Pettämisen ennaltaehkäisy, miten sairas mieleltään täytyy olla, jos kuvittelee kyttäämisen estävän kumppaniaan pettämästä?

Pettämistä voi yrittää ehkäistä olemalla mahdollisimman hyvä ja mukava puoliso toiselle. En tarkoita passaamista ja palvomista, vaan olemalla sellainen, kenen kanssa on hyvä olla ja elää.

Jos kuitenkin toinen aikoo pettää joka tapauksessa, sitä ei voi omalla toiminnallaan estää mitenkään.

Jatkuva epäileminen ja kyttääminen päinvastoin saattaa yllyttää pettämiseen: sama antaa mennä, kun joka tapauksessa kerran epäillään ja syytetään...

Ei se estäkään, mutta saa tietää heti pettämisestä kun se tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Ei se estäkään, mutta saa tietää heti pettämisestä kun se tapahtuu.

Ei edes sitä. Jos on halua pettää, tilaisuuksia löytyy aina. Terve suhde perustuu aina luottamukselle.

Kyttäämällä ajaa nopeasti parisuhteen loppuun. Ei kai kukaan siedä sellaista pitkään. Itse ainakin eroaisin jos kokisin mieheni jatkuvasti kyttäävän ja valvovan tekemisiäni.

No minusta täysin sokean luottamuksen ja sairaalloisen mustasukkaisuuden välille mahtuu kyllä aika monta harmaan sävyä, joten vaikea ottaa kantaa kun ei tiedä mikä on ap:n käsitys "kyttäämisestä". Minusta luottamuksen testailu ja sillä pelleily on sekin väärin. Jos toiselle on hirveän tärkeää vaikka yökyläillä baarin jälkeen exän luona, niin me emme sovi seurustelukumppaneina yhteen. Parempi että toinen etsii yhtä vapaamielisen ja luottavaisen kumppanin, ja minä etsin ihmisen jolla on kanssani samankaltainen käsitys siitä miten parisuhteessa toimitaan.

Vierailija kirjoitti:

No minusta täysin sokean luottamuksen ja sairaalloisen mustasukkaisuuden välille mahtuu kyllä aika monta harmaan sävyä, joten vaikea ottaa kantaa kun ei tiedä mikä on ap:n käsitys "kyttäämisestä". Minusta luottamuksen testailu ja sillä pelleily on sekin väärin. Jos toiselle on hirveän tärkeää vaikka yökyläillä baarin jälkeen exän luona, niin me emme sovi seurustelukumppaneina yhteen. Parempi että toinen etsii yhtä vapaamielisen ja luottavaisen kumppanin, ja minä etsin ihmisen jolla on kanssani samankaltainen käsitys siitä miten parisuhteessa toimitaan.

"En myöskään tajua yhtään näitä "luotamme toisiimme, jos pettää niin sitten saa mennä" - juttuja. Miksei ennaltaehkäistä pettämistä? Olettaako ihmiset, että jostain sitten tulee vielä parempi kumppani kyllä tilalle? Ei välity parisuhteen arvostaminen tuollaisesta välinpitämättömyydestä. Taistelkaa omastanne herrantähden, ja huolehtikaa että ne exät pysyy poissa reviiriltä!!"

Kyllä toi kommentti kuulostaa juurikin pelkältä kyttäämiseltä. Terveessä parisuhteessa tuskin kukaan ajattelee noin.

Tärkeintä on valita itselleen sopiva kumppani. Sellainen, joka kaipaa koko elämänsä vapautta ja omaa ”kyttäämättömyyttä”, ei ole sopiva symbioottista suhdetta kaipaavalle, ihmiselle, joka haluaa olla toiselle prioriteetti. Näin ristiriitoja ei tule. Vapaat luottajat heiluvat omissa piireissään, ja kiinteästi rakastavat sitten keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Pettämistä voi yrittää ehkäistä olemalla mahdollisimman hyvä ja mukava puoliso toiselle. En tarkoita passaamista ja palvomista, vaan olemalla sellainen, kenen kanssa on hyvä olla ja elää.

