Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Säästäväisesti eläminen on erilaista, kun sitä ei joudu tekemään pakosta
03.02.2019 |
Tämä näyttää köyhyys/vauraus-keskusteluissa usein unohtuvan. Kyllä, juurekset ovat halpoja ja kyllä, jo 15 euroa kuukaudessa on hyvä alku säästämiselle ja sijoittamiselle. Mutta on eri asia ostaa juureksia tai säästää pieniä summia tilanteessa, jossa sen tekee omasta halustaan kuin tilanteessa, jossa ei ole muutakaan vaihtoehtoa.
Olen itse elänyt useamman vuoden köyhyysrajalla ja joutunut usein turvautumaan toimeentulotukeen. Silloin mitään ei jäänyt sukanvarteen, säästämisneuvot ärsyttivät ja tunnelin päässä ei ollut valoa. Tietyllä tavalla jopa passivoiduin ja katkeroiduin, kun näin muiden ympärillä tekevän uraa ja hankkivan omaisuutta (omalla taustalla mm. pitkittynyttä sairastelua ja työttömyyttä). Monesti tuli hassattua viimeiset rahat asioihin, joihin ei ollut varaa, ihan vaan unohtaakseen ainaisen köyhistelyn hetken ajaksi. Olimme maassa ja löytyjä, velkaa kertyi jotta saimme elintasoa yhtään parannettua mutta tilanne oli kestämätön. Tiesin, miten budjetoidaan ja excelöidään, mutta minua ei suoraan sanottuna kiinnostanut tehdä sitä, koska rahat olivat muutenkin aina loppu.
Nykyään minä ja puolisoni olemme vihdoin molemmat työelämässä, mutta edelleen todella pienituloisia. Nyt meillä on tiukka budjetti ja kirjanpito, maksamme velkoja kovaan tahtiin pois ja säästämme omaa asuntoa varten. Mikä on muuttunut? Ehkä se, että tiedämme elättävämme itsemme ja arvostamme rahaa siksi eri tavalla. On tärkeää tuntea pärjäävänsä.
Muuttunut on myös se, että säästeliäästi eläminen ei ole enää ikuista eikä pakollista: olemme valinneet kuluissa säästämisen voidaksemme tulla pitkässä juoksussa vauraammaksi. Lisäksi säännölliset, vaikka pienetkin, tulot antavat liikkumavaraa suunnitelmien teolle ja tulevaisuuteen varautumiselle: voi oikeasti osta ensi kauden vaatteet lapsille alennusmyynnistä valmiiksi, kun ei joudu jättämään viikon ruokaostoksia tekemättä sen vuoksi vaan budjetista löytyy siihen varaa.
On myös tärkeää tuntea säästävänsä tulevaisuuttaan varten eikä siksi, ettei kuolisi nälkään. On helpompi mennä kirjastoon lasten kanssa kylpyläloman sijaan, koska voi aidosti tehdä valinnan noiden kahden väliltä ja valita kirjaston säästämisen ilosta, ei pakosta. Koen olevani etuoikeutettu voidessani valita tarkan kuluttamisen ja säästeliään elämäntavan aiemman toivottomuuden sijaan. Tietenkin myös oma asenteeni rahaan on muuttunut, mutta se on ennen kaikkea sen ansiota, että tulomme ovat hieman nousseet ja säännöllistyneet verrattuna kaikista köyhimpiin vuosiimme.
Ajatuksia, kokemuksia?
Kommentit (18)
Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Nauran ääneen joka kerta, kun luen "meillä nettotulot on 8000 euroa kuukaudessa ja kyllä meillä syödään puuroa joka päivä". Nämä silmät pyöreinä taivastelijat eivät tajua, että päivittäinen puuronsyönti on oma valinta, ei pakko. Hehän voivat joku kerta halutessaan mennä koko perheellä vaikka hotelliaamiaiselle. Se on eri juttu, jos he eivät koskaan halua mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, otitte velkaa ja hasssasitte rahaa turhuuteen kun olitte "köyhiä" just.
Niin? Näin tosiaan tuli tehtyä, koska silloin se tuntui ainoalta tavalta löytää hetken helpotus ainaiseen ankeuteen. En minä sanonut, että se olisi ollut viisasta saati että muut pienituloiset olisivat yhtä typeriä. AP
Niin, senkin rahan voi säästää, tiedätkö, monet oikeasti köyhät ihan niin tekevätkin.
