Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu kuin eläisin omaa elämääni katsoen itse sitä sivusta :(
31.12.2018 |
Minusta on jo pitkään tuntunut siltä, että elän tekemällä pakolliset asiat rutiinomaisesti ja katson ns elämääni koko ajan sivusta. Välillä on päiviä, että en koko ajattele, mutta usein vaan mietin että teen asioita, koska niitä on pakko tehdä ja suoritan elämää. EN tiedä miten pääsen tästä olotilasta ja pystyisin nauttimaan elämästä. Mitään vikaa siinä ei ole. Onko tämä normaalia ikäkriiseilyä vai mitä? Rakastan miestäni ja hän on mahtava puoliso ja isä, mutta en koe enää häntä kohtaan sellaista tunnetta mitä oli reilu vuosi sitten.
Kommentit (10)
Kuulostaa, että et kuuntele itseäsi. Tuosta pääsee, kun alan joka asiasta joka kerta miettimään, tahdonko tehdä tämän vai en. Vai teenkö vain, kun pitää tehdä?
Me myös näemme itsemme ihmissuhteiden kautta. Olet etääntynyt miehestäsi, koska et ole kosketuksissasi edes itseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Zen-mielentilan aiheuttamaa häpeää.
Tunnet häpeää siitä että hoidat asioita elämässäsi kuin muurahainen ja uppoudut sinne.
Elä katkaise meditaatiota. Tuo huolestuneisuus ja murheellisuus elämäsi elämästä aiheutuu, kun meditaatio katkeaa ja alat miettimään asioita.
Zenimäinen työnteko ei vaadi miettimistä ja jos ajatuksia tulee niin ne menee ohi työtä tehdessä ja mitään ei muista.
Jätä toki miehesi ja perheesi. Silti mietit edelleen jos pysäytät meditaation.
Joskus vanhus herää meditaatiosta ja huolestuu että elämä meni jo ja kuolema tulee.
Se on käänteinen valaistuminen. Henkilö alkaa kärsiä elämästään eikä elä sitä.
Kuoleman pelko on osa kärsimystä ja tekemällä töitä tai meditoimalla ajatukset poistuu ja vaihtuu uusiin.
Olet ehkä jo tajunnut että et ole mikään uniikki lumihiutale vaan läjä lihaa, joka tarjoaa pienemmille eliöille elinympäristön ja koostut soluista, jotka itseasiassa ovat sinä. Ajatuksesi sinusta on harhaa ja luulet olevasi joku henkinen elimistöstäsi irrallinen olento.
Todellisuudessa olet vain paloja elämäsi varrelta opittuja pätkiä persoonallisuuksista.
Kenties lainaa jostain tv-sarjan henkilöstä tai isääsi tai äitiäsi.
Se kuka kuvittelet olevasi ei ole sinä.
Olet eläin nimeltä ihminen ja saman arvoinen kuin muutkin ihmiset. Et eroa muista ihmisistä paitsi että suojakilpesi välittää valhetta että olet erilainen ja sinun tarpeesi ovat erityisimmät.
Olet vain eläin ja syy miksi et lopeta itseäsi on se että kuvittelet olevasi ainutlaatuinen. Nyt kun oivallat asian voit palata takaisin ihmisten näytelmään ja auttaa muita muiden lapsellisissa ongelmissa kuten Jeesus teki ja monet muut tekivät. Olet saavuttanut satorin.
Muussa tapauksessa palaat takaisin turvalliseen elämääsi ja näyttelet vanhuuteen asti ihmiselämäsi näytelmää, jossa teet miehesi ja lapsesi onnelliseksi. Jos energiaa riittää niin teet myös muut ihmiset onnelliseksi olemalla osa suurta näytelmää, jossa suurin osa ei tajua esiintyvänsä. He vain tekevät asioita elämässään ja kiukkuilevat.
Jos et tee ratkaisuja niin sairastut mielenterveysongelmiin ja alat miettimään asioita liikaa.
