Lue keskustelun säännöt.
Sisäilmasairaus on tuhonnut elämämme
06.02.2019 |
Sairastuimme koko perhe muutama vuosi sitten ostettuamme hometalon. Siinä rytäkässä meni koko omaisuus, mukaan lukien irtaimisto. Home- ja kemikaaliherkkyyden vuoksi saamme nykyisin oireita lähes joka rakennuksessa.
Asumme vuokra-asunnossa, jossa olemme pystyneet olla oireettomina (keittiössä on kyllä ongelmaa ulkoseinässä). Asunto on irtisanottu, koska omistaja haluaa myydä tämän. Meillä on enää alle 3 kk aikaa muuttaa pois. Reilun 3 kk olemme jo etsineet, mutta hyvää asuntoa (jossa emme oireilisi nopeasti) ei ole löytynyt.
Valmistuin joulukuussa AMK:sta alalle, jolla lähes kaikissa työpaikoissa on sisäilmaongelmia. Niissä parissa hyvässä työpaikassa ei ole koskaan avoimia työpaikkoja, tai ainakaan kokemattomalla ei ole mahdollisuutta niihin päästä. Olen siis työttömänä ja pelkään, etten tule työllistymäänkään, vaikka osaamiseni on erittäin hyvää.
Mieheni onneksi pystyy vielä työskentelemään, koska hänen työpaikassaan sattuu olemaan tarpeeksi hyvä sisäilma.
Lapsemme oli vauva, kun sairastuimme. Hänelle nousee nopeasti kuume homeisissa rakennuksissa. Hän on toistaiseksi pärjännyt päiväkodissaan, mutta tässä kaupungissa on vain pari ongelmatonta koulua, eivätkä ne sijaitse alueellamme. Huolettaa lapsen tulevaisuus.
Koska sisäilmasta sairastumista ei pystytä vielä diagnosoimaan esim. yksinkertaisella verikokeella, sairaudella ei ole tautiluokitusta ja näin ollen me (kymmenet?)tuhannet olemme sosiaaliturvan ulkopuolella. Emme siis pääse esim. työkyvyttömyyseläkkeelle. Yhteiskunnalla ei ole myöskään halua järjestää hyvän sisäilman työpaikkoja. En haluaisi mitään niin paljon, kuin olla terve ja tehdä työtä. Olen niin surullinen, ettei tähän sairauteen ole vielä keksitty hoitoa.
Julkisissa sisätiloissa on hankala käydä mm. muiden ihmisten hajusteiden ja vaatteissa olevien homeenhajujen vuoksi. On tosi raskasta haistaa kaikki 100-kertaisena terveisiin verrattuna ja saada vielä pahoja oireita siitä kaikesta. Kaiken lisäksi kaikki eivät meitä ymmärrä ja jotkut vain leimaavat hulluiksi/hankaliksi tyypeiksi.
En tiedä, mikä oli tämän kirjoitukseni pointti, kai halusin vain purkaa tätä p*skaa ja avata sisäilmasta sairastuneen arkea. Kaikki huolettomuus ja tavallinen elämä on mennyttä.
Kommentit (26)
Oon pahoillani. Kuulostaa ihan kauhealta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset kasvatetaan bakteerittomissa laboratorio-olosuhteissa, eivätkä he enää pärjää aikuisenakaan muualla kuin laboratorio-olosuhteissa.
Kosteusvauriorakennuksissa esiintyvät, toksiineja tuottavat bakteerit eivät ole hyväksi kenenkään terveydelle.
Miedän talossamme riitti bakteereja, mm. sädesientä 6 000 000 ce/g (selvän vaurion raja-arvo on 1 000 ce/g. Itsekin asuin jo lapsena hometalossa, tuossa omassa talossamme tuli sitten myrkkykuorma täyteen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Oon pahoillani. Kuulostaa ihan kauhealta.
Tätä kaikkea ei viitsi live-elämässä selittää terveille. Eivät ymmärrä, luulevat että kyse on jostain allergiasta jolle voisi siedättäytyä. Vaikka kyse on toksiinien aiheuttamista solutuhoista.
Niin, jäi kertomatta, että olen vasta 24 (moi vaan tutuille), "koko elämä edessä", vaikka oikeasti kaikki on jo mennyt.