Velkaa kun ottaa, se kertoo ihmisen tyhmyydestä ja välinpitämättömyydestä omasta taloudestaan. Miä olisi sinuakin estänyt laittaa se 15e säästöön velan ja törsäämisen sijaan?
Muistan hyvin ajat, kun olin köyhä. Armeijassa, opiskellessa ja työttömänä. Vaikka työttömänä oli enemmän rahaa kuin armeijassa ja opiskellessa, tulevaisuudenusko oli heikoissa kantimissa 90-luvun lamassa. En silti koskaan erehtynyt hassaamaan rahojani vaan tein kotiviiniä, keräsin pulloja ja yritin säästää kaikessa.
Joku köyhä palstalla taannoin kysyi, miltä tuntuu, kun voi milloin tahansa ostaa vaikka 200€:n paidan. Vastasin siihen, ettei sitä tarvitse ostaa. Tyydytykseksi riittää, kun tiedostaa mahdollisuuden. Tutkijathan sanovat, että tulevaisuudenuskon puute aiheuttaa hetkellisen nautinnon tavoittelua, jolloin tulee tehtyä taloudellisesti tyhmiä päätöksiä. Ovat epäilemättä oikeassa.
Pitkän tähtäimen seurauksia: Mäkin olen kotoisin alun perin vaatimattomista oloista, ja oppinut säästeliääksi; pitämään kotivaraa, säilömään, paikkaamaan, kierrättämään, tekemään itse, nauttimaan arjesta, sijoittamaan ylijäämän. 20 vuotta aikuiselämää tällä retrotyylillä toisen samankaltaisen kanssa, kotoisasti marttaillen johti pisteeseen, jossa leikkasin nelikymppispäiväni kunniaksi työaikani puoliksi, mies on jo kokonaan ulkona pyörästä. Velat on maksettu ja lapsikin kasvatettu ihan mukavasti, maksimissaan 3000 euron nettotuloilla (joilla ei moni lehtijuttujen mukaan edes elä), 2000-luvun Tampereella. Nykyään sitten reissataan puskissa ylijäämäajalla. Elämä on ihanaa. Ei ehkä olisi, jos olisi enemmän materian perään ja murehtisi kaikkea, mitä ei ole saanut tai tavoittanut...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä.
Säästöt tarkoittavat minulle sitä, että voin tehdä hankintoja silloin kun löydän ne edullisemmin.
Lapselle ostin just kasan vaatteita reilulla satasella, normi hinta ois ollu yli 300.
Minun oli pakko ostaa aito turkki kirppikseltä koska lämpimät toppatakit ja uudet tekoturkitbova alennuksessakin kalliimpia kuin kirpputorilla myyty pitkä ja lämmin turkki.
Sen verran palelee, etten välitä ihmisten halveksivista katseista.
Muuten elän kyllä minimituloisen elämää. Joudun tekemään ostospäätökseni järkiperustein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun oli pakko ostaa aito turkki kirppikseltä koska lämpimät toppatakit ja uudet tekoturkitbova alennuksessakin kalliimpia kuin kirpputorilla myyty pitkä ja lämmin turkki.
Sen verran palelee, etten välitä ihmisten halveksivista katseista.
Muuten elän kyllä minimituloisen elämää. Joudun tekemään ostospäätökseni järkiperustein.
Aikanaan oikea turkis maatuu tosin kuin ympäristönsuojelijoiden vaatteet, jotka päätyvät mikromuovina ravintoketjuun.
Vaikka pakostakin, on siinä oma mielenkiintonsa, kun tosiaan riippuu itsestä, selviääkö.
Ihminen tarvitsee haasteitakin.
En osaisi arvostaa edes siedettävää toimeentuloa jollen olisi puutettakin nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että on käyhä, ei tarkoita automaattisesti sitä että pitää olla tyhmä, ap: n teksti kertoo ikävää totuutta siitä, miksi ihmiset velkaantuu.... ap, köyhänäkin voi saada säästöjä jos ei ota velkaa eikä törsää turhuuteen vain siksi että on ankeaa...
