Pettämisen ennaltaehkäisy, miten sairas mieleltään täytyy olla, jos kuvittelee kyttäämisen estävän kumppaniaan pettämästä?

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuossa exä keskustelussa vastaan.

Ensinnäkin kyllä pettävä kumppani pettää kyttäämisestä huolimatta ja exät taas ovat harvemmin mikään uhka parisuhteelle, kun ne on jo koettu ja syystäkin exiä.

Exä on juuri todennäköisin. Tuttu ja turvallinen, tietää mitä saa. Syy eroon voi olla että exä oli epäluotettava, vaikka seksi pelasi hyvin.

Etenkin jos puoliso on nainen ja exä moraaliton naistenmies, voi olla täysin varma että pettää jossain vaiheessa, jos viettää exän kanssa aikaa kahdestaan.

Niihin kannattaa luottaa, jotka antavat syytä siihen, jotka käyttäytyvät luotettavasti. Eli eivät todellakaan vietä aikaa exien kanssa kahdestaan.

Vierailija kirjoitti:

Tiiän kyl useita miehiä, jotka pettää vaikka kotona olis kaikki kunnossa. :) Toiki on toisen niskoille syyn vierittämistä, et lähetää hakee syytä jostain ilmapiiristä, ku se ei useinkaan siihen liity, vaan pettäjään itseensä. :))

Nämä on kyllä aina kaikkein lapsellisimpia kommentteja.

Mistä sinä tiedät, onko siellä kotona ”kaikki kunnossa” tai millainen ilmapiiri siellä on. Et näe ihmisten pään sisään ja tunne samaa, mitä he.

Jos ei ole kyse henkisesti sairaasta tapapettäjästä, kotona ei useimmiten todellakaan kaikki ole mitenkään kunnossa.

Olen itse kerran pettänyt, joten voin kommentoida tähän. Kotona oli kaikki ihan kunnossa ja oma kumppani mukava eikä mikään kontrolloiva tai mustasukkainen. Pettäminen johtui minun omasta kriisistä eikä puoliso olisi sitä voinut mitenkään ehkäistä. Ylpeä en ole asiasta, ja ihan olen yksin vastuussa teostani. 

Ei pettämistä voi ennaltaehkäistä oikeastaan millään muulla kuin olemalla toiselle Se Oikea.

Siinä onkin sitten mietittävää, onko vai eikö ole.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kerran pettänyt, joten voin kommentoida tähän. Kotona oli kaikki ihan kunnossa ja oma kumppani mukava eikä mikään kontrolloiva tai mustasukkainen. Pettäminen johtui minun omasta kriisistä eikä puoliso olisi sitä voinut mitenkään ehkäistä. Ylpeä en ole asiasta, ja ihan olen yksin vastuussa teostani. 

Kuulostat ennemminkin petetyltä tuon kriisiselostuksen takia. Mikähän se oma kriisi mahtoi olla?

Vierailija kirjoitti:

Ei pettämistä voi ennaltaehkäistä oikeastaan millään muulla kuin olemalla toiselle Se Oikea.

Siinä onkin sitten mietittävää, onko vai eikö ole.

Näin. Ja pitää muistaa, että joillekin ihmisille kukaan ei ole se oikea, koska he luulevat paremman olevan aina jossain nurkan takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kerran pettänyt, joten voin kommentoida tähän. Kotona oli kaikki ihan kunnossa ja oma kumppani mukava eikä mikään kontrolloiva tai mustasukkainen. Pettäminen johtui minun omasta kriisistä eikä puoliso olisi sitä voinut mitenkään ehkäistä. Ylpeä en ole asiasta, ja ihan olen yksin vastuussa teostani. 

Kuulostat ennemminkin petetyltä tuon kriisiselostuksen takia. Mikähän se oma kriisi mahtoi olla?