Olen pahoillani. Itse sairastuin homeisesta työpaikasta ja sain hankalan astman. Vaikka astma on ikävä sairaus, niin sen vuoksi pääsin/jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle. Minun onni on siinä, että kotona ei ole sisäilmaongelmia.
Hengitysliitolla on muistaakseni tietoa sisäilmaasioista ja kokemusasiantuntijoita, oletko vieraillut heidän sivuillaan? Vaikka teidän tilanne on ikävä, niin vertaistukea on saatavilla, muitakin on samassa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko missään yhteydessä sosiaalityöhön? En tarkoita lastensuojelullista tarvetta, mutta voisivat auttaa vaikka irtaimiston kanssa ja muuten... Jos kerran kaikki omaisuus on mennyt :(
Hankkikaa vanha hirsitalo, joka on rakenteeltaan ja materiaaleiltaan alkuperäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko missään yhteydessä sosiaalityöhön? En tarkoita lastensuojelullista tarvetta, mutta voisivat auttaa vaikka irtaimiston kanssa ja muuten... Jos kerran kaikki omaisuus on mennyt :(
Emme ole olleet yhteydesssä. Irtaimiston olemme saaneet kyllä ajan kanssa uusittua, ja tavara on muutenkin pienin murhe. Tarvitsisimme apua vain siihen, että loppuelämämme voisi olla mahdollisimman normaalia. Mutta se vaatisi todella suuria yhteiskunnallisia muutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa vanha hirsitalo, joka on rakenteeltaan ja materiaaleiltaan alkuperäinen.
Juuri sellainen oli se ostamamme talo, ei ikinä enää...
Vanhoissa taloissa on se ongelma, että maapohjasta noussut kosteus on ehtinyt vaurioittaa niitä (ellei ole metrin korkuinen kivijalka, jossa paljon tuuletusaukkoja) ja/tai vesivahinkoja on ehtinyt tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Pidin aina ennen sisäilmasairastuneita foliohattuina ja erityisherkkinä lumihiutaleina jotka vain haluaa huomiota. Kunnes napsahti oman nilkkaan.
Homevaurioisessa rakennuksessa työskentely vaurioitti terveyden ikiajoiksi. Erittäin vaikea astma, krooninen nuha ja hengitystiet tukossa ja jokaisessa hometalossa vierailun jälkeen (vaikka kestäis vasn 5 min) hengitystieinfektio tai kuume.
Etsin uutta työtä, edellisessä työnantaja kiistää homeongelman enkä saa mitään tukea työterveydestä. Olen nyt palkattomalla virkavapaalla. En tiedä miten uudessa työssä käy, jos on hometta en pysty siellä sit olemaan.
Kamala tilanne! Itselläni vähän lievempi mutta arjessa silti rasittava. Olen nimittäin herkistynyt oman kotini ilmalle, syynä ilmeisimmin ei homeet vaan nykyaikaisista rakennusmateriaaleista lähtevät "kemikaalihöyryt". Näitä taas on nykyään lähes joka rakennuksessa. Vanhempieni mökillä, joka on massiivihirrestä itse rakennettu ja perinnemateriaalein eristetty, voin hyvin, mutta muuten lähes kaikkialla sama juttu: silmät vuotaa, nokka tukkoilee, hengitystä välillä ahdistaa ja vinkuu. Vanhempieni mökki on 170 km päässä työpaikastani joten sieltä en voi käydä töissä - ja sitä paitsi, töissäkin on oireita. Yritän vaan sietää ja käyttää nenäsumutteita, silmätippoja, antihistamiineja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap
Täällä palstailen tällä hetkellä sisäilmaoireissa (kemikaaliyliherkkyydestä johtuvat). Tällä hetkellä oireet eivät ole pahinta laatua, vain pientä hengitysvaikeutta, lievää jäsenien särkyä ja pahoinvointia.
Sairastuin pahasti homehtuneessa talossa pari vuotta sitten. Minulla oli myös aiempaa altistusta pahoistakin homevaurioista, mutta tuo hometalo oli viimeinen niitti terveydelleni ja minulle puhkesi paha home- ja kemikaaliyliherkkyys.
