Hei köyhät! Ei tiedostavan keskiluokan elämä helppoa ole
Tuli vain mieleen, kun noita päivän ruokajonossa hengailevien ja tavaransa ilmaiseksi hyväntekeväisyydestä saavien haastatteluita on lukenut.
Herään 5.15, syön puuron itsepoimituilla marjoilla ja siivoan vähän (illalla en jaksa). Lähden töihin pyörällä (koska autoilu tuhoaa ilmadton) klo 6.15. Teen vaativaa työtä ja olen koko päivän kiinni haastavissa tehtävissä. Lounaalla syön eväät. Töiden jälkeen olen kotona klo 17.30. Yritän miettiä mitä saisi nopeasti ruuaksi (Jos olisin kotona, voisin hitaasti hauduttaa ruokaa ja tehdä juttuja vihanneksista). Syömme ruuan ja siirrän teinin tilille 200€ lukiokirjoja varten. Torkun sohvalla, luen kirjaa ja menen nukkumaan. Olisi niin paljon helpompaa roikkua ruokajonossa.
Kommentit (2)
No mene sittten ruokajonoon, kun se kerran on helpompaa äläkä vikise. Se on niin yksinkertainen kaava. tervemenoa hakemaan niitä mustia joskus vihreitä salaatteja, jotain koulupentujen pykeltämiä lihasuikaleita, vanhaa maitoa ja sata kertaa puristeltuja sämpylöitä.
Tee niin kuin minä; 60% työaikaa. Win-win.