Vain yksi kymmenestä tuhannesta mielestä onnistuu saavuttamaan ap:n kaltaisen tilan, jossa on mahdollisuus nähdä totuus. Ap on valaistunut.
Minä onnittelen sinua. Varo valaistumisen aiheuttamia sivuoireita. Voit kokea mullistavia näkemyksiä elämässäsi lähiaikoina. Muista että voit aina erota "näytelmästä", jos ahdistaa ja olet vapaaehtoisesti mukana kaikessa tässä.
4 sanoi hyvin. Tuollainen kehitys on osa henkistä kasvua, jonka pitäisi jossain iässä, yleisimmin keski-iässä, olla luonnollinen kaikille. Mutta valitettavasti nykymaailmassa tämä kehityshaaste ei useimmilla toteudu, vaan kun ahdistus elämän tyhjyydestä, merkityksettömyydestä ja rutiininomaisuudesta iskee, takerruttaan entistä enemmän tavoitteisiin, materiaan, ihmissuhteisiin ja tarvittaessa lääkkeisiin ja päihteisiin jos ei enää mikään muu kerta kaikkiaan tuo tyydytystä.
Tyydyttävä kehityskulku on tosiaan kohti ns. egon kuolemaa, sen "uniikin lumihiutaleen" identiteetin kuolemaa, sen tajuamista että on tosiaan vain yksi ihmiseläin jolla ei ole täällä sen suurempaa tehtävää kuin muillakaan eläinyksilöillä. Katsokaa vaikka luonnoneläimiä: eikö nekin tee jokainen lajinsa mukaan sitä samaa joka päivä? Kettu metsästää, pikkulintu etsii siemeniä ja marjoja, mato tonkii maata. Ne silti tuskin tuntevat ahdistusta rutiininomaisesta elämästään, koska niillä ei ole sellaista egoa, joka kitisisi "mutta elämällä täytyy olla jokin suurempi tarkoitus, minusta täytyy tulla jotain, minun täytyy saada enemmän!".
Et enää ole lapsi-ihminen kirjoitti:
Olet ehkä jo tajunnut että et ole mikään uniikki lumihiutale vaan läjä lihaa, joka tarjoaa pienemmille eliöille elinympäristön ja koostut soluista, jotka itseasiassa ovat sinä. Ajatuksesi sinusta on harhaa ja luulet olevasi joku henkinen elimistöstäsi irrallinen olento.
Todellisuudessa olet vain paloja elämäsi varrelta opittuja pätkiä persoonallisuuksista.
Kenties lainaa jostain tv-sarjan henkilöstä tai isääsi tai äitiäsi.
Se kuka kuvittelet olevasi ei ole sinä.
Olet eläin nimeltä ihminen ja saman arvoinen kuin muutkin ihmiset. Et eroa muista ihmisistä paitsi että suojakilpesi välittää valhetta että olet erilainen ja sinun tarpeesi ovat erityisimmät.
Olet vain eläin ja syy miksi et lopeta itseäsi on se että kuvittelet olevasi ainutlaatuinen. Nyt kun oivallat asian voit palata takaisin ihmisten näytelmään ja auttaa muita muiden lapsellisissa ongelmissa kuten Jeesus teki ja monet muut tekivät. Olet saavuttanut satorin.
Muussa tapauksessa palaat takaisin turvalliseen elämääsi ja näyttelet vanhuuteen asti ihmiselämäsi näytelmää, jossa teet miehesi ja lapsesi onnelliseksi. Jos energiaa riittää niin teet myös muut ihmiset onnelliseksi olemalla osa suurta näytelmää, jossa suurin osa ei tajua esiintyvänsä. He vain tekevät asioita elämässään ja kiukkuilevat.
Jos et tee ratkaisuja niin sairastut mielenterveysongelmiin ja alat miettimään asioita liikaa.
Vain yksi kymmenestä tuhannesta mielestä onnistuu saavuttamaan ap:n kaltaisen tilan, jossa on mahdollisuus nähdä totuus. Ap on valaistunut.
