Uskaltaisitko yrittää toista lasta, jos esikoisella on ylivilkkausoireita?

Meillä on nelivuotias poika, joka on pienestä asti ollut haastava ja hyvin vilkas. Mitään virallista diagnoosia tai tarkempia tutkimuksia ei vielä tämän ikäiselle tehdä, mutta psykologin mukaan selviä adhd-piirteitä lapsessa on ja aika näyttää tuleeko joskus diagnoosia vai ei. Lapsi on kognitiivisilta taidoiltaan todella etevä, mutta sosiaalisissa suhteissa on isoja haasteita. Me pärjäämme tämän yhden kanssa kotona hyvin, isoimmat haasteet ovat lapsiryhmässä päivähoidossa.

Kuitenkin mietin, niin kova vauvakuume kuin minulla tällä hetkellä onkin, miten riittäisi jaksaminen, jos toisellakin lapsella olisi adhd. Tuntuu ihan hirveältä ajatukselta, ettemme saisi enää enempää lapsia, mutta pakko miettiä myös hieman järjellä tätä asiaa.

Ajatuksia muilta adhd -lapsen/lasten vanhemmilta?