Vanhuudelle ei voi mitään, vaikka olisi kuinka monta hoitajaa ympärillä

Niin, lisäksi harva vanhus haluaa oikeasti esim. ulkoilemaan. Muistisairaalle jo parkkipaikkakin on uusi, pelottava ympäristö. 

Ei tuo ole vanhuutta vaan dementiaa tai psykoosia. Ja heillekin on tärkeää viriketoiminta. Jos ei reagoi mihinkään, on aivokuollut.

Oletteko koskaan olleet missään tekemisissä vanhusten kanssa? Ei nimittäin pidä paikkaansa.

Jotkut omaiset on uskomattoman huonoja havaitsemaan omaisensa todellista tilaa, vaan syyttävät herkästi hoitajia. Usein niin että vanhus puhuu mitä sylki suuhun tuo ja omainen ottaa tämän totena ja käy silmät leimuten hoitajia moittimaan vaikka todellisuudessa vanhus on kovaa vauhtia luisumassa jonnekkin kauas pois.

Näinhän se on. Muutenkin omaiset marisee ihan liikaa yleensä.. se on potilas kota hoidetaan eikä omaiset, vaikka tottakai pyritään huomioimaan kaikki osapuolet joten kuten. Kuitenkin jos potilas on tyytyväinen niin se on pääasia ja omaisten on turha marista.

Olin aikoinaan kotihoidossa töissä ja siellä oli paljonkin tilanteita, että asiakas itse oli hyvinkin tyytyväinen kotihoitoon, mutta omaiset ne jaksoi valittaa ihan kaikesta. Niin kauan ku asiakas on tyytyväinen niin ok. Asiakas on se ykkönen, ei omaiset.

Potilaiden/asiakkaiden kanssa on itse asiassa hyvin harvoin mitään ongelmaa.. yleensä omaiset on hankalia jos jotkut.. toki löytyy paljon myös todella mukavia omaisia.

Vierailija kirjoitti:

Niin, lisäksi harva vanhus haluaa oikeasti esim. ulkoilemaan. Muistisairaalle jo parkkipaikkakin on uusi, pelottava ympäristö. 

Höpö höpö. Nimenomaan muistisairaita myös erittäin tärkeää käyttää ulkona.

Puhtaus ja ravinto kuuluu oli vanhus missä kunnossa hyvänsä! Hoivakodeissa ei enää jenkkaa vedetä,kotona pidetään niin kauan,että laitokseen päästyä ihminen ei muuta vaadi kuin hoivaa, ne välttämättömät, nythän ei ole saanut sitäkään

Vierailija kirjoitti:

Niin, lisäksi harva vanhus haluaa oikeasti esim. ulkoilemaan. Muistisairaalle jo parkkipaikkakin on uusi, pelottava ympäristö. 

Siis pitäisikö iäkkäät ja muistisairaat vaan ylilääkitä ja jättää sängyn pohjalle makaamaan? Mahdollisimman vähän vaivaa hoitajille? Ihan oikeasti.. he on ihmisiä.

Itse olen ollut muistisairaita ryhmäkodissa ja vanhainkodissa harjoittelussa opiskeluni alkutaipaleella. Kyllä käytin niin monia asukkaita ulkona kun vain mahdollista.. siis kaikkia asukkaita, joiden kunto antoi mahdollisuuden ulkoilulle. Ja tykkäsivät muuten ihan älyttömästi! Eräänkin mummon kanssa olin varmaan tunnin ulkona keväisessä auringossa ja yhdessä kuunneltiin lintujen laulua. Ulkoilu piristi ihan älyttömästi asukkaita...

Muutenkin kaikkea viriketoimintaa pyrittiin järjestämään mahdollisimman paljon. Tottakai löytyy myös heitä, joiden kunto ei enää anna millään periksi. Kuitenkin kaikki asukkaat joilla vaan oli mitään mahdollisuutta ulkoiluun tai viriketoimintaan, otettiin aina mukaan! Kovasti tykkäsivät. Muutenkin järjestettiin paljon kaikkea mukavaa ohjelmaa. Nämä vanhat ihmiset ansaitsee hyvän, inhimillisen loppuelämän. Kamalaa jos jätetään vaan sänkyyn makaamaan ylilääkittynä ja odottamaan loppua, ihan kamalaa.

Sukulaiset voivat vierailla vanhuksen luona laitoksessa ja voivat käyttää myös ulkona, jos vain vanhus on siihen valmis.

Dementoituneillakin voi olla selviä hetkiä. Syynä sekavuuteen voi myös olla jokin vielä korjattavissa oleva aineenvaihdunnallinen tila tai sitten tosiaan aivosairaus.  Lääkityksen säätäminen saattaa selkiyttää pään. Joskus voidaan pitää dementoituneena, vaikka tarkemmalla hoidolla ei sitä olisikaan. 

No sanotaan sitten näin. Jos ympärillä on tarpeeksi hoitajia, eikä vain kahta huolehtimassa kahdestatoista asukkaasta niin apu on lähellä, jos joku huonokuntoinen lähtee harhailemaan ja kaatuu. Hoitajamitoituksissa on kyse myös siitä, että näiden vanhusten tarpeista huolehditaan ja niihin vastataan. Mutta jos ollaan näillä minimitoituksilla - siitä seuraa automaattisesti, että kaikenlaiset turvallisuusriskit kasvavat.

