Minä pistän mieluummin esim. 6000e ikimuistoiseen häämatkaan kuin

Minä nautin kovasti hääjuhlastamme, jossa kestitsimme sekä sukulaisia että kavereita. Häämatkan teimme Pariisiin (oli osittain lahja anopilta).

Nauttikaa lomastanne! 8)

Mutta kukin tyylillään! Olisihan se kiva juhlistaa häitä myös isommalla porukalla ja kestitä kaikki kunnolla. Mutta valitsimme toisin.

Enkä koskaan ole häistä unelmoinut prinsessatyyppi ollut, ennen häitä OLISIN voinut toimia samoin kuin ap. Mies halusi häät ehdottomasti. Yllätyin siitä, miten paljon hyvyyttä, rakkautta ja kauneutta saimme kokea hääpäivänämme - kohtasimme ympärillä olevat ihmisemme jotenkin todella kokonaisvaltaisesti. Häämme eivät kuitenkaan olleet tyypilliset kirkko-seuraintalo-kermakakku -juhlat, mikä varmasti vaikutti asiaan. Vieraita kertyi sata, vaikka lähestulkoon jokainen heistä oli meille henkilökohtaisesti tärkeä - velvollisuusvieraita ei kutsuttu juuri lainkaan (" juuri" -sana sisältää joitain aveceja, joiden kutsumatta jättämisellä ei olisi tietenkään haluttu loukata tai juhlamieltä vähentää). Ennen häitä olimme kerineet moneen kertaan auki sen, miksi haluamme naimisiin, miksi häät järjestetään ja miksi taas ei. Jätimme pois kaiken sellaisen, jolla ei ollut meille henkilökohtaista merkitystä (kirkon, riisinheiton ym. ym.) ja lisäsimme sellaista, mikä oli meille valtavan tärkeää (esiintyjät, puheet, yhdessä tekemisen, talkoot jne.).



Häiden jälkeen lähdimme kahden viikon unelmien häämatkalle - viikot olivat elämäni tähän asti hienoimpia. Häämatkalla auttoivat kovasti lahjaksi saadut eurot, joita saimme melkoisen paljon huolimatta siitä, ettemme olleet lahjapyyntöjä esittäneet.



Arjessa olemme köyhiä opiskelijoita, jotka toteuttivat edellä mainitun säästämällä, talkoilla ja asenteella. Kokemusteni jälkeen lähes harmittaa niiden puolesta, joille häät merkitsevät vain " sukulaisten kestittämistä" . Ymmärrän, jos häiden järjestäminen monestakin eri syystä ei tunnu itselle luontevalta - ne nimittäin EIVÄT ole pakkojuhla ja ne todella voi myös jättää järjestämättä - mutta jos kyse on " en nyt ainakaan sukulaisia ala kestittää, kaikki mulle itselle tänne ja nyt heti" -asenteesta, jää kyllä paljosta paitsi elämässään.

Itse tykkään käydä häissä - vieraana. Ajatus suurista häistä ja itsestäni niiden keskipisteenä sen sijaan ei kiehtonut. Itse leikittelin samanlaisella ajatuksella kuin ap. Mutta minusta tulikin äiti ennen kuin morsian. Niinpä päädyimme menemään vihille samalla kun lapsi kastettiin. Ja olen hyvin tyytyväinen päätökseemme. Häät/ristiäiset olivat ihana lämmin tilaisuus, jossa olivat ihan oikeasti vain ne meille rakkaimmat ihmiset eikä ketään ylimääräistä. Itsekin sain nauttia juhlista, kun kaikki aika ei mennyt hermoiluun. Ja sen kokoluokan juhlat eivät syöneet budjettiakaan liikaa. Häämatka on vielä tekemättä, mutta sen ehtii sitten, kun lapsi on vähän isompi.



Tehkää niin kuin teille parhaiten sopii! Isot häät on ok, jos niistä nauttii ja sellaiset haluaa. Jos taas ei halua, niin ei sellaisia kyllä pelkästään hyvien bileiden toivossa tai sukulaisia miellyttääkseen kannata pitää.