Jos kuitenkin toinen aikoo pettää joka tapauksessa, sitä ei voi omalla toiminnallaan estää mitenkään.

Tuosta ekasta väitteestä olen eri mieltä. Ihminen pettää, jos on pettääkseen. Vaikka hänellä olisi hyvä puoliso. On ihmisiä, jotka eroavat, jos puoliso ei ole hyvä ja mukava. Sitten on ihmisiä, jotka pettävät, jos puoliso ei ole mukava. Ei sitä pettämistä millään pysty toinen ehkäisemään.

Kyttääminen ja kontrollifriikkiys eivät ole terveen keinovalikoimaa. Ne liittyvät vakaviin persoonallisuushäiriöihin (joihin aina liittyy huono itsetunto) ja mielisairauteen.

Usein mietin tätä nähdessäni aloituksia tyyliin "Annatteko miehenne tehdä sitä tai tätä", ikäänkuin mies olisi vaimon holhouksessa ja jotenkin vajaakykyinen.

Ja toki se häiritsee yhtä paljon kun mies on kontrollifriikki vaimostaan.

Hemmetin sairasta.

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuossa exä keskustelussa vastaan.

Ensinnäkin kyllä pettävä kumppani pettää kyttäämisestä huolimatta ja exät taas ovat harvemmin mikään uhka parisuhteelle, kun ne on jo koettu ja syystäkin exiä.

Noinhan se onkin. Mutta jos kyttääjä epäilee, että kumppani pettää niin se on aika luontevaa ja yleistä, että sillon kyttää, niin pääsee eroon siitä pettäjästä ilman omaa kuspäisyyttä. Pettäjähän ei halua jäädä kiinni siitä touhusta tai ainakaan suurin osa ei halua. Esim itse epäilin omaa tyttöystävää pettämisestä, koska sen käytös muuttui hyvin paljon ja kiisti kaiken.. Jos olisin ottanut normaalisti eron ja kun asunto on minun, niin olisi tullut se morkkis etten voi heittää ulos sitä henkilöä pelkällä eroamisen syyllä ja annan vapaasti etsiä asunnon ja muuttaa sitten. Mutta kun käry kävi, niin eipä ollut kovinkaan tuskallista työntää se ulos mun asunnosta. Miksi olisin tuntenut mitään sääliä sitä kohtaa, kun hänkään ei ajatellut minun tunteita kun petti. Minä en elä pettäjän kanssa enkä sääli enkä ole syyllinen hänen tekoihinsa. Hän itse valitsi reppuelämän.

Pettäjä pettää, kyttäät tai et. Luottamus ja vapaus on avain onneen, silloin paatunutkin pettäjä voi parantaa tapojaan. Mutta jos kotona ei ole hyvä ilmapiiri ja kaikilla mukava olla, sortuu pettäjä tapoihinsa. Toisilla on suurempi alttius kuin toisilla. Sille ei voi mitään vaikka kahlitsisit kumppanin kellariin.

N, pettäjä.

Joiltain miehiltä oon kuullu et kyttääminen lisää haluja pettämiseen. Siis mä ymmärrän sen, et jos toinen on tehny jtn joka on epärehellistä, et sit haluu kattoo et millanen se oikeesti on. Se ei todellakaan lisää pettämisen riskiä, jos toinen osapuoli tekee näin - vaan just jos pettävä sanoo syyks ton, niin se on syyn toisen niskoille vierittämistä ja uutta epärehellisyyttä. :DDD

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä pettää, kyttäät tai et. Luottamus ja vapaus on avain onneen, silloin paatunutkin pettäjä voi parantaa tapojaan. Mutta jos kotona ei ole hyvä ilmapiiri ja kaikilla mukava olla, sortuu pettäjä tapoihinsa. Toisilla on suurempi alttius kuin toisilla. Sille ei voi mitään vaikka kahlitsisit kumppanin kellariin.

N, pettäjä.

