Lue keskustelun säännöt.
Saitko itse lapsena päättää hiuksistasi?
26.01.2019 |
Tai edes teininä? Vai sanelivatko vanhempasi tarjasti partureille mitä pitää tehdä?
Kommentit (8)
En saanut todellakaan. Jos yritin jotain sanoa millaisen haluan, niin se meni ihan kuuroille korville. Äiti alkoi jo pari viikkoa ennen parturireissua kertomaan naapureille millainen kampaus meidän "Lissulle" seuraavaksi tulee. Ja mitään ei minulta kysytty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei olisi ollut rahaa partureihin, mutta ihan sain itse sanoa, paljonko ja kuinka usein keittiösaksilla hiuksistani pätkittiin.
Tottakai sain. Ei mun vanhemmat mitään hirviöitä olleet.
En saanut. Olen 60-luvun alussa syntynyt, eikä ainakaan meilläpäin silloin lapset saaneet mitään mielipiteitään sanoa. Se oli periaatekysymys silloin. Jos käytiin ravintolassa syömässä niin silloinkaan en koskaan saanut päättää itse mitä syön.
En saanut. Vanhemmat jostain syystä inhosivat pitkiä hiuksia, joten minulla oli aina lyhyt polkka. Inhosin sitä yli kaiken.
Joskus teininä totesin, että nyt kasvatan, ihan sama mitä tuumitte. Hirveä sotahan siitä tuli, mutta pitkät kasvatin.
Joo, mun vanhemmat olivat muutenkin melkoisia ihmishirviöitä, joita en ole 18v synttäreiden jälkeen nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain. Ite sain kampaajan tuolissa kertoo toiveeni, toki kampaaja sitten käytti niihin ammattilaisen silmää toteutuksessa. Ja väriä ei tietenkään ennen yläastetta. Täti oli kampaaja, niin välillä hän saatyo kyllä kysyä saako mua käyttää jonkun uuden tyylin "treenaamiseen" joten joskus oli myös uus tyyli ennen ketään muuta.
En saanut. Äitini leikkasi itse päätti. Jos valitin hiustenleikkuusta sain selkääni. Parturiin meneminen ei tullut kyseeseenkään. Hiustyyli oli aina sama koneella vedetty siili, koulussa minua kiusattiin sen takia.
Teininä päätin itse. Nuorempana ei kiinnostanut minkälainen tukka oli ja mutsi sai vapaat kädet.