Minä onnittelen sinua. Varo valaistumisen aiheuttamia sivuoireita. Voit kokea mullistavia näkemyksiä elämässäsi lähiaikoina. Muista että voit aina erota "näytelmästä", jos ahdistaa ja olet vapaaehtoisesti mukana kaikessa tässä.
Ap on juurikin erityinen vain siinä suhteessa että hän merkitsee läheisilleen erityisyyttä ja häntä ei voi kukaan muu korvata. Muut elävät unessa ja ap heräsi. Joillekin valaistuneisuus on kirous ja aiheuttaa tietämättömälle mt-ongelman.
Nyt pitää vain palata takaisin sorvin ääreen ja olla iloisesti mukana yhteiskunta-nimisessä näytelmässä.
Ap on edelleen erityinen lumihiutale äitinä ja vaimona. Hän vain tietää enemmän elämästä ja hänellä olisi eräänlainen oikeus erota yhteiskunnasta, koska ei enää uneksi.
Sen verran voin kertoa että munkkina eläminen ja eristyneisyys ei välttämättä paranna oloa.
Uppoutuminen työelämään, perhe-elämään auttaa ainakin minua parhaiten.
Kun teen ammattiani muutun ja sulaudun ammatiksi ja valheellinen persoonani katoaa. Tärkeää on ottaa aina uusi keskittynyt olo, kun poistuu töistä ja tekee kaiken huolellisesti. Tee elämästäsi taidetta ja kävele töistä kotiin tyylikkäästi ja pyri täydellisyyteen. Se on jännittävä peli ja leikki. Elä ota leikkiä todesta ja ahdistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et enää ole lapsi-ihminen kirjoitti:
Olet ehkä jo tajunnut että et ole mikään uniikki lumihiutale vaan läjä lihaa, joka tarjoaa pienemmille eliöille elinympäristön ja koostut soluista, jotka itseasiassa ovat sinä. Ajatuksesi sinusta on harhaa ja luulet olevasi joku henkinen elimistöstäsi irrallinen olento.
Todellisuudessa olet vain paloja elämäsi varrelta opittuja pätkiä persoonallisuuksista.
Kenties lainaa jostain tv-sarjan henkilöstä tai isääsi tai äitiäsi.
Se kuka kuvittelet olevasi ei ole sinä.
Olet eläin nimeltä ihminen ja saman arvoinen kuin muutkin ihmiset. Et eroa muista ihmisistä paitsi että suojakilpesi välittää valhetta että olet erilainen ja sinun tarpeesi ovat erityisimmät.
Olet vain eläin ja syy miksi et lopeta itseäsi on se että kuvittelet olevasi ainutlaatuinen. Nyt kun oivallat asian voit palata takaisin ihmisten näytelmään ja auttaa muita muiden lapsellisissa ongelmissa kuten Jeesus teki ja monet muut tekivät. Olet saavuttanut satorin.
Muussa tapauksessa palaat takaisin turvalliseen elämääsi ja näyttelet vanhuuteen asti ihmiselämäsi näytelmää, jossa teet miehesi ja lapsesi onnelliseksi. Jos energiaa riittää niin teet myös muut ihmiset onnelliseksi olemalla osa suurta näytelmää, jossa suurin osa ei tajua esiintyvänsä. He vain tekevät asioita elämässään ja kiukkuilevat.
Jos et tee ratkaisuja niin sairastut mielenterveysongelmiin ja alat miettimään asioita liikaa.
Vain yksi kymmenestä tuhannesta mielestä onnistuu saavuttamaan ap:n kaltaisen tilan, jossa on mahdollisuus nähdä totuus. Ap on valaistunut.
Minä onnittelen sinua. Varo valaistumisen aiheuttamia sivuoireita. Voit kokea mullistavia näkemyksiä elämässäsi lähiaikoina. Muista että voit aina erota "näytelmästä", jos ahdistaa ja olet vapaaehtoisesti mukana kaikessa tässä.
