmäistä päivää voit kulkea heidän mukanaan, sen jälkeen osaavat jo mennä omillaan. Ei ne tarvitse avustajaa museoihin ja shoppailuun. Matkalla olo on seikkailua. Ilmoita heille ajoissa, että sulle sopii pari päivää hengailla yhdessä ja näyttää paikkoja, mutta sen jälkeen saavat itsenäsesti tutustua mestoihin/ kaupunkiin. 

Oman kokemukseni mukaan, vierailijat ovat vain innoissaan, kun saavat omatoimisesti seikkailla ja tutustua eri paikkoihin, sekä voivat vapaasti poiketa vaikka katukahvilaan levähtämään.

Ne pari ensimmäistä päivää väsytä vieraasi oikein kunnolla. Saavat tuntumaa alueeseen ja oppivat liikkumaan. Turvallisuuden tunne on tärkeä. Siitä heidän on hyvä jatkaa omin avuin.

Tsemppiä. :)

- ulkosuomalainen

Tuollaiseen saa tottua. Me ollaan asuttu ison meren takana ja tyypillistä oli, että  1) vieraita lappasi koko ajan 2) he ilman muuta tulivat meille asumaan 3) heidät piti syöttää 4) heille piti olla turistiopas 5) heille ja itselle piti hankkia liput museoihin, musikaaleihin jne. heille parhaiten sopivana aikana ("tokihan sinulta se varaaminen parhaiten käy, kun asut siellä" ja 6) heidät piti sekä noutaa että viedä lentokentälle.

Kaupan päälle saatiin kuulla jatkuvaa valitusta milloin aivan väärästä kielestä, milloin suomalaiselle aivan oudosta, typerästä, epäaidosta kulttuurista ja tavoista, kaupallisuudesta ja mistä nyt milloinkin.

Hatunnosto niille, jotka tykkäävät jatkuvasta vieraiden virrasta kotonaan omassa arjessaan, mutta mä inhosin sitä.  Enkä itse halua mennä toisten vaivoiksi.

Ehkäpä ystävä haluaisi pitkästä aikaa nähdessä viettää ap:n kanssa mahdollisimman paljon aikaa. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: kaupungin nähtävyydet sekä ap:n opastus ja seura. Ymmärrän kyllä hänenkin kantansa.

Tekisin kompromissin: Ap menisi yhteen tai kahteen nähtävyyteen/ näyttelyyn ja saisi itse valita, mihinkä. Sitten hän veisi vieraat syömään. Muina päivinä vieraat kulkisivat keskenään. Itsekin olen näin toiminut, kun olimme matkalla kaupungissa, jossa eräs kaveri asui. Hän tuli yhtenä päivänä meidän kanssa, vietettiin muutama mukava tunti yhdessä sellaisessa kohteessa, jossa hänkin halusi pitkästä aikaa käydä, ja sitten hän vei meidät kivaan ruokapaikkaan. Muuten matkailimme keskenämme.

Olen järkyttynyt tuosta miten ihmiset hyväksikäyttävät majoituksen ja muun suhteen. Olen itsekin vierallut ystäväperheen luona Jenkeissä, mutta aloite reissuun lähti sieltä suunnalta ja itse halusivat kuskata paikallisiin kohteisiin. Olisin ollut ihan tyytyväinen jo heidän kotikaupungissaankin ajan viettämiseen. 

Meillä kaikki ovat kyllä tajunneet, että en nouse kymmenennettä kertaa tiettyihin kuuluisiin torneihin jotka tässä kotikaupungissamme ovat. Voidaan olla yhdessä kaupungilla ja sanon että kannattaa ilman muuta mennä (jos on hyvä sää), mutta kukaan ei oleta minun maksavan n. 20 € pääsymaksua siitä, että käyn siellä esim. kuudennen kerran, varsinkin kun asun itse 64. kerroksessa. Odottelen sitten vaikka josaain kahvilassa.

