Help! Olen menossa crossfit tunnille. Mitä siellä tehdään?

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaako mennä, vaikkei ole superhyvässä kunnossa?

Uskaltaa mennä. Kaikki liikkeet voidaan katsoa sellaisiksi, että ne sopivat kuntoosi. Jos et pysty vielä vetämään leukoja, teet ne kuminauhan avustuksella, hypäten tai rengassoutuina, punnertaa voit polvet maassa tai koroketta vasten, tehtävän harjoituksen vauhdin määräät itse oman kuntosi mukaan, samoin esim. kahvakuulista valitset itsellesi sopivan painoisen ja tankoon laitat vain sen verran painoa kuin jaksat liikutella. Muiden painoja ei tuijotella, vaan jokainen tekee tasollaan. Eli rohkeasti tunnille vaan - tulee varmasti olemaan hauskaa :)!

Tosiaan asiat skaalataan tason mukaan, mutta joissakin paikoissa ei ole kaikille tunneille oikeutta mennä, jos ei ole käynyt aloituskurssia.

Ja vielä: tutustumistunnilla tai alkeiskurssin enesimmäisellä tunnilla tehdään ihan perusjuttuja eli et pääse vielä tekemään tempauksia ja rinnallevetoja ja muscle upeja tai muita teknisiä liikkeitä, vaan todennäköisesti tuolla tehdään ihan kyykkyjä, punnerruksia, kahvakuulaheilautuksia, boksihyppyjä, soutua, askekyykkykävelyitä, burpeita (yleisliikkeitä), wall balleja (eli pallon heittelyä seinälle) ja muita, jotka eivät vaadi minkään monimutkaisen tekniikan tai liikeradan hallintaa. Ne jutut tulevat sitten pikkuhiljaa myöhemmin, jos ja kun päätät jatkaa harrastusta. Äläkä anna lajijargonin pelästyttää - ne omituiset nimitykset ja lyhenteet kätkevät taakseen ihan tavallisia harjoitteita ja hassut nimitykset sitten ehtii myös oppia myöhemmin :D.

Oma kokemus on että teoriassa jokainen voi mennä oman kunnon mukaan mutta käytännössä ohjaaja on erittäin naama norsunvitulla eikä ole tuntevinaan seuraavalla kerralla, jos et mene viimeisellä äärirajalla ja yli.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus on että teoriassa jokainen voi mennä oman kunnon mukaan mutta käytännössä ohjaaja on erittäin naama norsunvitulla eikä ole tuntevinaan seuraavalla kerralla, jos et mene viimeisellä äärirajalla ja yli.

Ei ainakaan meidän salilla yksikään ohjaajista. Ei ehkä kannata sitä omaa yksittäistä kokemustaan yleistää, sillä k*usipäitä on jokaisesessa ihmisryhmässä, ja ikävää on, jos ensikontakti lajiin sellaisen tyypin ohjauksessa sattuu. Mutta sen verran, mitä piirejä tunnen, niin varmaan vähintään 90 % ohjaajista on sellaisia, joiden ei voisi ikinä kuvitella olevan naama norsunvitulla, jos joku ei ensimmäilsellä (tai jollain muullakaan) tunnilla itseään henkihieveriin kiduta. Mätämunia on joukossa, mutta huonoa tuuria (kuten sinulla) tarvitsee oikeasti olla, että sellaisen kohtaa. Harvalla salilla varmaan edes alkeis/tutustumistunneille ohjaajiksi päästetään niitä harvoja tiukkapipoja, joita valmennusporukoissa on, koska ei haluta keneltäkään intoa viedä (tai omaa bisnestä vahingoittaa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus on että teoriassa jokainen voi mennä oman kunnon mukaan mutta käytännössä ohjaaja on erittäin naama norsunvitulla eikä ole tuntevinaan seuraavalla kerralla, jos et mene viimeisellä äärirajalla ja yli.

Ei ainakaan meidän salilla yksikään ohjaajista. Ei ehkä kannata sitä omaa yksittäistä kokemustaan yleistää, sillä k*usipäitä on jokaisesessa ihmisryhmässä, ja ikävää on, jos ensikontakti lajiin sellaisen tyypin ohjauksessa sattuu. Mutta sen verran, mitä piirejä tunnen, niin varmaan vähintään 90 % ohjaajista on sellaisia, joiden ei voisi ikinä kuvitella olevan naama norsunvitulla, jos joku ei ensimmäilsellä (tai jollain muullakaan) tunnilla itseään henkihieveriin kiduta. Mätämunia on joukossa, mutta huonoa tuuria (kuten sinulla) tarvitsee oikeasti olla, että sellaisen kohtaa. Harvalla salilla varmaan edes alkeis/tutustumistunneille ohjaajiksi päästetään niitä harvoja tiukkapipoja, joita valmennusporukoissa on, koska ei haluta keneltäkään intoa viedä (tai omaa bisnestä vahingoittaa).

