Huono-osaisten luvattu kaupunki? IL selvitti, miksi Oulu erottui tuoreessa tutkimuksessa
– Oulu kerää laajalta vaikutusalueelta runsaasti työttömiä, opiskelijoita ja muita työvoiman ulkopuolella olevia, jotka Oulun sisällä keskittyvät harvemmille alueille kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Aro sanoo.
Yksi huono-osaisista alueista on Rajakylä, josta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella tarkoitus tehdä parempi ja turvallisempi asuinalue.
– Rahoitus on saatu juuri sen vuoksi, ettei Rajakylään ole aiemmin paljon panostettu. Kaupunginosaa vaivaa polarisaatio, siellä on hyvin pärjääviä ja huonosti pärjääviä, Vuokila-Oikkonen sanoo.
Osa Rajakylän asukkaista on niin huonossa kunnossa, että ne eivät ole aktiivimallin tavoitettavissa.
Karkeasti voidaan sanoa, että asumismuodoissa on selkeä jakaantuminen: ostoskeskuksen ympärillä on kerrostaloja, joissa on kaupungin vuokra-asuntoja sekä maa-hanmuuttajia. Tien toisella puolella on omakotitaloja ja tyytyväistä porukkaa
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
M-muuttajat ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat ovat onnettomia kun taas tien toisella puolen omakotitaloissa asuvat ovat onnellisia? Raha ja omistusasunto siis tekee onnelliseksi?
Niin se tilastoissa lasketaan. Asukkaiden omaa mielipidettä ei kysytä.
Esim. Tuira kuuluu noiden yhdentoista "huono-osaisen" kaupunginosan joukkoon. Silti oululaiset äänestivät vuonna 2017 Tuiran Oulun parhaaksi asuinpaikaksi.
Oulu erottui myös siksi, että "kaupunginosiksi" laskettiin Ouluun liitetyt syrjäkylät. Oikeampi nimi olisi puhua "huono-osaisten postinumeroalueista". Tuo kaupunginosa -nimitys antaa harhaanjohtavan kuvan. Oulussa ei ole 11 "huono-osaista kaupunginosaa" vaan 6-7. Loput listatut ovat maaseutua, josta lähes kaikki palvelut on viety tai lopetettu noin 20 vuotta sitten ja loput Ouluun liittymisen myötä. Ja kyllä kyllä, onhan ne osa Oulua, mutta luonteeltaan ja asukasmääriltään vähän eri luokkaa kuin esim. Helsingin Jakomäki, johon joku Oulun Ylikiiminki oli nyt rinnastettu. Siellä muutama mummu ja aikamiespoika on ihmeissään kun lehteä lukee. Just saying.
Vaikuttaako kulttuurin rikastaminen huono-osaisten lisääntymiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M-muuttajat ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat ovat onnettomia kun taas tien toisella puolen omakotitaloissa asuvat ovat onnellisia? Raha ja omistusasunto siis tekee onnelliseksi?
Niin se tilastoissa lasketaan. Asukkaiden omaa mielipidettä ei kysytä.
Esim. Tuira kuuluu noiden yhdentoista "huono-osaisen" kaupunginosan joukkoon. Silti oululaiset äänestivät vuonna 2017 Tuiran Oulun parhaaksi asuinpaikaksi.
Tuira on sen verran iso paikka, että tuhansien kaupunginosaansa tyytyväisten tuiralaisten lisäksi sinne mahtuu myös huomattavan laaja edustus linnavenkuloita, nistejä ja rikollisia. Ja ovathan ne subunarkit ja linnaruunatkin saattaneet Tuiraa parhaaksi kaupunginosaksi äänestää, kun siellä on niin paljon samanhenkistä seuraa, vaikkei elämä muuten mitenkään onnellista olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
M-muuttajat ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat ovat onnettomia kun taas tien toisella puolen omakotitaloissa asuvat ovat onnellisia? Raha ja omistusasunto siis tekee onnelliseksi?
Raha ei tee onnelliseksi, mutta ei myöskään rahan puute. Jatkuva puute rahasta sen sijaan tuo usein mukanaan sellaisia lieveilmiöitä, jotka lisäävät ihmisen ja hänen lähipiirinsä onnellisuuden puutetta.
Vierailija kirjoitti:
M-muuttajat ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat ovat onnettomia kun taas tien toisella puolen omakotitaloissa asuvat ovat onnellisia? Raha ja omistusasunto siis tekee onnelliseksi?
Moniongelmaisuus (työttömyys, rikollisuus, köyhyys, päihde- ja mielenterveysongelmat jne.) on huomattavasti yleisempää kaupungin vuokrataloissa asuvien kuin omistusasunnossa asuvien keskuudessa.
Eihän tuo selitä kuin osan alueista. Edelleen Ylikiiminki, Yli-Ii ja Jakkukylä ovat täysin eri asia kuin Rajakylä, Puolivälinkangas tai Kaukovainio. Ensiksi mainituissa tuskin on yhtään kerrostaloa, jälkimmäiset ovat pääasiassa kerrostaloalueita. Ensiksimainitut ovat täysin (autioituvaa) maaseutua, jälkimmäiset betonilähiöitä.