Velkaa tuli aikanaan hommattua samasta syystä. Ei sitä jaksanut joka päivä miettiä ainaista kurjuutta ja syödä halpoja juureksi sun muita. Kumma kyllä, nyt taas olen töissä maksellen velkaa pois isolla MUTTA sanalla. Rahaa jää käteen! Takaraivoon iskostui sellainen automaattinen nuukuus moodi jonka avulla viikon budjettia tulee suunniteltua ja loput siirrettyä sivuun. Mitään ylellisyyksiä, en ole hommannut joten sekin varmaan voi selittää liikenevän rahavaran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se että on käyhä, ei tarkoita automaattisesti sitä että pitää olla tyhmä, ap: n teksti kertoo ikävää totuutta siitä, miksi ihmiset velkaantuu.... ap, köyhänäkin voi saada säästöjä jos ei ota velkaa eikä törsää turhuuteen vain siksi että on ankeaa...
Moni köyhä on alunperin köyhistä oloista ja velan saaminen voi olla kuin mannaa taivaasta, jos on elänyt luottotiedottomien vanhempien lapsena jatkuvassa köyhyydessä. Ei velkakierteeseen päätyäkseen tarvitse edes olla tyhmä, riittää jos on sopivasti impulsiivinen ja ei täysin ymmärrä rahankäyttöä kun ei ole sitä kunnolla oppinut. Vai ovatko esim. peliriippuvaisetkin ihan vaan tyhmiä? Ylipainoiset lihavia ihan vaan tyhmyyttään?
13, tekösyitä, kukaan ei pakota ottaa velkaa ja itsensä voi tehdä luottotiedottomaksi. Puhe oli NYT köyhyydestä, ei sairaudesta. Älä ala martyyripaskaa suoltamaan. Jos ihminen ON tyhmä, en ala säälipisteitä hänen "koyhyydelle" antamaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä avaus, et vaan olisi ap saanut kertoa tuhlailusta ja velasta koska se on nyt keskustelun keskipiste vaikka olet todistetusti oppinut läksysi. Tuhlaileva ja velkaa ottava köyhä kun on moraaliton köyhä eikä sellainen Oikea Köyhä, joka kulkee lumpuissa, ei omista tietokonetta eikä älypuhelinta ja käyttää aikansa keräten tyhjiä pulloja, marjoja ja sieniä. Rahaton hän on vain sen vuoksi, että menetti miehensä syövälle ja yrityksensä 90-luvun lamalle, ja on työkyvytön liikuntavamman vuoksi. Toimeentulotukea hän ei nosta, koska on moraalinen ihminen eikä tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
13, tekösyitä, kukaan ei pakota ottaa velkaa ja itsensä voi tehdä luottotiedottomaksi. Puhe oli NYT köyhyydestä, ei sairaudesta. Älä ala martyyripaskaa suoltamaan. Jos ihminen ON tyhmä, en ala säälipisteitä hänen "koyhyydelle" antamaan..
Hakiko ap säälipisteitä? Minusta aloituksessa on kuvattu hyvin se, kuinka näköalattomaksi köyhyysrajalla ja tukien varassa elävänä voi ihminen tulla, mutta kuinka omia voimavaroja voi oppia suuntaamaan järkevään rahankäyttöön menneisyyden tyhmistä valinnoista huolimatta.
Jotkuthan oppivat käyttämään rahaa vasta pyristellessään irti velkaloukusta. Onko siinä jotain hävettävää?
Vierailija kirjoitti:
13, tekösyitä, kukaan ei pakota ottaa velkaa ja itsensä voi tehdä luottotiedottomaksi. Puhe oli NYT köyhyydestä, ei sairaudesta. Älä ala martyyripaskaa suoltamaan. Jos ihminen ON tyhmä, en ala säälipisteitä hänen "koyhyydelle" antamaan..
Kyse olikin köyhyydestä, ei velasta. Itse veit keskustelun sivuraiteille.
Verrattuna mihin? Jos ostaisin kauppareissuilla kaiken mitä ennen,tilisaldo pysyisi samana.Jonain päivänä pitää kuitenkin vaihtaa autoa ja varautua siihen.
Alue: Aihe vapaa
Niin, otitte velkaa ja hasssasitte rahaa turhuuteen kun olitte "köyhiä" just.