Majoitan ihan tosi mielellään, yksikään vieras ei ole olettanut minun mitenkään tarjoavan tai kokkailevan heille ruokia. Yhdessä ostetaan ja yhdessä maksetaan. Yleensä olen laittanut hyvän brunssin kun tulevat, skumppineen jne. ja heillä taas yleensä laukun täydeltä tuliaisia meille: xykitolia, salmiakkia, ruisleipää, juustoa jne.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiseen saa tottua. Me ollaan asuttu ison meren takana ja tyypillistä oli, että  1) vieraita lappasi koko ajan 2) he ilman muuta tulivat meille asumaan 3) heidät piti syöttää 4) heille piti olla turistiopas 5) heille ja itselle piti hankkia liput museoihin, musikaaleihin jne. heille parhaiten sopivana aikana ("tokihan sinulta se varaaminen parhaiten käy, kun asut siellä" ja 6) heidät piti sekä noutaa että viedä lentokentälle.

Kaupan päälle saatiin kuulla jatkuvaa valitusta milloin aivan väärästä kielestä, milloin suomalaiselle aivan oudosta, typerästä, epäaidosta kulttuurista ja tavoista, kaupallisuudesta ja mistä nyt milloinkin.

Hatunnosto niille, jotka tykkäävät jatkuvasta vieraiden virrasta kotonaan omassa arjessaan, mutta mä inhosin sitä.  Enkä itse halua mennä toisten vaivoiksi.

Sama kokemus täällä paitsi, että mä asuin Keski-Euroopassa. Oli aika raskasta se jatkuva vieraiden majoittaminen ja turistioppaana oleminen. 

Et todellakaan ole kohtuuton. Menisin mielellään heidän kanssa esim. ravintolaillalliselle tms sellaista mitä teen mieheni tai paikallisten kaverieni kanssa.

Tulevatko teille asumaankin?

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiseen saa tottua. Me ollaan asuttu ison meren takana ja tyypillistä oli, että  1) vieraita lappasi koko ajan 2) he ilman muuta tulivat meille asumaan 3) heidät piti syöttää 4) heille piti olla turistiopas 5) heille ja itselle piti hankkia liput museoihin, musikaaleihin jne. heille parhaiten sopivana aikana ("tokihan sinulta se varaaminen parhaiten käy, kun asut siellä" ja 6) heidät piti sekä noutaa että viedä lentokentälle.

Kaupan päälle saatiin kuulla jatkuvaa valitusta milloin aivan väärästä kielestä, milloin suomalaiselle aivan oudosta, typerästä, epäaidosta kulttuurista ja tavoista, kaupallisuudesta ja mistä nyt milloinkin.

Hatunnosto niille, jotka tykkäävät jatkuvasta vieraiden virrasta kotonaan omassa arjessaan, mutta mä inhosin sitä.  Enkä itse halua mennä toisten vaivoiksi.

Viimeinen kevät kun asuttiin ulkomailla meillä kävi välillä tammikuu-toukokuu  27 vierasta (osa siis perheitä). Toki kaikkien kanssa oli puhuttu, että olisi kiva jos tulisivat, mutta koskaan viiden vuoden aikana ei sopinut. Kun kuulivat että tilaisuus on menossa ohi, niin tulivat sitten kaikki tyyliin kerralla. Tässä mm. serkkuni vaimoineen ja lapsineen, joiden kanssa ei muuten juuri pidetä yhteyttä. 

Olisi pitänyt itse sanoa että nyt ei käy, Pahimmillaan tilanne oli se, että kuskimme lähti viemään yksiä kentälle ja haki samalla seuraavat vieraat samalta kentältä. Kun itse elimme tosi raskasta vaihetta henkisesti, oli tuo liikaa. Mutta kukaan ei sentään olettanut meidän lähtevän jonnekin pääsymaksullisiin paikkoihin mukaan. Silti välillä tunsi itsensä turistioppaaksi, vaikka toki jokaisessa vierailussa oli todella paljon kivaakin, sitä ei pidä käsittää väärin. Jälkikäteen ajatellen en olisi suostunut moiseen.