On minua petettykin, mutta eräässä aiemmassa suhteessa. Se oma kriisini oli lapsettomuuteen liittyvä kriisi, olen terapiassa pohtinut tätä pettämisasiaa ja siinä oivaltanut että se oli oma kriisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pettämistä voi ennaltaehkäistä oikeastaan millään muulla kuin olemalla toiselle Se Oikea.

Siinä onkin sitten mietittävää, onko vai eikö ole.

Näin. Ja pitää muistaa, että joillekin ihmisille kukaan ei ole se oikea, koska he luulevat paremman olevan aina jossain nurkan takana.

Tämä, ja sitten on oma rotunsa, joka käyttää sanontaa ”ketään ei voi omistaa” aivan uudessa merkityksessä. Se tarkoittaa lähes kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniajaksoon verrattavien libidovaihtelujen normalisointia yleisinhimilliseksi käytökseksi, joiden toteutuksesta ei ole tarvis informoida puolisolle, muaa myöskään sovittu avoin suhde ei ole tarpeen. Koska ”ketään ei voi omistaa, ja kaikkea nyt vaan sattuu. Me ollaan ihmisiä, se on inhimillistä!”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pettämistä voi ennaltaehkäistä oikeastaan millään muulla kuin olemalla toiselle Se Oikea.

Siinä onkin sitten mietittävää, onko vai eikö ole.

Näin. Ja pitää muistaa, että joillekin ihmisille kukaan ei ole se oikea, koska he luulevat paremman olevan aina jossain nurkan takana.

Väärin. Nuo ihmiset eivät vaan ole tavanneet Sitä Oikeaa. Ei se turhasta tule se sanonta, että sen kyllä tietää.

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuossa exä keskustelussa vastaan.

Ensinnäkin kyllä pettävä kumppani pettää kyttäämisestä huolimatta ja exät taas ovat harvemmin mikään uhka parisuhteelle, kun ne on jo koettu ja syystäkin exiä.

Ne voi olla exiä myös siksi, että ne on jättäneet, ja jätetty saattaa hyvinkin kaivata takaisin sen exän luo. Ei kaikki erot ole molemminpuolisella päätöksellä tehtyjä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuossa exä keskustelussa vastaan.

Ensinnäkin kyllä pettävä kumppani pettää kyttäämisestä huolimatta ja exät taas ovat harvemmin mikään uhka parisuhteelle, kun ne on jo koettu ja syystäkin exiä.

Noinhan se onkin. Mutta jos kyttääjä epäilee, että kumppani pettää niin se on aika luontevaa ja yleistä, että sillon kyttää, niin pääsee eroon siitä pettäjästä ilman omaa kuspäisyyttä. Pettäjähän ei halua jäädä kiinni siitä touhusta tai ainakaan suurin osa ei halua. Esim itse epäilin omaa tyttöystävää pettämisestä, koska sen käytös muuttui hyvin paljon ja kiisti kaiken.. Jos olisin ottanut normaalisti eron ja kun asunto on minun, niin olisi tullut se morkkis etten voi heittää ulos sitä henkilöä pelkällä eroamisen syyllä ja annan vapaasti etsiä asunnon ja muuttaa sitten. Mutta kun käry kävi, niin eipä ollut kovinkaan tuskallista työntää se ulos mun asunnosta. Miksi olisin tuntenut mitään sääliä sitä kohtaa, kun hänkään ei ajatellut minun tunteita kun petti. Minä en elä pettäjän kanssa enkä sääli enkä ole syyllinen hänen tekoihinsa. Hän itse valitsi reppuelämän.

Eli hän ei edes ollut kirjoilla luonasi?

Toiko on sun huoli. Ihan hyvä vaan ettei ollut näköjään, niin ei tarvinut tapella erikseen siitä. olisko sun mielestä pettäjä tarvinut sääliä ja sun mielestä tossa toimittiin vääri. Jos mulla käy noin, niin kohtalo on sama muijalla

Vierailija kirjoitti:

Kyttäämällä ajaa nopeasti parisuhteen loppuun. Ei kai kukaan siedä sellaista pitkään. Itse ainakin eroaisin jos kokisin mieheni jatkuvasti kyttäävän ja valvovan tekemisiäni.