Minusta tuo on aika rankkaa oman käytöksen ehdollistamists muiden harteille. ”Jos mulla ei ole täällä kivaa, niin minäpä sitten petän - niin!” Kenenkään ei tulisi joutua petetyksi, eikä varsinkaan tällaisen erittäin narsistisen ajatusmallin uhriksi.

Tiiän kyl useita miehiä, jotka pettää vaikka kotona olis kaikki kunnossa. :) Toiki on toisen niskoille syyn vierittämistä, et lähetää hakee syytä jostain ilmapiiristä, ku se ei useinkaan siihen liity, vaan pettäjään itseensä. :))

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä on valita itselleen sopiva kumppani. Sellainen, joka kaipaa koko elämänsä vapautta ja omaa ”kyttäämättömyyttä”, ei ole sopiva symbioottista suhdetta kaipaavalle, ihmiselle, joka haluaa olla toiselle prioriteetti. Näin ristiriitoja ei tule. Vapaat luottajat heiluvat omissa piireissään, ja kiinteästi rakastavat sitten keskenään.

Kyllä. Ihmistuntemusta peliin. Alunperinkään ei kannata lähteä tämän tyyppisten ihmisien kanssa virittelemään mitään jos yhtään hälytyskellot soi.

Pettää jos haluaa, aina on siihen mahdollisuus. Olen ollut hyvin mustasukkainen mutta tavallaan helpotus kun tajusin, etten minä sitä voi estää.

Luulen, että toisen vahtimisella ja koko ajan kyselemällä missä olit ja kenen kanssa saa toisen ajettua pois hyvin äkkiä.

Olen siis yrittänyt päästä eroon mustasukkaisuudesta. Se on minun pääni sisäinen ongelma eikä kuvasta todellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Pettää jos haluaa, aina on siihen mahdollisuus. Olen ollut hyvin mustasukkainen mutta tavallaan helpotus kun tajusin, etten minä sitä voi estää.

Luulen, että toisen vahtimisella ja koko ajan kyselemällä missä olit ja kenen kanssa saa toisen ajettua pois hyvin äkkiä.

Olen siis yrittänyt päästä eroon mustasukkaisuudesta. Se on minun pääni sisäinen ongelma eikä kuvasta todellisuutta.

Olet väärän/sopimattoman kumppanin kanssa. Ja jos mustasukkaisuus ”ajaa” hänet pettämään, olet erittäin sairaan kumppanin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuossa exä keskustelussa vastaan.

Ensinnäkin kyllä pettävä kumppani pettää kyttäämisestä huolimatta ja exät taas ovat harvemmin mikään uhka parisuhteelle, kun ne on jo koettu ja syystäkin exiä.

Noinhan se onkin. Mutta jos kyttääjä epäilee, että kumppani pettää niin se on aika luontevaa ja yleistä, että sillon kyttää, niin pääsee eroon siitä pettäjästä ilman omaa kuspäisyyttä. Pettäjähän ei halua jäädä kiinni siitä touhusta tai ainakaan suurin osa ei halua. Esim itse epäilin omaa tyttöystävää pettämisestä, koska sen käytös muuttui hyvin paljon ja kiisti kaiken.. Jos olisin ottanut normaalisti eron ja kun asunto on minun, niin olisi tullut se morkkis etten voi heittää ulos sitä henkilöä pelkällä eroamisen syyllä ja annan vapaasti etsiä asunnon ja muuttaa sitten. Mutta kun käry kävi, niin eipä ollut kovinkaan tuskallista työntää se ulos mun asunnosta. Miksi olisin tuntenut mitään sääliä sitä kohtaa, kun hänkään ei ajatellut minun tunteita kun petti. Minä en elä pettäjän kanssa enkä sääli enkä ole syyllinen hänen tekoihinsa. Hän itse valitsi reppuelämän.

Eli hän ei edes ollut kirjoilla luonasi?

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuossa exä keskustelussa vastaan.

Ensinnäkin kyllä pettävä kumppani pettää kyttäämisestä huolimatta ja exät taas ovat harvemmin mikään uhka parisuhteelle, kun ne on jo koettu ja syystäkin exiä.

16 exän kanssa pettäjää yläpeukuttanut?