Kulkeeko yliopistokoulutus ja älykkyys käsi kädessä?

Ei todellakaan.

Kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan.

Perustelut?

Ei pelkästään. Jonkinlaisesta pitkäjänteisyydestä se kyllä kertoo, mutta ei siitäkään siinämielessä että pitkäjänteinen voi olla ilman yliopistokoulutustakin.

Ei, eivät ainakaan aina. - Opiskelen yliopistolla mutta en  itse loista tai voi sanoa olevani mitenkään erityisen älykäs. Minusta on myös herttaista kun osa pitää varauksettomasti esimerkiksi (ns.) Mensan älykkyystestiä ehdottoman luotettavana älykkyyden mittarina.

Ei. Yliopistossa opiskelevat ovat varmaan keskimäärin älykkäämpiä kuin kaikki ihmiset mutta ei se yliopisto ole heidän älykkyyttään lisännyt vaan kyllä he ovat olleet keskimääräistä älykkäämpi jo ennen yliopistoon menoa.

Joten voidaan todeta että myös yliopiston ulkopuolelta on aivan mahdollista löytää jopa oikein älykäs ihminen.

Ei. Yliopistossa riittää jos on hyvä muisti (Riippuu myös alasta!)

Totta kai korrelaatio on vahva. 

Otanta on sata maisteria ja sata peruskoulun kesken jättänyttä. Ihan varmasti ensimmäinen ryhmä päihittää ÄO-pisteissä jälkimmäisen. 

Mutta poikkeamia on suuresti kakkosryhmässä. Älykäskin voi syrjäytyä syystä tai toisesta. Ensimmäisessä ryhmässä hajonta on huomattavasti pienempi. Lievästi kehitysvammainen tai edes heikkolahjainen ei voi saada ylempää korkeakoulututkintoa aikaiseksi. Eli lähdetään n. keskimääräisestä alatasolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan.

Perustelut?

Perusteluina muun muassa se, minkälaista porukkaa yliopistot ovat juuri nytkin täynnä. Oman elämänsä kroonisia ylisuorittajia, jotka naiivisti kuvittelevat olevansa eliittiä, koska sattuvat opiskelemaan jossain lääkiksessä, oikiksessa, teknillisessä kk:ssa tai kauppakk:ssa. Hädin tuskin osataan lukea, ja silti ollaan sitä mieltä että maailma on meidän. Itseriittoista ja kyvytöntä porukkaa suurin osa. Sellainen ei anna vaikutelmaa luontaisesta älykkyydestä, ainoastaan opetetusta kuuliaisuudesta ja pavlovin koiramaisuudesta.

Jos yliopistoon menään safespaceen pois pahalta maailmalta, niin ei se ainakaan älykästä ole.

Niin hyvät kuin pahatkin asiat muokkaavat maailman missä elämme, ei siihen safespacet auta, vaan niistä pitää oppia.

Pitkäjänteisyyttä se toki vaatii.

Olin älykkyystestissä yths:ssä. (epäilin, että mulla on joku hahmottamisvaikeus).

Tuloksessa sanottiin, että se vastaa hyvin keskimääräistä yliopisto-opiskelijaa.

Älykkäät ihmiset hankkivat usein yliopistokoulutuksen, mutta kaikki yliopistokoulutuksen hankkivat eivät ole älykkäitä.

Itse valmistun keväällä maisteriksi. Toki älykkyyttä löytyy, myös pitkäjänteisyyttä tämä vaatii, mutta esimerkiksi mateemaatinen älykkyyteni on aika nollissa. Yliopistostakin löytyy opiskelijoita moneen junaan!

Vierailija kirjoitti:

Ei. Yliopistossa riittää jos on hyvä muisti (Riippuu myös alasta!)

Väitän, ettei kukaan pysty selviytymään minkään alan ylemmästä korkeakoulututkinnosta pelkällä hyvällä muistilla. Kyllä siihen tarvitaan myös loogis-analyyttista ajattelukykyä, oivaltamista, asioiden yhteyksien näkemistä, jopa luovuutta.