Ps. Valaistunut ihminen ON onnellinen
Vierailija kirjoitti:
Et enää ole lapsi-ihminen kirjoitti:
Olet ehkä jo tajunnut että et ole mikään uniikki lumihiutale vaan läjä lihaa, joka tarjoaa pienemmille eliöille elinympäristön ja koostut soluista, jotka itseasiassa ovat sinä. Ajatuksesi sinusta on harhaa ja luulet olevasi joku henkinen elimistöstäsi irrallinen olento.
Todellisuudessa olet vain paloja elämäsi varrelta opittuja pätkiä persoonallisuuksista.
Kenties lainaa jostain tv-sarjan henkilöstä tai isääsi tai äitiäsi.
Se kuka kuvittelet olevasi ei ole sinä.
Olet eläin nimeltä ihminen ja saman arvoinen kuin muutkin ihmiset. Et eroa muista ihmisistä paitsi että suojakilpesi välittää valhetta että olet erilainen ja sinun tarpeesi ovat erityisimmät.
Olet vain eläin ja syy miksi et lopeta itseäsi on se että kuvittelet olevasi ainutlaatuinen. Nyt kun oivallat asian voit palata takaisin ihmisten näytelmään ja auttaa muita muiden lapsellisissa ongelmissa kuten Jeesus teki ja monet muut tekivät. Olet saavuttanut satorin.
Muussa tapauksessa palaat takaisin turvalliseen elämääsi ja näyttelet vanhuuteen asti ihmiselämäsi näytelmää, jossa teet miehesi ja lapsesi onnelliseksi. Jos energiaa riittää niin teet myös muut ihmiset onnelliseksi olemalla osa suurta näytelmää, jossa suurin osa ei tajua esiintyvänsä. He vain tekevät asioita elämässään ja kiukkuilevat.
Jos et tee ratkaisuja niin sairastut mielenterveysongelmiin ja alat miettimään asioita liikaa.
Vain yksi kymmenestä tuhannesta mielestä onnistuu saavuttamaan ap:n kaltaisen tilan, jossa on mahdollisuus nähdä totuus. Ap on valaistunut.
Minä onnittelen sinua. Varo valaistumisen aiheuttamia sivuoireita. Voit kokea mullistavia näkemyksiä elämässäsi lähiaikoina. Muista että voit aina erota "näytelmästä", jos ahdistaa ja olet vapaaehtoisesti mukana kaikessa tässä.
Ps. Valaistunut ihminen ON onnellinen
Ei välttämättä. Tuskaa voi aiheuttaa se, että elää epävalaistuneessa maailmassa, jossa tuntuu ettei ole yhteyttä syvällä tasolla oikein kenenkään kanssa. Ikään kuin olisi terve hullujenhuoneessa, ja joutuu jatkuvasti kommunikoimaan vain hullujen kanssa, laskeutuen heidän tasolleen tullakseen ymmärretyksi eikä pilkatuksi ja vihatuksi.
Syvässä olemuksessaan, puhtaana tietoisuutena, valaistunut ihminen toki on onnellisuuden ja onnettomuuden kaltaisten vaihtelevien, ajallisten mielialojen tuolla puolen. mutta kun hän on tässä maailmassa mukana, tässä ihmisen roolin näytelmässä, hänellä on ihmisen mieli joka voi edelleen tuottaa kaikenlaisia ajatuksia, myös ns. negatiivisia ajatuksia ja tunteita. Valaistunut vaan tietää ettei hän ole ne, että kaikkea tuota tulee ja menee, mutta hän on se tietoisuus jossa ne tulee ja menee, muuttumaton kaiken muutoksen taustana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et enää ole lapsi-ihminen kirjoitti:
Olet ehkä jo tajunnut että et ole mikään uniikki lumihiutale vaan läjä lihaa, joka tarjoaa pienemmille eliöille elinympäristön ja koostut soluista, jotka itseasiassa ovat sinä. Ajatuksesi sinusta on harhaa ja luulet olevasi joku henkinen elimistöstäsi irrallinen olento.
Todellisuudessa olet vain paloja elämäsi varrelta opittuja pätkiä persoonallisuuksista.