Olen muuttanut monta kertaa 2,5 vuoden sisään, sillä en meinaa löytää asuntoa, jossa ei oli (pientäkään) sisäilmaongelmaa. Olen ollut myös kodittomana. Tällä hetkellä uskon asuntoni olevan homeeton, mutta ongelmana on naapureilta kantautuvat kemikaalit. Olen joillekin kemikaaleille ihan äärimmäisen herkistynyt. Toivon, että omakin asumisongelmani järjestyisi tässä parempaan.
Opiskelen uutta alaa, mutta ongelmana opiskelussa (lähiviikot) on koulussa olevat sisäilmaongelmat. Työllistymismahdollisuudet ovat aika heikot sekä ylipäätään oma työkunto. Käytönnössä olen työkyvytön, jos saan altistusta noille aineille. Jos en saa altistusta, niin olen kohtuullisen hyvinvoiva ja terve. Muistiini tämä sairaus on kyllä vaikuttanut voimakkaasti. Ennen minulla oli oikein hyvä muisti, nyt ei enää. (olen alle 40v.)
Pahoissa oireissa päiväni kuluvat päänsäryssä/migreenissä, ripulissa, äärettömässä väsymyksessä, jäsenten säryssä, hengitysvaikeuksissa, huimauksessa, kylmässä hiessä, sydäntykytyksessä ja iho-oireissa ja ns "aivosumussa", jossa ajatus ei vaan ollenkaan kulje ym. Hyvin kokonaisvaltaiset oireet siis, jotka lamaavat toimintakyvyn lähes täysin.
Kiitos kirjoituksestasi. Kiteytit hyvin tuon kokonaisvaltaisen ongelman, joka tästä sairaudesta aiheutuu ja myös ne ongelmat, jotka aiheutuu siitä, ettei tälle sairaudelle ole vielä mitään tautiluokitusta, määritelmää tai hoitoa. Ihmisten ilkeys ja ymmärtämättömyys myös satuttaa, kun itse tietää että on vakavasti sairas ja ongelmissa tämän takia, mutta toiset halveksivat.
Kaikkea hyvää tulevaan teidän perheelle ja toivottavasti löydätte uuden hyvän asunnon!
En osaa londuttaa sen kummemmin, mutta olen suunnattoman pahoillani :( aivan kamalaa, toivottavasti saatte apua joku päivä ja lapsellenne on edessä mahdollisuus terveeseen kasvu- ja oppimisympäristöön. Ne jotka eivät teitä usko teitä ovat empatiakyvyttömiä!! Tilanteenne kuulostaa suunnattoman stressaavalta, ja lähetän teille kaikille suunnattomasti voimia. ♥️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo. Pidin aina ennen sisäilmasairastuneita foliohattuina ja erityisherkkinä lumihiutaleina jotka vain haluaa huomiota. Kunnes napsahti oman nilkkaan.
Homevaurioisessa rakennuksessa työskentely vaurioitti terveyden ikiajoiksi. Erittäin vaikea astma, krooninen nuha ja hengitystiet tukossa ja jokaisessa hometalossa vierailun jälkeen (vaikka kestäis vasn 5 min) hengitystieinfektio tai kuume.
Etsin uutta työtä, edellisessä työnantaja kiistää homeongelman enkä saa mitään tukea työterveydestä. Olen nyt palkattomalla virkavapaalla. En tiedä miten uudessa työssä käy, jos on hometta en pysty siellä sit olemaan.
Tsemppiä! Ainut, mikä tässä lohduttaa, on se, ettemme ole ainoat homeen kanssa kamppailevat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kamala tilanne! Itselläni vähän lievempi mutta arjessa silti rasittava. Olen nimittäin herkistynyt oman kotini ilmalle, syynä ilmeisimmin ei homeet vaan nykyaikaisista rakennusmateriaaleista lähtevät "kemikaalihöyryt". Näitä taas on nykyään lähes joka rakennuksessa. Vanhempieni mökillä, joka on massiivihirrestä itse rakennettu ja perinnemateriaalein eristetty, voin hyvin, mutta muuten lähes kaikkialla sama juttu: silmät vuotaa, nokka tukkoilee, hengitystä välillä ahdistaa ja vinkuu. Vanhempieni mökki on 170 km päässä työpaikastani joten sieltä en voi käydä töissä - ja sitä paitsi, töissäkin on oireita. Yritän vaan sietää ja käyttää nenäsumutteita, silmätippoja, antihistamiineja.
