Lue keskustelun säännöt.
Mitä kertoo suomalaisesta puoluerakenteesta se, että jollakin puolueella on piilossa olevaa kannatusta ts. ihmiset eivät uskalla sanoa kannattavansa ao. puolueen politiikkaa?
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
No eikö se ole hyvä asia, että äänen saa kuuluviin vaikka sitten nimettömästi?
Politiikassa vaikuttavat vahvasti ajan trendit. "Vastuulliset" valtamediat ja julkinen keskustelu on helsinkiläisen punavihreän keskiluokan ja toisaalta perussuomalaisten diktatuurissa. Tämä hyvät-pahat -asettelu ja leimautuminen estää ihmisiä ilmaisemasta todellisia mielipiteitään, mutta vaaleissa aina nähdään, mitä mieltä kansa on.
Nyt elämme vielä yksilöllisyyden aikaa, mutta totuus on kuitenkin, että maailmanlaajuisesti konservatiisemmat arvot valtaavat alaa. Sille emme voi mitään, se on globaali ilmiö. Kyllä sekin tullaan näkemään suomalaisessa politiikassa seuraavan 10 vuoden akselilla.
Se on nimenomaan hyvä asia! Mutta huono asia on se, että tätä kannatusta ei voi avoimesti tunnustaa vaan ilmaista se ainoastaan salaisesti ja anonyymisti vaaleissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö se ole hyvä asia, että äänen saa kuuluviin vaikka sitten nimettömästi?
Politiikassa vaikuttavat vahvasti ajan trendit. "Vastuulliset" valtamediat ja julkinen keskustelu on helsinkiläisen punavihreän keskiluokan ja toisaalta perussuomalaisten diktatuurissa. Tämä hyvät-pahat -asettelu ja leimautuminen estää ihmisiä ilmaisemasta todellisia mielipiteitään, mutta vaaleissa aina nähdään, mitä mieltä kansa on.
Nyt elämme vielä yksilöllisyyden aikaa, mutta totuus on kuitenkin, että maailmanlaajuisesti konservatiisemmat arvot valtaavat alaa. Sille emme voi mitään, se on globaali ilmiö. Kyllä sekin tullaan näkemään suomalaisessa politiikassa seuraavan 10 vuoden akselilla.
Se on nimenomaan hyvä asia! Mutta huono asia on se, että tätä kannatusta ei voi avoimesti tunnustaa vaan ilmaista se ainoastaan salaisesti ja anonyymisti vaaleissa.
Pitää muistaa, että Helsingissä on paljon nuoria aikusisia, joille ideamaailma on tärkeä. Heille tärkeitä arvoja ovat kansainvälisyys, yksilöllisyys, moniarvoisuus ja rasismin torjunta. Osa jopa näyttäytyy siinä määrin idealisteina, etteivät he kykene näkemään uusia ongelmia objektiivisesti.
Vs. Perussuomalainen maailma, jossa yhteiskuntaan rantautuneet ongelmat nähdään uhkana ja ongelmia lisäävänä. Ja eivät kaikki noissa piireissä ole maltillisia vaan mukana on myös rasisteja ja ääriajattelijoita.
Siihen välille mahtuu paljon ihmisiä, jotka näkevät ongelmat ja haluavat löytää niihin ratkaisun kiihkoilematta suuntaan tai toiseen. Mutta kuten aina politiikassa, nämä ihmiset ovat hiljaa. Sen vuoksi suurimmasta osasta kansasta ei ole politiikkaan. He ovat liian mauttomia, hajuttomia ja värittömiä, vaikka saattavatkin olla järkevämpiä.
Kertoo että jotkut puolueet on aika paskoja. Voi vaikka katsoa huhtasaaren somesta millaisia ryhmiä fanittaa.
No eikö se ole hyvä asia, että äänen saa kuuluviin vaikka sitten nimettömästi?
Politiikassa vaikuttavat vahvasti ajan trendit. "Vastuulliset" valtamediat ja julkinen keskustelu on helsinkiläisen punavihreän keskiluokan ja toisaalta perussuomalaisten diktatuurissa. Tämä hyvät-pahat -asettelu ja leimautuminen estää ihmisiä ilmaisemasta todellisia mielipiteitään, mutta vaaleissa aina nähdään, mitä mieltä kansa on.
Nyt elämme vielä yksilöllisyyden aikaa, mutta totuus on kuitenkin, että maailmanlaajuisesti konservatiisemmat arvot valtaavat alaa. Sille emme voi mitään, se on globaali ilmiö. Kyllä sekin tullaan näkemään suomalaisessa politiikassa seuraavan 10 vuoden akselilla.