Tismalleen näin. Vuosien kurjan tilanteen jälkeen parisuhteemme ajautui akuuttiin kriisiin joitain kuukausia sitten. Ilmeni, että vaimo on vakoillut henkilökohtaista viestintääni ja muita tekemisiäni epäillessään minua. Ilmeni myös, että hän on koko pitkän suhteemme ajan epäillyt minua uskottomuudesta. Jatkuvasti, täysin syyttä. Nämä jutut olivat minulle shokki. Jos missä tahansa tilanteessa jo ihan nuorenakin olin mitenkään tekemisissä muiden naisten kanssa, esimerkiksi juttelin juhlissa jonkun naisen kanssa tovin aikaa, niin tyttöystäväni/vaimoni epäili pettämisestä. Tajusin vasta nyt vuosia myöhemmin, miksi hän usein uteli minulta eri naisista tai menemisistäni kaikenlaista outoa. Ilmeisesti jo tuolloin ja siis aina hän on salaa selvitellyt menemisiäni ja ehkä jotenkin urkkinut epäilemiään petoskumppaneitakin. Ainakin nyt viime vuosina some-aikana, kun stalkkailu on helppoa, hän kertoi niin tehneensä. On selvitellyt naisten asuinpaikkoja ja työtehtäviä, aprikoinut milloin, missä ja miksi olisimme voineet salaa tavata eli siis tietysti pettää, ja niin edelleen. Epäilyiden perusteeksi on riittänyt vaikkapa fb-julkaisulle annettu peukku. 

Sanomattakin on selvää, että tämä tuhosi aika paljon luottamuksen tunnetta suhteestamme. Oikeastaan murensi koko sen perustan, jollaisena olen suhdettamme pitänyt. Vaikka kaikki ei ole ollut kunnossa, niin ainakin luottamus oli minun illuusioissani vahvuuksiamme. Eikä siinä vielä kaikki. Vaimo stalkkaa edelleen sosiaalisen median ja pikaviestinten käyttöäni ja yrittää narauttaa kiinni itse teosta kurkkimalla yllättäen kännykkääni olan yli tai tivaa selityksiä, miksi olen taas ollut jossain aktiivisena tiettyyn kellonaikaan. Kaikki tämä tietysti ahdistaa melko lailla. Olen jatkuvasti ristikuulusteltavana, 24/7 valvottuna. Kuulemma "saan toki tavata ihmisiä ja viestitellä", ihme kyllä, että ei vaadi ihan kokonaan muusta maailmasta eristäytymään loppuiäksi. Mutta kaikki tämä on nyt Gestapoa tiukemman valvonnan piirissä. Minulla ei ole enää sitä luottamuksen ja vapauden tunnetta, joka on suorastaan elinehto. 

Olen päättänyt erota. Aiemmat ongelmamme olisimme ehkä voineet selvittää, mutta tämä yhdessä kaiken muun kanssa on ollut tuhoisaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyttäämällä ajaa nopeasti parisuhteen loppuun. Ei kai kukaan siedä sellaista pitkään. Itse ainakin eroaisin jos kokisin mieheni jatkuvasti kyttäävän ja valvovan tekemisiäni.

