Lue keskustelun säännöt.
Ysiluokkalainen ilman mitään näkemystä tulevaisuudesta
23.01.2019 |
Kun olen kysynyt mihin tämä haluaa peruskoulun jälkeen, vastaus on aina että ei tiedä. Valintaa vaikeuttaa erittäin kaksijakoinen koulumenestys: Joissakin aineissa hän on todella hyvä, ja tekee jopa lukion tehtäviä koska peruskoulun tehtävät eivät haasta enää. Jotkut aineet taas ovat ihan tavattoman vaikeita. Ja tietysti se kiinnostuksen puute. Kun MIKÄÄN ei vain kiinnosta, niin vaikea siitä on mitään lähteä ehdottamaankaan.
Kommentit (35)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sitten voi varmaan mennä luokioon miettimään että mitä tekee. Vanhemman on aika turha alkaa ehdottelemaan, mutta yhdessä voitte varmaan tutkia eri vaihtoehtoja. Tai sitten jos sellainen teini on että ei ala sun kanssa keskustelemaan noista jutuista niin tulostat sille vaikka eri koulutuksista tietoa ja ojennat käteen niin kyllä se niihin todennäköisesti omassa rauhassa tutustuu. Ahdistava tilanne tuo ton ikäiselle on, mutta sinä tunnet lapsesi parhaiten ja tiedät minkälaista apua hän suostuu ottaan vastaan tossa tilanteessa.
En minäkään tiedä mikä ois se unelma-ammatti tai tulevaisuus, mietin asiaa joka ikinen päivä.
Käyn työssä jota inhoan jotta pystyn elämään.
Ja ikää on 43.
Olen suunnattoman kateellinen kaikille jotka kertovat tienneensä jo lapsena mitä haluavat.
Mitä sitä tuossa vaiheessa alkaa hoppuilemaan. Ellei oo selvillä mitä haluaa niin lukioon jos matematiikka ja fyke vahvoja ja muutenkin sinne miettimään jos sitten selviää.
Vierailija kirjoitti:
Lukuaineiden keskiarvo?
8.8 -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika suuri osa lukiosta pääsevistäkään ei vielä tiedä, mistään mitään, joten ei kannata olettaa peruskoululaiseltakaan moista tietämystä. Ja aika moni vaihtaa alaa ja suuntaustaa vielä ammattiopintojenkin aikana, tai jopa myöhemmin aikuisena. Joten sanoisin yleisohjeeksi: kiinnostu opiskelusta, ja opiskele itseäsi kiinnostavia asioita.
Vierailija kirjoitti:
No sitten voi varmaan mennä luokioon miettimään että mitä tekee. Vanhemman on aika turha alkaa ehdottelemaan, mutta yhdessä voitte varmaan tutkia eri vaihtoehtoja. Tai sitten jos sellainen teini on että ei ala sun kanssa keskustelemaan noista jutuista niin tulostat sille vaikka eri koulutuksista tietoa ja ojennat käteen niin kyllä se niihin todennäköisesti omassa rauhassa tutustuu. Ahdistava tilanne tuo ton ikäiselle on, mutta sinä tunnet lapsesi parhaiten ja tiedät minkälaista apua hän suostuu ottaan vastaan tossa tilanteessa.
Ainoa ongelma on, että pelkään että lukio jäisi motivaation puutteen vuoksi kesken, jolloin amis voisi olla parempi. Tietyissä aineissa lapsella on ihan selkeä motivaatio-ongelma: esim ruotsi oli 6. Äidinkielen opettajan kanssa on monesti käyty keskusteluja kun nuori ei suostu lukemaan kirjoja joita tunnilla pitäisi lukea, vaan pitää lukemista tylsänä ja mielenkiinnottomana. Jos ei tee mitään, niin eipä lukiostakaan valmistu.