Helpointa tätä on kokeilla suorittamalla avoimessa yliopistossa joitakin luonnontieteiden kursseja, mutta miksei myös humanististen tai yhteiskuntatieteiden.

Yliopistossa opiskelevakin voi olla ideologinen ja älyllisesti epärehellinen. Eli ei kulje.

Opiskelin itse yliopistossa ja poikani on nyt hakemassa amikseen, ei edes lukiota halua käydä. Veikkaan, että hän on paljon älykkäämpi kuin minä, sen näkee monessa jutussa, vaikkei olla testejä tehty. En väheksy yliopistoja, mutta monelle voisi antaa ajattelemisen aihetta kirja Elämän korjaajat. Se kertoo miehestä, joka työskenteli ensin oliko se nyt sähköasentajana, sitten hän kävi yliopiston ja pääsi ns. uraputkeen. Sittemmin hän vaihtoi moottoripyöräkorjaajaksi ja sanoo, että hänen nykyinen työnsä on älyllisesti haastavampaa kuin entinen ns. älyllinen työ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan.

Perustelut?

Perusteluina muun muassa se, minkälaista porukkaa yliopistot ovat juuri nytkin täynnä. Oman elämänsä kroonisia ylisuorittajia, jotka naiivisti kuvittelevat olevansa eliittiä, koska sattuvat opiskelemaan jossain lääkiksessä, oikiksessa, teknillisessä kk:ssa tai kauppakk:ssa. Hädin tuskin osataan lukea, ja silti ollaan sitä mieltä että maailma on meidän. Itseriittoista ja kyvytöntä porukkaa suurin osa. Sellainen ei anna vaikutelmaa luontaisesta älykkyydestä, ainoastaan opetetusta kuuliaisuudesta ja pavlovin koiramaisuudesta.

Hah, tämä nyt oli jo huvittava kommentti. Totta, että monella alalla voi pärjätä vain pänttäämällä, mutta esimerkiksi lääkis vaatii oikeasti älykkyyttä. Itsestäni ei ikinä olisi siihen.

Jos jokin kehittää ihmisen älyä, se lukemisen ja kirjoittamisen taito ja sitä oppii Yliopistolla, tietysti on aika alakohtaista. Esimerkiksi arkilämässä, kun puhutaan älykkyydestä kokonaisvaltaisesti tarkoittaen myös sosiaalista ja tunne älyä, kaikista akateemisista DI:T antavat mielestäni typerimmän vaikutelman. Johtuneeko tämä siitä, että opinnoissa kirjoitetaan ja luetaan vähemmän? Olen itsekin DI, joten ei ole vihapuhetta, kunhan pähkäilen.

No, ihminen voi olla jossain suhteessa hyvinkin älykäs, mutta samaan aikaan helvetin tyhmä ja kompleksinen. Joten yliopistokoulutus ei sinällään takaa mitään muuta kuin sen, että ihminen on melko tottunut puurtamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei, eivät ainakaan aina. - Opiskelen yliopistolla mutta en  itse loista tai voi sanoa olevani mitenkään erityisen älykäs. Minusta on myös herttaista kun osa pitää varauksettomasti esimerkiksi (ns.) Mensan älykkyystestiä ehdottoman luotettavana älykkyyden mittarina.

Olen samaa mieltä siitä että eivät ole ehdottoman luotettavia, nuo testit mutta ovatko sitten yliopistojen valinta testit?     Siis niitä on kuitenkin, pakko pitää vahvasti suuntaa antavina, kun parempaa ei ole.   Esimerkiksi minun lapsilla on ylempi yliopisto tutkinto ja minulla ei.  Mutta ei ne niissä testeissä minulle vielä pärjää, vaikka se päivä kyllä vääjäämättä lähestyy.