Joo, no minuakin harmittaa että täkäläisen salin omistaja on tuota tyyppiä koska pidin lajista tosi paljon. Stressaantuneen keski-ikäisen fysiikka vaan ei enää kestä tuollaista veren maku suussa vetämistä. Ja jäi vähän sellainen tunne ettei sinne mitään keski-ikäisiä edes haluttukaan näkymiä rumentamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus on että teoriassa jokainen voi mennä oman kunnon mukaan mutta käytännössä ohjaaja on erittäin naama norsunvitulla eikä ole tuntevinaan seuraavalla kerralla, jos et mene viimeisellä äärirajalla ja yli.

Ei ainakaan meidän salilla yksikään ohjaajista. Ei ehkä kannata sitä omaa yksittäistä kokemustaan yleistää, sillä k*usipäitä on jokaisesessa ihmisryhmässä, ja ikävää on, jos ensikontakti lajiin sellaisen tyypin ohjauksessa sattuu. Mutta sen verran, mitä piirejä tunnen, niin varmaan vähintään 90 % ohjaajista on sellaisia, joiden ei voisi ikinä kuvitella olevan naama norsunvitulla, jos joku ei ensimmäilsellä (tai jollain muullakaan) tunnilla itseään henkihieveriin kiduta. Mätämunia on joukossa, mutta huonoa tuuria (kuten sinulla) tarvitsee oikeasti olla, että sellaisen kohtaa. Harvalla salilla varmaan edes alkeis/tutustumistunneille ohjaajiksi päästetään niitä harvoja tiukkapipoja, joita valmennusporukoissa on, koska ei haluta keneltäkään intoa viedä (tai omaa bisnestä vahingoittaa).

Joo, no minuakin harmittaa että täkäläisen salin omistaja on tuota tyyppiä koska pidin lajista tosi paljon. Stressaantuneen keski-ikäisen fysiikka vaan ei enää kestä tuollaista veren maku suussa vetämistä. Ja jäi vähän sellainen tunne ettei sinne mitään keski-ikäisiä edes haluttukaan näkymiä rumentamaan.

Tosi ikävä kuulla. Pienellä paikkakunnalla kun ei ole kilpailua, niin ilmeisesti mätämunatkin sitten pärjäävät. Suuremmalla paikkakunnalla luonnonvalinta onneksi pitää huolen karsinnasta. Meillä on salilla paljon keski-ikäisiä, osa stressaantuneitakin, ja kaikki saavat lisää energiaa treenistä, kun pääsevät tekemään kivassa porukassa ja haastamaan itseään päivän kuntoon sopivalla tasolla. Siellä niistä moni painaa menemään kovempaa ja isommilla painoilla kuin parikympiset, mutta meillä on valmentajien osalta painotettu ammattitaitoa myös sillä osin, että jokainen osaa ottaa huomioon, että stressaavassa elämäntilanteessa ja/tai yli nelikymppisenä palautuminen ei enää ole leppoisia opiskelijavuosia viettävän kaksikymppisen tasolla, joten meillä nimenomaan korostetaan sitä, että välillä pitää pitää lepopäiviä tai jopa -viikkoja ja mennä treeneissä toisinaan hiljempaa, ettei kroppa prakaa. Ja jokaisen ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta pitää kuunnella sitä omaa kehoa - jos jonain päivänä huomaa, ettei kulje, niin sitten ottaa rauhallisemmin tai jättää kesken, ja treenin jälkeen menee kotiin syömään kunnolla ja lepäämään.

Toivottavasti löydät itsellesi jostain mukavan harrastuksen, jossa on asiansa osaavat ohjaajat ja valmentajat.

Crossfit on tavallaan eräänlainen kymmenottelun vähemmän maineikas versio eli markkinoi itseään monipuolisena lajina, joka rakentaa kokonaisvaltaisia atleetteja. Siinä vaan meinaa unohtua, että kymmenottelu on ollut olympialaisissa jo ties miten kauan, mutta toki crossfit on helpompi harrastaa. 

En halua pelotella, mutta kaikki lajin liikkeet eivät välttämättä ole hirveän ergonomisia ja omasta vartalon muodosta ja loukkaantumishistoriasta riippuen eivät ole aina turvallisia ollenkaan varsinkin, kun niitä pyritään tekemään väsyneenä ja maksiminopeudella. 

Olympialaisten painonnostoliikkeet ovat suosittuja ja niihin yhdistetään myyttisiä ominaisuuksia, mutta tasapainoisen lihaksiston rakentamisen kannalta fiksumpaa on tehdä rauhallisia kehonrakennusliikkeitä. Vaikka en ole keski-ikäinen vielä moneen vuoteen, olen itse jättänyt maastavedot ja olympiariuhtomiset pois jo hyvän aikaa sitten, sillä ne ovat todella kuluttavia nivelille ja välilevyille. 

Aika monilla ihmisillä on mennyt syy ja seuraus sekaisin näissä punttikilpailujen liikkeessä eli koska painonnostajat ja voimanostajat ovat vahvoja siellä isoissa kisoissa, ajatellaan että ne liikkeet tekevät vahvaksi. Tosiasiassahan nämä olympiahirmut ovat syntymävahvoja ja ovat yksinkertaisesti valinneet puntin esim.pikajuoksun sijaan. Liikkeissä itsessään ei ole mitään taikaa.