Tykkäätkö sellaisesta kirjoitustyylistä joka on sutkautuksia täynnä?
Esim: Päätin sitten fiksuna likkana kokeilla korkeamman tahon luottoa ja lähdin liukkailla kohti koulua pelkillä tennareilla ja ilmeisesti välit yläkertaan olivat kunnossa kaikista sunnuntaikirkon käymättä jääneistä tuokioista huolimatta kun onnistuin 100 metrin matkan selvittämään tulevaa sotea rasittamatta ja vastaantulevien hölmistyneiden katselijoiden tulevaa veroprosenttia nostattamatta. Saapuessani myöhässä luokkaan muiden kunnon kasvatuksen saaneiden joukkoon, ope pidätteli naurua mutta näin kyllä kuinka ajatteli mielessään höpsö likka mutta muuten mukava.
Kommentit (10)
Yleensä tykkään. Soinin sutkautuksista en tykkää, kun ne on jotenkin niin väkisin väännettyjä ja vanhan ihmisen tosi suppeaan maailmankuvaan perustuvia.
Sopii paikallisradion juontajan mukahauskaksi taustahöpinäksi mutta kirjoitettuna lähinnä vain rasittavaa.
En pidä. Nautin ytimekkäästä ilmaisusta, ja eleettömästikin voi sanoa paljon.
Esimerkiksi kolmen sanan surullinen tarina:
Myydään potkupuku. Käyttämätön.
***
Tuosta samasta asiastahan voisi kirjoittaa ummet ja lammet; miten on tuskaa ja hirveää ja kuinka tästä selviää. Minusta on kuitenkin tyylikästä, että luottaa lukijaansa niin paljon, ettei kirjoita itsestäänselvyyksiä auki.
En, lähinnä myötähäpeä herää kun lukee tuon kaltaista tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
En pidä. Nautin ytimekkäästä ilmaisusta, ja eleettömästikin voi sanoa paljon.
Esimerkiksi kolmen sanan surullinen tarina:
Myydään potkupuku. Käyttämätön.
***
Tuosta samasta asiastahan voisi kirjoittaa ummet ja lammet; miten on tuskaa ja hirveää ja kuinka tästä selviää. Minusta on kuitenkin tyylikästä, että luottaa lukijaansa niin paljon, ettei kirjoita itsestäänselvyyksiä auki.
Minäkin tykkään enemmän ns riisutusta ilmaisusta. Teksti missä korostetaan omaa näppäryyttä oksettaa, tekstin tarkoitus ei ole silloin tuottaa lukunautintoa lukijalle vaan korostaa omaa itseä.
En tiedä mikä tuossa esimerkkitekstissä oli "sutkautus". Lähinnä se oli sekavaa, jaarittelevaa ja vaikealukuista tekstiä.
Liikaa sälää. Rasittava, ei edes hauska. Ne käyttää huumoria ja sukkeluuksia, jotka sen osaa. Kirjoittaminen ja tarinankerronta ovat taitolajeja!
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä tuossa esimerkkitekstissä oli "sutkautus". Lähinnä se oli sekavaa, jaarittelevaa ja vaikealukuista tekstiä.
Onhan siinä muka hauskoja tilannekuvauksia.
Juu, rasittavia ovat sellaiset, jota vääntävät väkisin vitsiä jostain ihan tavallisesta asiasta. Esimerkiksi Jone Nikula on hyvä esimerkki tällaisesta. Jauhaa kolme minuutia siitä, että ulkona on pakkasta, kun jokainen mahdollinen kielikuva ja nokkeluus pitää saada mahdutettua siihen lauseeseen.
Rasittavaa lukea jos jatkuvaa. Piristää, jos harkitusti käytetty.