Kenties lainaa jostain tv-sarjan henkilöstä tai isääsi tai äitiäsi.
Se kuka kuvittelet olevasi ei ole sinä.
Olet eläin nimeltä ihminen ja saman arvoinen kuin muutkin ihmiset. Et eroa muista ihmisistä paitsi että suojakilpesi välittää valhetta että olet erilainen ja sinun tarpeesi ovat erityisimmät.
Olet vain eläin ja syy miksi et lopeta itseäsi on se että kuvittelet olevasi ainutlaatuinen. Nyt kun oivallat asian voit palata takaisin ihmisten näytelmään ja auttaa muita muiden lapsellisissa ongelmissa kuten Jeesus teki ja monet muut tekivät. Olet saavuttanut satorin.
Muussa tapauksessa palaat takaisin turvalliseen elämääsi ja näyttelet vanhuuteen asti ihmiselämäsi näytelmää, jossa teet miehesi ja lapsesi onnelliseksi. Jos energiaa riittää niin teet myös muut ihmiset onnelliseksi olemalla osa suurta näytelmää, jossa suurin osa ei tajua esiintyvänsä. He vain tekevät asioita elämässään ja kiukkuilevat.
Jos et tee ratkaisuja niin sairastut mielenterveysongelmiin ja alat miettimään asioita liikaa.
Vain yksi kymmenestä tuhannesta mielestä onnistuu saavuttamaan ap:n kaltaisen tilan, jossa on mahdollisuus nähdä totuus. Ap on valaistunut.
Minä onnittelen sinua. Varo valaistumisen aiheuttamia sivuoireita. Voit kokea mullistavia näkemyksiä elämässäsi lähiaikoina. Muista että voit aina erota "näytelmästä", jos ahdistaa ja olet vapaaehtoisesti mukana kaikessa tässä.
Ps. Valaistunut ihminen ON onnellinen
Voi sen noinkin nähdä. Valaistuneisuus ei ole sellainen tila jossa onnellisuus nähdään erillisenä asiana.
Siksi surullisuus on myös onnea ja siihen pitää eläytyä ja se pitää tuntea. Aikoinaan kun juttelin profeettojen kanssa, niin eräs niistä tokaisi että minähän kärsin ihan oikeasti ja se teki kipeää.
Hän näytti kurjalta ja hymyili siihen malliin että melkein kuvittelin hänen nauttineen koko kärsimyksestä.
Toinen ringissä kysyi että onko hyvä että viattomat kärsii?
Äänet hiljaa nyökkäili että se on taivaallista.
Liian moni riistää itseltään hengen, kun alkaa kokemaan että elää elämäänsä katsoen sitä sivusta.
Tätä varten pitäisi olla auttajia. Ei mitään lahkoa tai uskontoa. Vaan sellainen tyyppi, joka osaa neuvoa mistä on kyse ilman että sivulliset kärsivät mahdollisesti siitä että ap hihhuloituu ja tekee radikaaleja muutoksia elämään. Moni vetää överiksi ja rikkoo yhteiskunnallisen rauhan ja alkaa julistamaan valaistuneisuuttaan ja onnea.
Tärkeintä on että ihmisillä on rauha ja näytelmään eläydytään. Ihmisten rauhaa ei saa rikkoa herättelemällä heitä. Apua ja selostuksen voi antaa.
Ap voi ihan rauhassa jatkaa elämäänsä kuten ennenkin.
Muista vanhan mestarin neuvo siitä että jos mietit liikaa asioita niin joudut mielisairaalaan.
Bkt edeellytttää että ihmiset paiskii töitä. Jottkut käy ulkomailla jottta saa avaruuttta elämäänsä. Onnnellisuutta harmoniaa tasaapainoaa mielelle kaiikki tavooittelee. Ihmislaji on utelias kylltymäätööön sellainen. Kansantaliuus perustuu joko enemmän yhteisymmmärrykseen hyvästä taii ayksilöiden ahhneuteen ja killlpailuun.