Puolisolla epävakaa persoonallisuus häiriö

Olen helpottunut ja samalla kauhuissani puolisoni diagnoosista. Mieheni käytös on ollut lähes identtistä, millaiseksi häiriötä kärsivän käytöstä kuvaillaan. Hävettää myöntää että olen salaa helpottunut siitä että en ole oikeasti niin vaikea ja kaikki suhteenne ongelmat vain minusta johtuvia, kuten mies on tähän asti väittänyt. Toki syytä on minussakin mutta diagnoosi toi selkeyden siihen miksi suhteemme on ollut tällaista älytöntä vuoristorataa jossa minä ikäänkuin kävelen jatkuvasti munankuorilla, ettei mies vaan ärsyyntyisi ja kilahtaisi. Olen ollut todella turhautunut miehen olemattomasta stressin sietokyvystä, pienikin takapakki töissä on saanut miehen maailman romahtamaan ja minä olen yrittänyt korjata hänen oloaan ja vakuutellut ettei maailma siihen kaadu. Mieheni ei pitäisi missään nimessä olla todella vastuullisissa johtotehtävissä olemattoman stressin sietokykynsä kanssa enkä voi kuin ihmetellä miten hän on onnistunut vuosia töissään kuitenkin erinomaisesti.
Rakastan häntä syvästi, hän on kaikesta huolimatta hyvä, rakastava, luotettava mies, joka on paras ystäväni. Parisuhteen alusta asti oli selvää että helppoa tästä ei tule mutta vuosia meni suht ok. Nyt vasta viimeisen vuoden aikana homma on levinnyt käsiin ja olen joutunut miettimään avioeroa miehen äärimmäisen impulsiivisen käytöksen, raivareiden, kaikkien riitojen ja sanottujen asioiden lakasemisesta maton alle niin kuin mitään ei olisikaan ( kuuluu taudin kuvaan) johdosta. Tuntuu että olen uuupunut tähän ja siksi luovuttaminen on käynyt mielessä.

Miehen diagnoosi toi kuitenkin ymmärryksen siihen että mies ei olekaan "oikeasti" sellainen, ja apua voi saada. Miten te, joilla on puolisona tai lähipiirissä ko häiriöstä kärsiviä ihmisiä, olette selvinneet? Onko vinkkejä siihen, miten minun kannattaisi toimia? Onko vertaistukea jossain tarjolla? Olen aika uupunut tästä pitkään jatkuneesta vuoristoradasta jossa miehen käytös on ollut aivan kohtuutonta ja uupumus alkaa olla jo arkielämää rasittavaa kohdallani. Vaikkka onkin itsekästä vikistä tällaisesta kun toisella on vakava mielisairaus.

Olen kiitollinen kaikista vertaiskokemuksista ja vinkeistä.