Tsemppiä
Joo, myös nuo uusien talojen käryt tekevät oireita meille. Ja koneellinen ilmastointi. En tiedä, onko syynä tuloilmaputken materiaali, joku kemikaali vain ilman kuivuus. Joka tapuksessa 2006-vuoden jälkeiset talot ovat meille ehdoton ei, sillä kaikissa sen jälkeisissä on koneellinen tuloilma.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En osaa londuttaa sen kummemmin, mutta olen suunnattoman pahoillani :( aivan kamalaa, toivottavasti saatte apua joku päivä ja lapsellenne on edessä mahdollisuus terveeseen kasvu- ja oppimisympäristöön. Ne jotka eivät teitä usko teitä ovat empatiakyvyttömiä!! Tilanteenne kuulostaa suunnattoman stressaavalta, ja lähetän teille kaikille suunnattomasti voimia. ♥️
Kiitos
Saan näistä kommenteista voimaa. Vähän hirvitti tehdä tämä aloitus, odotin ikävämpää suhtautumista.
Ap
I feel you, täysin sama tilanne. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala tilanne! Itselläni vähän lievempi mutta arjessa silti rasittava. Olen nimittäin herkistynyt oman kotini ilmalle, syynä ilmeisimmin ei homeet vaan nykyaikaisista rakennusmateriaaleista lähtevät "kemikaalihöyryt". Näitä taas on nykyään lähes joka rakennuksessa. Vanhempieni mökillä, joka on massiivihirrestä itse rakennettu ja perinnemateriaalein eristetty, voin hyvin, mutta muuten lähes kaikkialla sama juttu: silmät vuotaa, nokka tukkoilee, hengitystä välillä ahdistaa ja vinkuu. Vanhempieni mökki on 170 km päässä työpaikastani joten sieltä en voi käydä töissä - ja sitä paitsi, töissäkin on oireita. Yritän vaan sietää ja käyttää nenäsumutteita, silmätippoja, antihistamiineja.
Tsemppiä <3
Joo, myös nuo uusien talojen käryt tekevät oireita meille. Ja koneellinen ilmastointi. En tiedä, onko syynä tuloilmaputken materiaali, joku kemikaali vain ilman kuivuus. Joka tapuksessa 2006-vuoden jälkeiset talot ovat meille ehdoton ei, sillä kaikissa sen jälkeisissä on koneellinen tuloilma.
Ap
Epäonnekseni havaitsin tämän myös. Muutin alle vuosi sitten asuntoon, jossa koneellinen tuloilma ja sen säädöt jotenkin varmaan pielessä.
Olin aikaisemmin asunut hometalossa ja sen jälkeen useammassa eri asunnossa, jossa ei mitään niin rajuja oireita. Heti ensimmäisen yön jälkeen pukkasi päälle ihan samat oireet pahimmillaan jotka oli hometalossa. Kuumeilin siinä kämpässä, oli aivosumua, väsymystä, vatsa koko ajan sekaisin. En tiedä tai en ainakaan usko, että siellä olisi ollut hometta? Ihan mystinen juttu.
Helpotti vähän kun asensin tuloilmapömpeliin allergiasuodattimet ja tehostin poistoilmaa sekä pidin ikkunoita auki joka päivä aina vähän aikaa kerrallaan.
Pitäisi itsekin muuttaa jälleen, mutta suoraan sanottuna hirvittää. Vanhoissa taloissa voi olla kosteusvaurioita, riskirakenteita, rakennusvirheitä jotka on vuosien saatossa kasvattaneet homeet ja sienet rakenteisiin. Uusissa puolestaan rakennusmateriaalien kemikaalit ja koneellinen ilmastointi, josta näköjään itsekin sairastun.
Kuka täällä taas kaivelee vanhoja ketjuja esille??
Lapset kasvatetaan bakteerittomissa laboratorio-olosuhteissa, eivätkä he enää pärjää aikuisenakaan muualla kuin laboratorio-olosuhteissa.