Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei esittele minua vanhemmilleen. Ikinä?
14.01.2019 |
Vuosia tässä ollaan jo seurusteltu ja pian olisi tarkoitus ostaa asunto yhdessä. Olen tavannut kaikki miehen ystävät. Hän on tavannut minun perheeni. Mutta minä en ole tavannut hänen vanhempiaan koskaan. Hän kyllä itse vierailee siellä säännöllisesti, mutta ei koskaan pyydä minua mukaan. Minulla on todella paha mieli asiasta, syytän jo itseäni, että mikä minussa on vikana jos en kelpaa hänen perheelleen? Olen sanonut asiasta miehelle mutta mikään ei ole muuttunut, vaikka aina lupaa että ensi kerralla sitten. Mutta ei kuitenkaan koskaan pyydä mukaan.
Miten tähän pitäisi suhtautua? Vai lopetanko vaan odottamisen? Mielipiteitä olisi kiva kuulla asiasta..
Kommentit (35)
Mitä ihmettä hän voisi salata? Minustakin todella, TODELLA outoa, en kertakaikkiaan keksi mitään järkevää selitystä. Miehen kertoman mukaan vanhemmissa ei ole mitään "vikaa", normaaleja työssä käyviä ihmisiä..
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä, että miehelläsi on ystäviä ja olet heitä voinut tavata. Hyvä on myös se,, että mies itse on yhteyksissä vanhempiinsa. Itselle tulee mieleen, että mies pelkää jonkin asian paljastuvan ja hän haluaa estää sen tapahtuvan. - Oletko koskaan harkinnut, että voisit itse olla aloitteellinen ja kutsua miehen vanhemmat käymään teillä? Inhottava dilemma yht -kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä hän voisi salata? Minustakin todella, TODELLA outoa, en kertakaikkiaan keksi mitään järkevää selitystä. Miehen kertoman mukaan vanhemmissa ei ole mitään "vikaa", normaaleja työssä käyviä ihmisiä..
T. Ap
Kainen näköistähän sitä voi haluta salata, vaikkei mitään salattavaa olisikaan... (Esimerkiksi harvva meistä on voinut valita omien vanhempien taloudellisen aseman, isän änkytystä tai äidin kiusallista tapaa möläytellä asioita..) Mutta, jos hän kertoo heidän olevan "normaaleja työssäkäyviä ihmisä.." niin itse jatkaisin tuohon, että minusta olisi enemmän kuin normaalia, sanosin korkea aika myös tavata heidät. - olsin huolissani tai ainakin hämmentynyt jos jatkaisi vielä, että ajattelet, että mies haluaa salata tai peitellä jotain jos ei halua vastakaan esitellä vanhempaan sinulle. Voisi myös puhua vastavuoroisuudesta.
Olisipa minullakin käynyt yhtä hyvä tuuri. Ex-miehen äiti oli jatkuvasti arvostelemassa minua. Ihan mielellään olisin jättänyt tutustumisen väliin.
Joku ehdotti, että kutsut miehen selän takana vanhemmat kylään. Hirveä idea. En voisi olla ihmisen kanssa, joka ei tuon vertaa kunnioita minun tahtoani. En voisi luottaa häneen enää.
Eiköhän miehellä ole hyvä syy. Anna asian olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko nähnyt edes heidän kuviaan?
Ehkä niissä vanhemmissa on oikeasti jotain vialla. Jos kerta kaverit on esitellyt, niin tuskinpa johtuu mitenkään sinusta. Hän saattaa käydä vanhemmillaan esimerkiksi katsomassa onko siellä kaikki hyvin, jos tuntee jotain suojelun tarvetta esimerkiksi äitiään kohtaan... Mistä sitä tietää, kaikenmaailman kieroon kasvanutta ihmisissä on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole esitellyt miestäni vanhemmilleni vaikka 3v yhdessä, emme asu yhteisessä kodissa. Syynä uskonto, mies heti alussa jo puhui rumasti juuri siitä uskonnosta johon vanhempani kuuluvat, minä en kuulu. Tässä 3v aikana käyny selväksi että mieheni ei voi sietää kyseiseen uskontoon kuuluvia ihmisiä. Vanhempani ovat minulle tärkeitä enkä mistään hinnasta antaisi kenenkään loukata vanhempiani. Mieheni myös ihmettelee joskus miksi häntä ei kutsuta mukaan kun käyn tapaamassa vanhempiani mutta olen aina vaan selittäny jotain ympäripyöreää miksi ei juuri sillä kerralla lähteä mukaan. En aio kertoa miehelleni vanhempieni uskontoa. Mieheni on melko kärkäs ja jyrkkä mielipiteistään.
