Eskarilaisten äidit!

Innokkaana meni " kouluun" ja kertoi uusista kavereista. Poikaa harmitti vain se, että ryhmässä on enemmän tyttöjä ja vain yksi toinen poika. Onneksi osaa leikkiät yttöjenkin kanssa.

montako aikuista?



Ap

-ikävää.

oli alussa vaikeaa, koska lapsi on ujo ja hiljainen eikä ole ollut koskaan päivähoidossa (kerhoissa kyllä). Ekana parina-kolmena viikkona oli aamuisin itkua ja kiukkua, eikä halunnut mennä, mutta sitten tottui uusiin rytmeihin ja sai kavereita. Tänään aamulla viedessä itseasiassa kiukutteli sitä kun ei huomenna ja sunnuntaina pääse eskariin...

Hänellä on vaikeuksia pysyä aikatauluissa, jää haahuilemaan ja pohtimaan omiaan. Ei tykkää hoputtamisesta, eikä ryysimisestä.



On todettu koulukypsäksi älynsä puolesta, siis ennen aikojaankin jopa, muttei nyt oikein pidä siitä armeijameiningistä ja viidakon laeista. Eli siitä parijonossa marssimisesta ja ruoan hotkimisesta yms.

Poika on ollut ikänsä kotihoidossa. Ryhmässä ei ollut ketään aikaisemmin tuttuja. Hän on vain sosiaalinen ja puhelias tyyppi, joka menee ja esittelee itsensä, ja kysyy: " Alakkonää mua?"

Minun milestäni hän onikäisekseen hyvin kypsä ja kehittynyt monessa suhteessa. Osaa ja tietää monia asioita, joita vasta koulussa opitaan myöhemmin. Lukee sujuvasti, laskee kertolasut ja selittää (kysymättäkin) universumin syntyhistorian.

Poikani on kova määräämään (ainokainen), ja toivoisin, että antaisi muillekin suunvuoron:) Antaa toki, mutta kertoo sitten oman mielipiteensä.

Tytöt tykkäävät pojasta, ja ainakin kolme on ilmoittanut rakastuneensa tähän. Poika itse on ihan hämillään moisesta. Leikkii autoilla, laskee pulkkaromurallia ja leikkii ulkoillessa myös naapurityhmän lasten kanssa.



Minulla on sydän sykkyrällään kuitenkin jo tulevasta koulunalusta. Taas menee kaveripiiri uusiksi. Ei ainoakaan eskarikaveri jatka samaan kouluun. Sniif. Samoin mietityttää, miten poika tulee malttamaan olla hiljaa, kun toiset vielä tankkaavat lukemista. Huoh.