Lapsen vahvuudet ovat matematiikka ja biologia, minkä vuoksi olen pohtinut myös voisiko laborantin tutkinto sopia hänelle. Siitä voisi sitten jatkaa amikseen, ja jos tutkinnossa olisi enemmän asioita mitä lapsi pitää siedettävinä, niin ehkä se tutkinto tulisi suoritettua todennäköisemmin.-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai olet ap kärryillä muutoksista opiskelijavalinnoista lukion jälkeen? Ei tarvitse menestyä kaikissa aineissa vaan niissä, jotka kirjoitetaan. Jos siis haluaa optimoida. Keskiarvolla ja numeroilla ei ole merkitystä vaan kirjoitettujen aineiden arvosanoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten voi varmaan mennä luokioon miettimään että mitä tekee. Vanhemman on aika turha alkaa ehdottelemaan, mutta yhdessä voitte varmaan tutkia eri vaihtoehtoja. Tai sitten jos sellainen teini on että ei ala sun kanssa keskustelemaan noista jutuista niin tulostat sille vaikka eri koulutuksista tietoa ja ojennat käteen niin kyllä se niihin todennäköisesti omassa rauhassa tutustuu. Ahdistava tilanne tuo ton ikäiselle on, mutta sinä tunnet lapsesi parhaiten ja tiedät minkälaista apua hän suostuu ottaan vastaan tossa tilanteessa.
Ainoa ongelma on, että pelkään että lukio jäisi motivaation puutteen vuoksi kesken, jolloin amis voisi olla parempi. Tietyissä aineissa lapsella on ihan selkeä motivaatio-ongelma: esim ruotsi oli 6. Äidinkielen opettajan kanssa on monesti käyty keskusteluja kun nuori ei suostu lukemaan kirjoja joita tunnilla pitäisi lukea, vaan pitää lukemista tylsänä ja mielenkiinnottomana. Jos ei tee mitään, niin eipä lukiostakaan valmistu.
Lapsen vahvuudet ovat matematiikka ja biologia, minkä vuoksi olen pohtinut myös voisiko laborantin tutkinto sopia hänelle. Siitä voisi sitten jatkaa amikseen, ja jos tutkinnossa olisi enemmän asioita mitä lapsi pitää siedettävinä, niin ehkä se tutkinto tulisi suoritettua todennäköisemmin.-Ap
Anteeksi tarkoitin tietysti että voisi jatkaa ammattikorkeakouluun. -Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten voi varmaan mennä luokioon miettimään että mitä tekee. Vanhemman on aika turha alkaa ehdottelemaan, mutta yhdessä voitte varmaan tutkia eri vaihtoehtoja. Tai sitten jos sellainen teini on että ei ala sun kanssa keskustelemaan noista jutuista niin tulostat sille vaikka eri koulutuksista tietoa ja ojennat käteen niin kyllä se niihin todennäköisesti omassa rauhassa tutustuu. Ahdistava tilanne tuo ton ikäiselle on, mutta sinä tunnet lapsesi parhaiten ja tiedät minkälaista apua hän suostuu ottaan vastaan tossa tilanteessa.
Ainoa ongelma on, että pelkään että lukio jäisi motivaation puutteen vuoksi kesken, jolloin amis voisi olla parempi. Tietyissä aineissa lapsella on ihan selkeä motivaatio-ongelma: esim ruotsi oli 6. Äidinkielen opettajan kanssa on monesti käyty keskusteluja kun nuori ei suostu lukemaan kirjoja joita tunnilla pitäisi lukea, vaan pitää lukemista tylsänä ja mielenkiinnottomana. Jos ei tee mitään, niin eipä lukiostakaan valmistu.
Lapsen vahvuudet ovat matematiikka ja biologia, minkä vuoksi olen pohtinut myös voisiko laborantin tutkinto sopia hänelle. Siitä voisi sitten jatkaa amikseen, ja jos tutkinnossa olisi enemmän asioita mitä lapsi pitää siedettävinä, niin ehkä se tutkinto tulisi suoritettua todennäköisemmin.-Ap
Anteeksi tarkoitin tietysti että voisi jatkaa ammattikorkeakouluun. -Ap
No. ammattikorkeaan päästäkseen pitäisi olla suoritettuna joko lukio ja kirjoittanut ylioppilaaksi ta ammattikoulsuta perusasteen tutkinto suoritettuna. - Mutta tämä ei nyt ollut poinnti vaan kysymys. Löytyisiköhän kunnastanne kymppiluokkaa, joka saattaisi toimia aika lisänä. Toisaalta lukioon meno saattaisi olla ihan hyvä vaihtoehto siksi, että se on luonteeltaan enempi yleissivistävä ja antaa siten mahdollsiuuden jatkaa keskimäärin paremmin jatko-opintoihin kuin vain ammattikoulun pohjalta, jonka kautta taas enempi on tavoite siirtyä työelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten voi varmaan mennä luokioon miettimään että mitä tekee. Vanhemman on aika turha alkaa ehdottelemaan, mutta yhdessä voitte varmaan tutkia eri vaihtoehtoja. Tai sitten jos sellainen teini on että ei ala sun kanssa keskustelemaan noista jutuista niin tulostat sille vaikka eri koulutuksista tietoa ja ojennat käteen niin kyllä se niihin todennäköisesti omassa rauhassa tutustuu. Ahdistava tilanne tuo ton ikäiselle on, mutta sinä tunnet lapsesi parhaiten ja tiedät minkälaista apua hän suostuu ottaan vastaan tossa tilanteessa.