Neuvoisin että ap ei muuta yhteen tai ainakaan osta asuntoa tai tee muita sitoumuksia ennenkuin syy selviää. Onko mies ollut vankilassa? Naimisissa? Onko salattu lapsi tai jotain muita mörköjä kaapissa? Vai onko miehellä toinen perhe josta ap ei tiedä mitään?
Yksityisetsivä asialle heti, vähintään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole esitellyt miestäni vanhemmilleni vaikka 3v yhdessä, emme asu yhteisessä kodissa. Syynä uskonto, mies heti alussa jo puhui rumasti juuri siitä uskonnosta johon vanhempani kuuluvat, minä en kuulu. Tässä 3v aikana käyny selväksi että mieheni ei voi sietää kyseiseen uskontoon kuuluvia ihmisiä. Vanhempani ovat minulle tärkeitä enkä mistään hinnasta antaisi kenenkään loukata vanhempiani. Mieheni myös ihmettelee joskus miksi häntä ei kutsuta mukaan kun käyn tapaamassa vanhempiani mutta olen aina vaan selittäny jotain ympäripyöreää miksi ei juuri sillä kerralla lähteä mukaan. En aio kertoa miehelleni vanhempieni uskontoa. Mieheni on melko kärkäs ja jyrkkä mielipiteistään.
Tästä ei seuraa mitään hyvää.
Vähän ohi. mutta kun huomaan täällä alapeukutettavan toistaiseksi jokaista kirjoitusta, joissa pidetään hieman outona tai arveluttavana sitä, mies ei halua, eikä ole vuosiin halunnut esitellä vanhempiaan kumppanilleen, kumppanin pyynnöistä huolimatta, niin voisittko hieman avata miksi teisät tämä on täysin hyväksyttävää. Jos pelkää esimerkiks tappelua ja syntyvää tappelua kumppanin ja vanhempine välillä, niin voihan sitä yrittää tavata jollain "puolueettomalla" maalla, kuten vaikka ravintolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmin kommentoineelle: aikamoinen kultakimpalemies, jos ei kykene näkemään vanhempiasi ihmisarvoisina heidän uskontonsa perusteella, eikä siten voisi heitä edes tavata?!
Ap: minä laittaisin asunnonhankinnat jäihin. Jotain todella hämärää tuossa on. Mies voi olla epävarma sinusta, eikä siksi halua että tapaisitte. Tuo on vain yksi mahdollinen syy muiden joukossa, mutta on erittäin epäilyttävää, jos miehesi ei ole edes varsinaista syytä tähän käytökseensä maininnut. Luulisi, että vuosien aikana olisit oppinut sanojenkin perusteella jotenkuten tuntemaan miehesi vanhemmat ("äiti on sellainen kilttimielinen hössöttäjä, isäni taas puuttui asiaani x" jne.), mutta jos he edelleen ovat sinulle pimennossa, sanoisin että meininki on todella hämärä.
Minä esittelin nykyisen, pidempiaikaisen kumppanini muutaman kuukauden jälkeen ensitreffeistämme. Noinkin pitkä aika johtui siitä, että asuimme ulkomailla. Oletin tietysti kumppaniltani samaa, enkä olisi jäänyt pyörittelemään peukaloita, jos halua vanhempien esittelemiseen ei olisi löytynyt. Se viestisi mielestäni heti, että miehessä on jotain hämärää (ei valmis sitoutumaan, pelaa...).
Teidän suhde ei ole vakava,pelkkä panosuhde.