Tismalleen näin. Vuosien kurjan tilanteen jälkeen parisuhteemme ajautui akuuttiin kriisiin joitain kuukausia sitten. Ilmeni, että vaimo on vakoillut henkilökohtaista viestintääni ja muita tekemisiäni epäillessään minua. Ilmeni myös, että hän on koko pitkän suhteemme ajan epäillyt minua uskottomuudesta. Jatkuvasti, täysin syyttä. Nämä jutut olivat minulle shokki. Jos missä tahansa tilanteessa jo ihan nuorenakin olin mitenkään tekemisissä muiden naisten kanssa, esimerkiksi juttelin juhlissa jonkun naisen kanssa tovin aikaa, niin tyttöystäväni/vaimoni epäili pettämisestä. Tajusin vasta nyt vuosia myöhemmin, miksi hän usein uteli minulta eri naisista tai menemisistäni kaikenlaista outoa. Ilmeisesti jo tuolloin ja siis aina hän on salaa selvitellyt menemisiäni ja ehkä jotenkin urkkinut epäilemiään petoskumppaneitakin. Ainakin nyt viime vuosina some-aikana, kun stalkkailu on helppoa, hän kertoi niin tehneensä. On selvitellyt naisten asuinpaikkoja ja työtehtäviä, aprikoinut milloin, missä ja miksi olisimme voineet salaa tavata eli siis tietysti pettää, ja niin edelleen. Epäilyiden perusteeksi on riittänyt vaikkapa fb-julkaisulle annettu peukku. 

Sanomattakin on selvää, että tämä tuhosi aika paljon luottamuksen tunnetta suhteestamme. Oikeastaan murensi koko sen perustan, jollaisena olen suhdettamme pitänyt. Vaikka kaikki ei ole ollut kunnossa, niin ainakin luottamus oli minun illuusioissani vahvuuksiamme. Eikä siinä vielä kaikki. Vaimo stalkkaa edelleen sosiaalisen median ja pikaviestinten käyttöäni ja yrittää narauttaa kiinni itse teosta kurkkimalla yllättäen kännykkääni olan yli tai tivaa selityksiä, miksi olen taas ollut jossain aktiivisena tiettyyn kellonaikaan. Kaikki tämä tietysti ahdistaa melko lailla. Olen jatkuvasti ristikuulusteltavana, 24/7 valvottuna. Kuulemma "saan toki tavata ihmisiä ja viestitellä", ihme kyllä, että ei vaadi ihan kokonaan muusta maailmasta eristäytymään loppuiäksi. Mutta kaikki tämä on nyt Gestapoa tiukemman valvonnan piirissä. Minulla ei ole enää sitä luottamuksen ja vapauden tunnetta, joka on suorastaan elinehto. 

Olen päättänyt erota. Aiemmat ongelmamme olisimme ehkä voineet selvittää, mutta tämä yhdessä kaiken muun kanssa on ollut tuhoisaa. 

Minusta sinun pitääkin päästä vaimosi elämään. Olet selkeästi jotenkin sitoutumiskammoinen, mikä ikinä sinua pelottaakaan. En koskaan ottaisi kaltaistasi miestä - teitä on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Tiiän kyl useita miehiä, jotka pettää vaikka kotona olis kaikki kunnossa. :) Toiki on toisen niskoille syyn vierittämistä, et lähetää hakee syytä jostain ilmapiiristä, ku se ei useinkaan siihen liity, vaan pettäjään itseensä. :))

Ja naisia myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuossa exä keskustelussa vastaan.

Ensinnäkin kyllä pettävä kumppani pettää kyttäämisestä huolimatta ja exät taas ovat harvemmin mikään uhka parisuhteelle, kun ne on jo koettu ja syystäkin exiä.

Exä on juuri todennäköisin. Tuttu ja turvallinen, tietää mitä saa. Syy eroon voi olla että exä oli epäluotettava, vaikka seksi pelasi hyvin.

Etenkin jos puoliso on nainen ja exä moraaliton naistenmies, voi olla täysin varma että pettää jossain vaiheessa, jos viettää exän kanssa aikaa kahdestaan.

Niihin kannattaa luottaa, jotka antavat syytä siihen, jotka käyttäytyvät luotettavasti. Eli eivät todellakaan vietä aikaa exien kanssa kahdestaan.

Minä en pitäisi eksän kanssa makaamista edes varsinaisena pettämisenä, eksä ei ole uhka samalla tapaa kuin joku uusi. Sallisin siis miehen tavata eksää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pettämistä voi ennaltaehkäistä oikeastaan millään muulla kuin olemalla toiselle Se Oikea.