Tyypillisessä iltavuorossa hoitajapari lähtee viemään yhtä asukasta iltatoimiin. Käytössä on nostolaitteita, joita käytettäessä on oltava vähintään se kaksi hoitajaa. Yksin hoitaja ei saa lähteä siirtämään vanhusta. Tämä tarkoittaa sitten sitä, että molemmat hoitajat ovat kiinni siellä yhdessä asukashuoneessa. Jos joku niistä yhdestätoista muusta sillä välin lähtee hortoilemaan omin päin osastolla - se on aina turvallisuusriski. Miten enemmän asukkaita - sitä vaikeampi paletti pitää koossa liian pienellä miehityksellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, lisäksi harva vanhus haluaa oikeasti esim. ulkoilemaan. Muistisairaalle jo parkkipaikkakin on uusi, pelottava ympäristö. 

Siis pitäisikö iäkkäät ja muistisairaat vaan ylilääkitä ja jättää sängyn pohjalle makaamaan? Mahdollisimman vähän vaivaa hoitajille? Ihan oikeasti.. he on ihmisiä.

Itse olen ollut muistisairaita ryhmäkodissa ja vanhainkodissa harjoittelussa opiskeluni alkutaipaleella. Kyllä käytin niin monia asukkaita ulkona kun vain mahdollista.. siis kaikkia asukkaita, joiden kunto antoi mahdollisuuden ulkoilulle. Ja tykkäsivät muuten ihan älyttömästi! Eräänkin mummon kanssa olin varmaan tunnin ulkona keväisessä auringossa ja yhdessä kuunneltiin lintujen laulua. Ulkoilu piristi ihan älyttömästi asukkaita...

Muutenkin kaikkea viriketoimintaa pyrittiin järjestämään mahdollisimman paljon. Tottakai löytyy myös heitä, joiden kunto ei enää anna millään periksi. Kuitenkin kaikki asukkaat joilla vaan oli mitään mahdollisuutta ulkoiluun tai viriketoimintaan, otettiin aina mukaan! Kovasti tykkäsivät. Muutenkin järjestettiin paljon kaikkea mukavaa ohjelmaa. Nämä vanhat ihmiset ansaitsee hyvän, inhimillisen loppuelämän. Kamalaa jos jätetään vaan sänkyyn makaamaan ylilääkittynä ja odottamaan loppua, ihan kamalaa.

No opiskelijan ominaisuudessa on ehkä mahdollista kun on tämä yksi ylimääräinen käsipari ulkoiluttaa. Mutta miten minimimiehityksellä voi yksi hoitaja häipyä  yhden asukkaan kanssa ulos ja jättää kolleega pärjäämään kaikkien muiden kanssa? Osastolla on aina oltava jonkun.

Varautuminen vanhuuteen. Riittävän iso tv ja lyhyt matka vessaan. Mukavin nojatuoli mitä rahalla saa.

Jos rahaa riittää niin hummati, hummati. Ei sitä mukaan saa.

Perushoitoa. Kaikki asian äärellä olevat tietävät mitä se tarkoittaa. Hoitokotiin ei voi ottaa henkilöitä, jotka eivät voi huolehtia perusasioisa itse: wc käynti, ruoan syöminen , pukeminen auttaen, pesut auttaen.

He kuuluvat sairaalaan ympärivuorokautiseen hoitoon. Eivät hoitokotiin jollei siellä ole sitten hoitajia joka lähtöön ja aina paikalla.

Vierailija kirjoitti:

Perushoitoa. Kaikki asian äärellä olevat tietävät mitä se tarkoittaa. Hoitokotiin ei voi ottaa henkilöitä, jotka eivät voi huolehtia perusasioisa itse: wc käynti, ruoan syöminen , pukeminen auttaen, pesut auttaen.

He kuuluvat sairaalaan ympärivuorokautiseen hoitoon. Eivät hoitokotiin jollei siellä ole sitten hoitajia joka lähtöön ja aina paikalla.

Jaaha. Oletkohan koskaan käynyt missään hoitokodissa? Valtaosa hoitokotiin tulevista asukkaista on siellä, koska eivät pärjää kotona yksin noissa mainitsemissasi asioissa. Muistisairaus vaikeuttaa monen toimintakykyä huomattavasti, vaikka sitten kävelisi vielä omilla jaloilla. Tyypillisellä hoitokodin asukkaalla on jokin muistisairaus. Sitten on sellaisia joilla toinen puoli halvaantunut infarktin jäljiltä, sydänsairautta, verenpainetautia, ei kuule tai näkö mennyt. Muistisairaus edetessään vaikuttaa siten, että asukas ei enää pysty nielemään puhumattakaan siitä, että syömisen motoriikka onnistuisi ollenkaan.

Miten sairaalat pystyisivät sitten hoitamaan tämän koko ajan paisuvan  monisairaiden vanhusten määrän? Miten sairaalat pystyisivät enää hoitamaan ketään muuta?

Vanhuudelle ei voi mitään, tietenkään. Mutta sille voi, kuinka hyvin vanhusta kohdellaan. Ei tartte mennä letkajenkkaa. Vaan kuunnella mitä ihminen haluaa. Sydämellä, jos ei ole sanoja jäljellä.