Lue keskustelun säännöt.
Mistä tunnistaa sen, onko joku kateellinen? Miten sellaiseen pitäisi reagoida?
10.12.2018 |
En itse osaa olla muille kateellinen, mutta mistä voisin tunnistaa sen, jos joku olisikin minulle kateellinen. Mielestäni sellaiselle ei olisi minkäänlaista syytä, mutta joskus epäilen, että ystäväni on minulle kateellinen. Hän esim. saattaa kommentoida todella pisteliään ilkeästi ja yrittää saada mut huonolle tuulelle, jos kerron olevani hyvällä tuulella.
Kun sain taannoin opiskelupaikan vaikeapääsyiseltä opintolinjalta yliopistossa, niin sama ystäväni kysyi, että olenko nyt tosissani muka haluamassa sellaista ja että mun kannattaisi luopua siitä paikasta. Onko tuollainen osittain kateutta? Mielestäni hänen reaktionsa olivat noissa tilanteissa yllättäviä ja epäloogisia.
Miten kannattaa suhtautua, jos joku olisi itseä kohtaan kateellinen? Olen tosiaan elänyt täysin pimennossa tuon asian suhteen koko elämäni.
Kommentit (13)
Juu ei minunkaan mielestä siinä maalaisjärjelle ole sijaa. Jos useammin tapahtuu sua kohtaan saman henkilön taholta, niin ehkä sun ei vaan kannata pyöriä sen kanssa. Ette vaan ole sit samalla aaltopituudella ehkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateellisesta ei tule minulle ystävää. He kyllä esittävät hyvää ihmistä, nostavat itseään, mutta heidän seuransa ei vain voisi vähempää kiinnostaa!
Olen tulkinnut ne kateellisiksi jotka tiuskii tai katsoo nyrpeästi. Pitää vain valita ne kenen mielipiteillä on itselleen merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Juu ei minunkaan mielestä siinä maalaisjärjelle ole sijaa. Jos useammin tapahtuu sua kohtaan saman henkilön taholta, niin ehkä sun ei vaan kannata pyöriä sen kanssa. Ette vaan ole sit samalla aaltopituudella ehkä.
Jostain syystä niitä myrkyllisiä kommentteja on tullut enemmänkin viime aikoina ja melkein joka asiaan. Jos kirjoitan jotain leppoisaa ja mukavaa, niin saan jonkun piikittelyn vastaukseksi lähinnä. Ja jos siitä piikittelystä pahoitan mieleni, niin hän ei välttämättä vastaa pitkiin aikoihin chatissa mitään tai vastaa jotain todella ilkeää.
En ole varma, liittyikö sellaiseen, kun kirjoitin avoimesti elämästäni kerran (kun hän itse sellaista pyysi ja tunnustin siinä hyviäkin asioita elämästäni, kun hän sellaista kyseli) vai yhdestä ihastumisjutusta, jossa ikäänkiin kilpailee kanssani, vaikka itse en koekaan siten (olemme ihastuneet aivan eri henkilöihinkin).
T. Ap
Vastaan ensin aapeen viimeiseen kysymykseen ja sen jälkeen vasta ensimmäiseen.
Eli miten kannattaa shtautua jos toinen on sinulle kateellinen? Ei mitenkään. Useimmat ihmiset ovat jossain asiassa kateellisia ja jossain toisessa asiassa - usein samoja ihmisiä kohtaan - jopa sääliviä. Se on normaalia ja sen kanssa pitää osata elää, sekä kateellisen tai säälivän että sen kohteena olevan. Tämä muuttuu helpommaksi kun tajuaa, että itsekin on sekä kateellinen että säälivä, eikä se sinuakaan silti estä toisaalta iloitsemasta kateuden kohteeesi kanssa tai antamasta toisen hoitaa omia asioitaan ja tehdä omia valintojaan. Kateus ei ole maailmanloppu.
Mitä sittn tulee aapeen toiseen kysymykseen esim siitä, että onko kateutta jos toinen ei pidä pääsyä vaikealle yliopistoalalle juhlan arvoisena vaan toppuuttelee, niin voihan se olla, muttei ei välttämättä ole. Voi olla myös kyse esimerkiksi siitä, että toinen tietää työlään alan työlääksi, eikä ole sitä mieltä, että niin suuria uhrauksia vaativa ala todennäköisesti tekee sinut onnelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs työkaveri aina vertailee meitä ja yrittää päteä minulle milloin mistäkin. Hän on ns. brändännyt itsensä täysin ja kaikki hänen suustaan tuleva kuulostaa mainoslauseelta. Kurkkii olkani yli mitä teen ja tarkistaa asuni aina päästä varpaisiin. Yrittää varovasti kysellä elämästäni esim rahaan liittyviä juttuja. Hän vältttää aiheita joissa olen selvästi ylivoimainen, kuten tietotaito jostain asiasta. Olen rikkaampi kuin hän, itsevarmempi, tyylikkäämpi kuin hän, älykkäämpi, hauskempi ja suositumpi kuin hän ja hän on minulle ilmaa. Hän ei silti jostain syystä osaa jättää minua rauhaan. Pidän vain hyväntahtoisista ihmisistä ja sitä hän ei ole vaan hän puhuu kiltemmille työkavereille röyhkeästi ylemmyyttään osoittaen.
Mitäpäs luulet, onko kateellinen?
Vierailija kirjoitti:
ja hän on minulle ilmaa. .
Siltä tosiaan kuulostaa. Eiku...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja hän on minulle ilmaa. .
Siltä tosiaan kuulostaa. Eiku...
Ilmaa kuvainnollisesti, eli en tuhlaa häneen turhaan ajatusta tai tunteita. Kuulostaa aivovauriolta jos joku päivittäin näkemä henkilö ei tulisi mieleen kun puhe on juuri siitä mistä syystä henkilöstä on tullut nk. ilmaa. Menikö vähän pikkunokkeluuden puolelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja hän on minulle ilmaa. .
Siltä tosiaan kuulostaa. Eiku...
Kuulostaa myös vähän siltä että joku tuossa on tosiaan kateellinen, en vain ole ihan varma että kuka :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja hän on minulle ilmaa. .
Siltä tosiaan kuulostaa. Eiku...
Kuulostaa myös vähän siltä että joku tuossa on tosiaan kateellinen, en vain ole ihan varma että kuka :D
Toista ei kiinnosta olla tekemisissä ja toinen ei osaa jättää rauhaan.. Niin, mitäpä luulet? Mulla ei ole mitään mielenkiintoa pitää elämässäni tätä henkilöä, mutta päivittäin joudun sietämään.
Täällä on kateutensa kieltäjiä. Kateus on vaan tunne tunteitten joukossa ja normaali ihminen kokee vaiheittain kaikkia tunteita ja tunnistaa ne eikä ne jää vaivaamaan itsessä eikä toisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen (ihailevan ja inspiroituneena) kateellinen paljon menestyneemmille ja upeammille ihmisille kuin se joka on kateellinen mulle.
Ja sillä ikävällä tavalla joskus myös, mutta en mä niitäkään seuraa enkä yritä kilpailla. 7
Rehellisesti sanottuna en ole koskaan huomannut kenenkään olevan minulle kateellinen. Ehkä sellaistakin on tapahtunut, mutta mitä siinä nyt sitten pitäisi tehdä? Kai siinä voi vaan toivoa, että se toinen saisi itselleen jotain samanlaista hyvää. Ei kai siinä mitään toimenpiteitä tarvita.