Siinä onkin sitten mietittävää, onko vai eikö ole.

Näin. Ja pitää muistaa, että joillekin ihmisille kukaan ei ole se oikea, koska he luulevat paremman olevan aina jossain nurkan takana.

Väärin. Nuo ihmiset eivät vaan ole tavanneet Sitä Oikeaa. Ei se turhasta tule se sanonta, että sen kyllä tietää.

Minäkin tapasin itselleni Sen Oikean, mutta en ollut hänelle Se Oikea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pettämistä voi ennaltaehkäistä oikeastaan millään muulla kuin olemalla toiselle Se Oikea.

Siinä onkin sitten mietittävää, onko vai eikö ole.

Näin. Ja pitää muistaa, että joillekin ihmisille kukaan ei ole se oikea, koska he luulevat paremman olevan aina jossain nurkan takana.

Väärin. Nuo ihmiset eivät vaan ole tavanneet Sitä Oikeaa. Ei se turhasta tule se sanonta, että sen kyllä tietää.

Minäkin tapasin itselleni Sen Oikean, mutta en ollut hänelle Se Oikea.

Se on aina molemminpuolista, joten et ole vielä häntä tavannut.

Vierailija kirjoitti:

No minusta täysin sokean luottamuksen ja sairaalloisen mustasukkaisuuden välille mahtuu kyllä aika monta harmaan sävyä, joten vaikea ottaa kantaa kun ei tiedä mikä on ap:n käsitys "kyttäämisestä". Minusta luottamuksen testailu ja sillä pelleily on sekin väärin. Jos toiselle on hirveän tärkeää vaikka yökyläillä baarin jälkeen exän luona, niin me emme sovi seurustelukumppaneina yhteen. Parempi että toinen etsii yhtä vapaamielisen ja luottavaisen kumppanin, ja minä etsin ihmisen jolla on kanssani samankaltainen käsitys siitä miten parisuhteessa toimitaan.

Itse en olisi kauaa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Tuollainen mies on usein äärimmäisen vaarallinen kontrollifriiki joka kontrolloi joka ikistä tekemistä kuten kodin siivousta ja onko ruoka sitä mitä pitää. Myös rahankäyttöä kontrolloi jatkuvasti vaikka itse pistäisi haisemaan ties mihin turhuuksiin. Yrittäisi erottaa ystävistä ja sukulaisista jne. Erittäin vaarallinen juokse pois ja lujaa tai miehestä tulee kiviriippa jonka takia joudut henkesi turvataksesi hankkimaan lähestymiskiellon jne.

Vierailija kirjoitti:

Jatkuva epäileminen ja kyttääminen päinvastoin saattaa yllyttää pettämiseen: sama antaa mennä, kun joka tapauksessa kerran epäillään ja syytetään...

Totta, miettikää asiaa näin päin.. olette parisuhteessa, ja olet uskollisin ja hyvä puoliso miten vaan pystyt, mutta nykyisesi puolisosi kyttää, haukkuu huo*aksi, lukee salaa viestejäsi, mustasukkainen, jos sanot naapurin Einolle ”hyvää päivää”, mustasukkainen, kun olet pois kotoa, mustasukkainen kaikesta. Olet yksin ja puolustelet kaikin voimin itseäsi ja lopulta mielytät, pelkäät tehdä asioita, pelkäät sanoo seuraavalla kerralla Einolle ”hyvää päivää” kun puolisosi kieltää nämä asiat.. olet väsynyt todistelemaan kuka olet ja millainen olet. Tulet katkeraksi ja vihaiseksi, että toteutat exäsi epäilyt myöhemmin pettämällä.

Eli syyttely on ok, mutta itsestään vakuuttelu ei? Jos parisuhteessa yhdellä on luottamusongelmia ja toinen tekee kaiken toisen eteen, niin se uuvuttaa henkisesti..