Ainoa ongelma on, että pelkään että lukio jäisi motivaation puutteen vuoksi kesken, jolloin amis voisi olla parempi. Tietyissä aineissa lapsella on ihan selkeä motivaatio-ongelma: esim ruotsi oli 6. Äidinkielen opettajan kanssa on monesti käyty keskusteluja kun nuori ei suostu lukemaan kirjoja joita tunnilla pitäisi lukea, vaan pitää lukemista tylsänä ja mielenkiinnottomana. Jos ei tee mitään, niin eipä lukiostakaan valmistu.
Lapsen vahvuudet ovat matematiikka ja biologia, minkä vuoksi olen pohtinut myös voisiko laborantin tutkinto sopia hänelle. Siitä voisi sitten jatkaa amikseen, ja jos tutkinnossa olisi enemmän asioita mitä lapsi pitää siedettävinä, niin ehkä se tutkinto tulisi suoritettua todennäköisemmin.-Ap
Mutta mitä sitten vaikka lukio jäisi kesken? Voihan sitä koulua vaihtaa vaikka vuoden jälkeen jos siltä tuntuu, siinä ajassa kyllä ehtii miettiä että mitä tekee. Eiköhän se että tekee edes jotain ja vaihtaa tarvittaessa ole parempi kuin se että ei tee mitään. Ei sillä lapsella ole mikään kiire tehdä nyt samantien sitä koko loppuelämän valintaa vaan se voi muuttua vaikka kuinka monta kertaa :)
Tyttö on lukion ekalla ja ei vieläkään mitään käsitystä ammatista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos keskiarvo on kuitenkin noin hyvä, niin ehdottomasti lukioon miettimään jatkoa.
Kokeilemaan eri aloja käytännössä. Kokemus voi muuttaa mielipiteen ammatista.
Harva 15-16v tietää mitä haluaa, kun ei tiedä moni vanhempikaan.
Vierailija kirjoitti:
Kokeilemaan eri aloja käytännössä. Kokemus voi muuttaa mielipiteen ammatista.
Harva 15-16v tietää mitä haluaa, kun ei tiedä moni vanhempikaan.
Uteliaisuudesta kysyn, että missä 15-16 vuotias tai yleisemmin yhtään minkään ikäinen voisi avoimesti ja vapaasti kokeilla eri aloja käytännössä?
Jos ei pänttääminen kiinnosta, niin lukioon on turha mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilemaan eri aloja käytännössä. Kokemus voi muuttaa mielipiteen ammatista.
Harva 15-16v tietää mitä haluaa, kun ei tiedä moni vanhempikaan.
Uteliaisuudesta kysyn, että missä 15-16 vuotias tai yleisemmin yhtään minkään ikäinen voisi avoimesti ja vapaasti kokeilla eri aloja käytännössä?
Eipä taida sellaisia paikkoja olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilemaan eri aloja käytännössä. Kokemus voi muuttaa mielipiteen ammatista.
Harva 15-16v tietää mitä haluaa, kun ei tiedä moni vanhempikaan.
Uteliaisuudesta kysyn, että missä 15-16 vuotias tai yleisemmin yhtään minkään ikäinen voisi avoimesti ja vapaasti kokeilla eri aloja käytännössä?
Teinit ei oikein missään mut aikuinen voi mennä vaikka työkokeiluun.
No pakkoko sitä on joku kiinnostaa? Ei itseänikään kiinnostanut, eikä oikeastaan kiinnosta vieläkään. Eivät kaikki ole jotain normatiivisia "unelma-ammatista" haaveilevia suorittajia.