Vierailija kirjoitti:
Oulu erottui myös siksi, että "kaupunginosiksi" laskettiin Ouluun liitetyt syrjäkylät. Oikeampi nimi olisi puhua "huono-osaisten postinumeroalueista". Tuo kaupunginosa -nimitys antaa harhaanjohtavan kuvan. Oulussa ei ole 11 "huono-osaista kaupunginosaa" vaan 6-7. Loput listatut ovat maaseutua, josta lähes kaikki palvelut on viety tai lopetettu noin 20 vuotta sitten ja loput Ouluun liittymisen myötä. Ja kyllä kyllä, onhan ne osa Oulua, mutta luonteeltaan ja asukasmääriltään vähän eri luokkaa kuin esim. Helsingin Jakomäki, johon joku Oulun Ylikiiminki oli nyt rinnastettu. Siellä muutama mummu ja aikamiespoika on ihmeissään kun lehteä lukee. Just saying.
Yli-Iin asukasmäärä ollut 31.12.2017 huimat 1602 asukasta (ensimmäinen linkki).
Esim Rajakylä yksinään 3894, mitä muita kaupunginosia liekään samalla postinumeroalueella (toinen linkki)
https://www.ouka.fi/documents/50085/832671/ik%C3%A4luokkatilasto+suural…
https://www.ouka.fi/documents/50085/832671/ik%C3%A4luokkatilasto+kaupun…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oulu erottui myös siksi, että "kaupunginosiksi" laskettiin Ouluun liitetyt syrjäkylät. Oikeampi nimi olisi puhua "huono-osaisten postinumeroalueista". Tuo kaupunginosa -nimitys antaa harhaanjohtavan kuvan. Oulussa ei ole 11 "huono-osaista kaupunginosaa" vaan 6-7. Loput listatut ovat maaseutua, josta lähes kaikki palvelut on viety tai lopetettu noin 20 vuotta sitten ja loput Ouluun liittymisen myötä. Ja kyllä kyllä, onhan ne osa Oulua, mutta luonteeltaan ja asukasmääriltään vähän eri luokkaa kuin esim. Helsingin Jakomäki, johon joku Oulun Ylikiiminki oli nyt rinnastettu. Siellä muutama mummu ja aikamiespoika on ihmeissään kun lehteä lukee. Just saying.
Yli-Iin asukasmäärä ollut 31.12.2017 huimat 1602 asukasta (ensimmäinen linkki).
Esim Rajakylä yksinään 3894, mitä muita kaupunginosia liekään samalla postinumeroalueella (toinen linkki)
https://www.ouka.fi/documents/50085/832671/ik%C3%A4luokkatilasto+suural…
https://www.ouka.fi/documents/50085/832671/ik%C3%A4luokkatilasto+kaupun…
Tässä vielä vertailuna (punaiset nuolet) nuo yllä mainitut postinumeroalueet eli Yli-Ii ja Rajakylä. Yli-Iissä siis monta kertaa suuremmalla alueella asuu vain 1602 henkilöä, ei siis voi puhua mistään ongelmalähiöstä, kun kyse ei ole lähiöstä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo selitä kuin osan alueista. Edelleen Ylikiiminki, Yli-Ii ja Jakkukylä ovat täysin eri asia kuin Rajakylä, Puolivälinkangas tai Kaukovainio. Ensiksi mainituissa tuskin on yhtään kerrostaloa, jälkimmäiset ovat pääasiassa kerrostaloalueita. Ensiksimainitut ovat täysin (autioituvaa) maaseutua, jälkimmäiset betonilähiöitä.
Yli-Iissä ja Jakkukylässä onnellisuuden puutetta aiheuttavat urbaanimpien ongelmien sijaan juurikin ne tyypilliset autioituvan maaseutupitäjän ongelmat, esimerkiksi pitkät etäisyydet ja joukkoliikenteen vähyys, palveluiden sulkeminen, epäterve väestö- ja ikärakenne (pelkkiä eläkeläisiä ja lestadiolaisia) ja työttömyys. Vastaavia maaseutukaupunginosia ei muissa Suomen isoissa kaupungeissa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M-muuttajat ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat ovat onnettomia kun taas tien toisella puolen omakotitaloissa asuvat ovat onnellisia? Raha ja omistusasunto siis tekee onnelliseksi?
Raha ei tee onnelliseksi, mutta ei myöskään rahan puute. Jatkuva puute rahasta sen sijaan tuo usein mukanaan sellaisia lieveilmiöitä, jotka lisäävät ihmisen ja hänen lähipiirinsä onnellisuuden puutetta.
Mutta kuitenkin Otaniemi puuttuu listalta. Siellä jatkuvaa rahanpuutetta on varmasti yli puolella väestöstä
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M-muuttajat ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat ovat onnettomia kun taas tien toisella puolen omakotitaloissa asuvat ovat onnellisia? Raha ja omistusasunto siis tekee onnelliseksi?
Raha ei tee onnelliseksi, mutta ei myöskään rahan puute. Jatkuva puute rahasta sen sijaan tuo usein mukanaan sellaisia lieveilmiöitä, jotka lisäävät ihmisen ja hänen lähipiirinsä onnellisuuden puutetta.
Mutta kuitenkin Otaniemi puuttuu listalta. Siellä jatkuvaa rahanpuutetta on varmasti yli puolella väestöstä
ohis
Otaniemessä asuvista valtaosalle rahan puutteessa eläminen on vain ohimenevä elämänvaihe eikä kuolemaan saakka pysyvä onnellisuutta vähentävä tekijä. He tietävät sen itsekin ja ovat siksi onnellisempia kuin pysyvästi rahattomat.
M-muuttajat ja kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat ovat onnettomia kun taas tien toisella puolen omakotitaloissa asuvat ovat onnellisia? Raha ja omistusasunto siis tekee onnelliseksi?