Ymmärrän ettei vanhemmille kerrota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole esitellyt miestäni vanhemmilleni vaikka 3v yhdessä, emme asu yhteisessä kodissa. Syynä uskonto, mies heti alussa jo puhui rumasti juuri siitä uskonnosta johon vanhempani kuuluvat, minä en kuulu. Tässä 3v aikana käyny selväksi että mieheni ei voi sietää kyseiseen uskontoon kuuluvia ihmisiä. Vanhempani ovat minulle tärkeitä enkä mistään hinnasta antaisi kenenkään loukata vanhempiani. Mieheni myös ihmettelee joskus miksi häntä ei kutsuta mukaan kun käyn tapaamassa vanhempiani mutta olen aina vaan selittäny jotain ympäripyöreää miksi ei juuri sillä kerralla lähteä mukaan. En aio kertoa miehelleni vanhempieni uskontoa. Mieheni on melko kärkäs ja jyrkkä mielipiteistään.
Jätä se sika!
Exä ei halunnut aikanaan esitellä muistisairastaan isäänsä minulle. Vähän ihmettelin, kun itselle sairas ja "tyhmästi" käyttäytyvä isä ei olisi ollut ongelma.
Mies puhuu vanhemmistaan paljon, on kertonut heidän kuulumisiaan, näyttänyt kuvia ja erään lehtijutun jossa hänen äitinsä oli. Pitää minua ajan tasalla vanhempiensa tilanteesta, ja kertoi että kun oli näyttänyt minun kuvaani isälleen, niin isä oli sitä mieltä että minussa on samaa näköä kuin mieheni mummossa nuorena.
Että täysin pimennossa vanhemmat minulle ei ole, ja ainakin miehen sanojen mukaan he tietävät minusta todellakin. Oudommaksi siis vain menee...
-ap
Miehesi käy vieraissa. Vanhempiensa luona piipahtaa, saadakseen alibin, sitten naisiin!
Vierailija kirjoitti:
Mies puhuu vanhemmistaan paljon, on kertonut heidän kuulumisiaan, näyttänyt kuvia ja erään lehtijutun jossa hänen äitinsä oli. Pitää minua ajan tasalla vanhempiensa tilanteesta, ja kertoi että kun oli näyttänyt minun kuvaani isälleen, niin isä oli sitä mieltä että minussa on samaa näköä kuin mieheni mummossa nuorena.
Että täysin pimennossa vanhemmat minulle ei ole, ja ainakin miehen sanojen mukaan he tietävät minusta todellakin. Oudommaksi siis vain menee...
-ap
Oletko sitten kysynyt, että eivätkö vanhemmat halua tavata sinua?
Näin minä asian esittelisin, hieman loukkaantuneena. Ilman muita löpinöitä.
T. pitkän litanian kirjoittanut
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole esitellyt miestäni vanhemmilleni vaikka 3v yhdessä, emme asu yhteisessä kodissa. Syynä uskonto, mies heti alussa jo puhui rumasti juuri siitä uskonnosta johon vanhempani kuuluvat, minä en kuulu. Tässä 3v aikana käyny selväksi että mieheni ei voi sietää kyseiseen uskontoon kuuluvia ihmisiä. Vanhempani ovat minulle tärkeitä enkä mistään hinnasta antaisi kenenkään loukata vanhempiani. Mieheni myös ihmettelee joskus miksi häntä ei kutsuta mukaan kun käyn tapaamassa vanhempiani mutta olen aina vaan selittäny jotain ympäripyöreää miksi ei juuri sillä kerralla lähteä mukaan. En aio kertoa miehelleni vanhempieni uskontoa. Mieheni on melko kärkäs ja jyrkkä mielipiteistään.
Mitä hemmettiä?! Miten voit seurustella noin juntin miehen kanssa?
No onpa omituista? kuinka kauan siis olette olleet yhdessä? Kyllä mä jo huolestuisin jos ei puolen vuodenkaan jälkeen olis vanhemmilleen esitellyt vaikka ihan julkisesti oltais yhdessä. mitä ihmettä salaa? kyllä vaatisin jo jonkun ihan kunnon selityksen ja että ens kerralla lähden mukaan ja jos ei niin se oli sitten siinä. Onko hänen vnahemmat jotenkin tosi ennakkoluuloisia? vaativia? mt-ongelmaisia? onko mies ylipäänsä kertonut mitään vanhemmistaan sulle? onko hän tavannut sinun vanhemmat?
En muuta voi sanoa kuin että todella outoa. eri asia, jos mies ei olis missään väleissä vanhempiensa kanssa itsekkään tms.