Ja totta kai haluaa lähtä ahdistavasta piinavasta puolisoa pakoon tekemällä just sellasta mikä on moraallisesti väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyttäämällä ajaa nopeasti parisuhteen loppuun. Ei kai kukaan siedä sellaista pitkään. Itse ainakin eroaisin jos kokisin mieheni jatkuvasti kyttäävän ja valvovan tekemisiäni.

Tismalleen näin. Vuosien kurjan tilanteen jälkeen parisuhteemme ajautui akuuttiin kriisiin joitain kuukausia sitten. Ilmeni, että vaimo on vakoillut henkilökohtaista viestintääni ja muita tekemisiäni epäillessään minua. Ilmeni myös, että hän on koko pitkän suhteemme ajan epäillyt minua uskottomuudesta. Jatkuvasti, täysin syyttä. Nämä jutut olivat minulle shokki. Jos missä tahansa tilanteessa jo ihan nuorenakin olin mitenkään tekemisissä muiden naisten kanssa, esimerkiksi juttelin juhlissa jonkun naisen kanssa tovin aikaa, niin tyttöystäväni/vaimoni epäili pettämisestä. Tajusin vasta nyt vuosia myöhemmin, miksi hän usein uteli minulta eri naisista tai menemisistäni kaikenlaista outoa. Ilmeisesti jo tuolloin ja siis aina hän on salaa selvitellyt menemisiäni ja ehkä jotenkin urkkinut epäilemiään petoskumppaneitakin. Ainakin nyt viime vuosina some-aikana, kun stalkkailu on helppoa, hän kertoi niin tehneensä. On selvitellyt naisten asuinpaikkoja ja työtehtäviä, aprikoinut milloin, missä ja miksi olisimme voineet salaa tavata eli siis tietysti pettää, ja niin edelleen. Epäilyiden perusteeksi on riittänyt vaikkapa fb-julkaisulle annettu peukku. 

Sanomattakin on selvää, että tämä tuhosi aika paljon luottamuksen tunnetta suhteestamme. Oikeastaan murensi koko sen perustan, jollaisena olen suhdettamme pitänyt. Vaikka kaikki ei ole ollut kunnossa, niin ainakin luottamus oli minun illuusioissani vahvuuksiamme. Eikä siinä vielä kaikki. Vaimo stalkkaa edelleen sosiaalisen median ja pikaviestinten käyttöäni ja yrittää narauttaa kiinni itse teosta kurkkimalla yllättäen kännykkääni olan yli tai tivaa selityksiä, miksi olen taas ollut jossain aktiivisena tiettyyn kellonaikaan. Kaikki tämä tietysti ahdistaa melko lailla. Olen jatkuvasti ristikuulusteltavana, 24/7 valvottuna. Kuulemma "saan toki tavata ihmisiä ja viestitellä", ihme kyllä, että ei vaadi ihan kokonaan muusta maailmasta eristäytymään loppuiäksi. Mutta kaikki tämä on nyt Gestapoa tiukemman valvonnan piirissä. Minulla ei ole enää sitä luottamuksen ja vapauden tunnetta, joka on suorastaan elinehto. 

Olen päättänyt erota. Aiemmat ongelmamme olisimme ehkä voineet selvittää, mutta tämä yhdessä kaiken muun kanssa on ollut tuhoisaa. 

Minusta sinun pitääkin päästä vaimosi elämään. Olet selkeästi jotenkin sitoutumiskammoinen, mikä ikinä sinua pelottaakaan. En koskaan ottaisi kaltaistasi miestä - teitä on paljon.

Mitä ihmettä tarkoittaa muka sitoutumiskammoinen? En kammoa sitoutumista enkä ole mitenkään vältellyt sitä saati pelännyt mitään. Olen sitoutunut yhteiseen elämäämme ja perheeseemme niin kovasti kuin on mahdollista, parin vuosikymmenen ajaksi. Nyt siltä vain vietiin lopullisesti matto jalkojen alta. Vaimon toimesta.